Myrskyt koettelevat eniten lapsia

Tuhoisat myrskyt koettelevat ankarasti lapsia. Lasten – erityisesti tyttöjen ja pakolaisten – henkien pelastamisen ja suojelun tulisi olla prioriteetti, kirjoittaa Plan Internationalin humanitaarisen työn johtaja Unni Krishan. 

Myrskyt vaikuttavat jokaisen tielleen osuvan elämään, mutta joihinkin ne vaikuttavat enemmän kuin toisiin. Lapset, erityisesti tytöt, kokevat vaikutukset voimakkaimmin. Viime viikonloppuna sykloni Mocha kylvi tuhoa Etelä-Aasiassa. Sen uhreihin kuuluvat esimerkiksi maailman suurimman pakolaisleirin Cox’s Bazarin asukkaat Bangladeshissa.

Syklonin tuulennopeuden kerrottiin olevan 259 kilometriä tunnissa ja tuulenpuuskien saavuttaneen jopa 315 kilometrin tuntinopeuden. Se vastaa luokan 5 hurrikaania tai F1-kilpa-autoa. 

Työni on usein vienyt minut lähelle myrskyjen eturintamaa. Olen nähnyt omin silmin, mitä tapahtuu myrskyn rantautuessa ja sen jälkimainingeissa esimerkiksi Intiassa, Bangladeshissa, Vietnamissa, Haitissa, Dominikaanisessa tasavallassa, Australiassa ja Tyynellämerellä. Nyt haluaisin kertoa, mitä olen työssäni oppinut:

Jokainen myrsky vaikuttaa ihmisiin eri tavalla. Lapset kärsivät muita enemmän. Yhteisöjen parantuneiden katastrofivalmiuksien ja kehittyneen teknologian (esim. dopplertutkat) ansiosta varoituksia voidaan saada jo päiviä ennen katastrofia. Varhaisvaroitusten tulisi myös johtaa varhaiseen toimintaan. Lapset voivat osallistua valmiustoimiin ja kehottaa myös muita toimimaan.

Kaikki lapset ovat haavoittuvaisia. Pakolaislapset, tytöt, kodeistaan, ystävistään ja perheistään eroon joutuneet sekä vammaiset lapset ja seksuaalivähemmistöjä edustavat lapset ovat muita alttiimpia kiusaamiselle, väkivallalle ja hyväksikäytölle.

Lasten henkien pelastamisen ja suojelun tarpeet ovat erityisiä. Myrskyt ja tulvat voivat johtaa veden välityksellä leviävien tautien, kuten koleran, leviämiseen. Kolera taas johtaa nestehukkaan, joka voi olla hengenvaarallinen lapsille ja johtaa kuolemaan jo kuudessa tunnissa. Tässä kilpajuoksussa aikaa vastaan alle viisivuotiaat lapset yleensä häviävät. Puhtaan veden, saippuan ja hygienian tulisi suojan ohella olla prioriteetteja. 

Paikalliset vapaaehtoiset ovat ensiauttajia: nuoret kalastusyhteisöistä pelastavat veteen joutuneita ihmisiä. Lapset voivat osallistua varhaisen vaiheen katastrofivalmius- ja evakuointitoimiin. Tulisi varmistaa, että erityisesti vanhemmistaan eroon joutuneet lapset saavat tietoa riskeistä etukäteen, jotta he voivat valmistautua, kertoa huolistaan ja välttää juuri heitä koskevia riskejä (esim. seksuaalinen hyväksikäyttö). Toiminnassa on elintärkeää vaalia heidän ihmisarvoaan.

Koulut ovat koulutusta varten. Niiden muuttamisella avustuskeskuksiksi, koordinointikeskuksiksi tai poliisileireiksi on seurauksensa. Koulutus on lasten passi tulevaisuuteen. Kun lapset pidetään kouluissa, äidit ja huoltajat voivat osallistua avustustyöhön ja työelämään. Koulutus ja koulut, turvalliset tilat, lapsiystävälliset paikat ja leikkipaikat palauttavat normaalin elämän tuntua. Ne auttavat lapsia toipumaan.

Jokainen kriisi auttaa meitä ajattelemaan ja toimimaan eri tavalla. Ilmastonmuutos tekee myrskyistä voimakkaampia, jolloin myös niiden vaikutukset ovat pitkäkestoisempia. Lapset voivat oppia tällaisista tapahtumista ja valistaa vastaisuudessa muita. Yhteisön tiedotusvälineet voivat edesauttaa tämäntyyppistä valistus- ja tiedonlevitystoimintaa.

Sykloni Mocha vääjäämättä heikentää lasten elämäntilannetta ruokaturvan, ravinnon, hygienian ja terveyden osalta. Avustustyöntekijöiden tulisi tiedostaa sekä lasten haavoittuvuus että heidän kyvykkyytensä. Lasten henkien pelastamisen ja suojelun tulisi olla prioriteetti.