Miksi tarvitsemme feministisen internetin | Plan

Miksi tarvitsemme feministisen internetin

25.4.2019 - Nora Lindström. Kirjoittaja on Plan Internationalin digitaalisen kehityksen asiantuntija. Hän on perehtynyt erityisesti tyttöjen asemaan teknologian käyttäjinä ja kehittäjinä.

Internet on tytöille turvaton paikka. Vihapuhetta lietsovat botit kaventavat entisestään tyttöjen tilaa netissä. Internet tarvitsee uudet, reilut pelisäännöt.

”Olet yksinkertaisesti paras.” ”Sankari!” ”Kunnioitan sinua paljon.” ”Olet mahtava johtaja!”

Nämä ovat esimerkkejä ruotsalaisen Greta Thunbergin Twitter-tilin seinällä olevista kommenteista, joita on tuhansia. Verkkoa ei tarvitse kuitenkaan paljoa kaivella löytääkseen negatiiviset kirjoitukset 16-vuotiaasta ilmastoaktivistista, joka on kannustanut yli 1,6 miljoonaa ihmistä osoittamaan mieltään ilmaston puolesta. Osassa verkkokirjoituksista Gretan väitetään levittävän propagandaa, toisissa häntä kehotetaan palaamaan kouluun ja lopettamaan muiden lasten yllyttäminen lakkoiluun.  

Tämä ei varsinaisesti yllätä. Vaikka internet ja sosiaalinen media ovat toimineet valtavana apuna siinä, että Gretan sanoma on tavoittanut miljoonat ihmiset, aktivismi on myös tehnyt Gretasta maalitaulun verkkohäiriköille, verkkokiusaajille ja valetilien haltijoille.

Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä World Wide Web ei ole tytöille ja naisille se kaikkein miellyttävin paikka. Mitä äänekkäämpiä naiset ja tytöt verkossa ovat, sitä pahempaa heihin kohdistuva häirintä on. Tutkimusten mukaan naispoliitikot saavat sosiaalisessa mediassa yli kolme kertaa todennäköisemmin sukupuoleensa liittyviä halventavia kommentteja kuin heidän miespuoliset kollegansa. Nuoret naiset valikoituvat verkkohäiriköiden kohteeksi suhteettoman usein.

Mitä äänekkäämpiä naiset ja tytöt verkossa ovat, sitä pahempaa heihin kohdistuva häirintä on.

Yhä kasvavassa määrin tätä vihapuhetta tuottavat ihmisten lisäksi tietokoneohjelmat eli botit. Noin puolet kaikesta verkkoliikenteestä on nykyisin bottien luomaa. Osa boteista on erittäin hyödyllisiä: Wikipediassa ne esimerkiksi korjaavat linkkejä, kitkevät ilkivaltaa ja linkittävät artikkeleita.

Botit eivät kuitenkaan ole puolueettomia, kuten ei mikään teknologia. Ne tekevät sitä, mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Osa boteista edistää aktiivisesti epätasa-arvoa ja syrjäyttää vaihtoehtoisia näkemyksiä verkossa.  

Sosiaaliset botit, pääasiassa oikeita ihmisiä imitoivat valetilit, luovat yhä enemmän sisältöä sosiaaliseen mediaan. Arvioiden mukaan noin 15 prosenttia kaikista aktiivisista Twitter-tileistä on botteja. Niiden vaikutusvalta on kuitenkin huomattavasti prosenttiosuutta suurempi, sillä botit eivät syö tai nuku, toisin kuin ihmiset. Ne voivat julkaista sisältöä verkkoon vuorokauden ympäri. Siksi sosiaalisen median kanavat täyttyvät bottien luomasta verkkosisällöstä, joka vääristää julkista väittelyä ja lisää vihapuhetta, väkivaltaa ja häirintää.

Yhdysvaltojen edellisissä presidentinvaaleissa sekä Donald Trump että Hillary Clinton saivat tukiviestejä sosiaalisilta boteilta. Trumpilla oli kuitenkin apunaan enemmän botteja, jotka julkaisivat pääosin myönteisiä viestejä hänestä, kun taas puolet bottien julkaisemista viesteistä kritisoivat Clintonia.

Botit myös edistävät Instagramin valtavaa häirintäongelmaa sekä levittävät muslimien vastaista retoriikkaa ja valeuutisia eri sosiaalisen median kanavissa.

Jotta bottien häirintään voi puuttua, on tärkeää pohtia, kuka ne on tehnyt. Koska teknologia-ala on yhä selvästi miesvaltainen ala, on kohtuullista olettaa, että useimpien bottien taustalta löytyy mies. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, mihin tehtävään botit on luotu ja mitä ongelmia ne ratkaisevat – tai aiheuttavat.  

Noin puolet kaikesta verkkoliikenteestä on nykyisin bottien luomaa.

World Wide Webin kehittäjä Tim Berners-Lee on aiheellisesti huolissaan verkon tulevaisuudesta. Uusimmassa vuosittaisessa kirjeessään hän korostaa, että häirintä on yksi internetin keskeisimmistä ongelmista. Häirintä aiheuttaa sen, että ”monet tuntevat pelkoa ja kyseenalaistavat sen, onko internet ylipäätään hyvää aikaansaava voima”. Berners-Lee kehottaa meitä ryhtymään toimeen ja ”varmistamaan, että verkko tunnustetaan ihmisoikeudeksi ja valjastetaan palvelemaan yleistä etua”.

Jo kolmen vuosikymmenen ajan World Wide Web on toiminut leikkikenttänä, jossa säännöistä – tai paremminkin sääntöjen puuttumisesta – ovat päättäneet vain harvat. Se on ollut paikka, jossa viha ja väkivalta ovat saaneet kukkia ja jossa menestys on määritelty sen mukaan, kuinka monta tykkäystä, jakoa tai muuta reaktiota julkaisu saa. Sillä, kuinka moni näistä reaktioista on ollut hyödyllisiä, turvallisia tai edes oikean ihmisen luomia, ei ole ollut merkitystä.

Nyt riittää. Naisena toimiminen verkossa ei saa merkitä häirinnän kohteena olemista. Tarvitsemme verkon, jossa sisältöä luo moninainen joukko ihmisiä ja jossa tasa-arvo on verkon rakenteiden ja toimintojen ytimessä. Verkon, jossa tytöt, naiset ja muut marginalisoidut ryhmät voivat käyttää sananvapauttaan ilman häirintää. Verkon, jossa kaikki maailman gretat voivat kukoistaa ja joka antaa äänen niille, jotka eivät muutoin tule kuulluiksi. Tiivistettynä: tarvitsemme feministisen verkon.

Naisena toimiminen verkossa ei saa merkitä häirinnän kohteena olemista.

Tarvitsemme konkreettisia toimia, jotta asioita alkaa tapahtua. Teknologia-alan yksipuolisuus estää internetiä saavuttamasta suurinta mahdollista potentiaaliaan yhteisen edun hyväksi. Meidän tulee luoda mahdollisuuksia teknologia-alalle, jotta tytöt ja naiset voivat olla mukana päättämässä siitä, miten verkko toimii ja millaisia botteja käytetään ja miten.

Sosiaalisen median alustojen tulee myös parantaa ilmoitus- ja käsittelyprosessejaan häirinnästä ilmoittamiseen, jotta tytöt voivat turvallisesti luoda sisältöä, joka edustaa heidän näkemyksiään ja tarpeitaan. Esimerkiksi Facebook ei tällä hetkellä tarjoa mahdollisuutta raportoida sukupuoleen perustuvaa häirintää, minkä vuoksi suuri osa tyttöjen ja naisten kohtaamasta häirinnästä jää tunnistamatta. Sosiaalisen median alustojen, Twitter ja Instagram mukaan lukien, tulee asettaa käyttäjän oikeudet ja turvallisuus ykkösprioriteetikseen, vasta sitten tuotot ja kasvu. Oikeiksi ihmisiksi naamioituneet botit tulee kieltää.

Samaan aikaan hallitusten tulee varmistaa, että lainsäädäntö pysyy teknologisen kehityksen perässä, jotta verkkohäiriköt – botit mukaan lukien – pysäytetään ja saadaan vastuuseen.

Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin tavoite on varmistaa, että tytöillä ja naisilla on valta päättää omasta elämästään ja että he voivat muovata ympärillään olevaa maailmaa – niin verkossa kuin muuallakin. Tänään vietettävän kansainvälisen tytöt ja teknologia  päivän (Girls in ICT Day) tarkoituksena on rohkaista tyttöjä kaikkialla maailmassa harkitsemaan uraa teknologia-alalla ja osallistumaan alan kehittämiseen. Näin tytöt voivat olla mukana varmistamassa, että verkko on turvallinen paikka meille kaikille. Tehdään yhdessä verkosta feministinen.

Nora Lindström

Kirjoittaja on Plan Internationalin digitaalisen kehityksen asiantuntija. Hän on perehtynyt erityisesti tyttöjen asemaan teknologian käyttäjinä ja kehittäjinä.