Koronapandemia uhkaa tyttöjen asemassa saavutettua edistystä Zimbabwessa | Plan

Koronapandemia uhkaa tyttöjen asemassa saavutettua edistystä Zimbabwessa

25.11.2020 Kaisa Huhtela

Zimbabwessa lapsiavioliitot ovat kääntyneet kasvuun koronapandemian vuoksi. Myös akuutista nälästä kärsivien määrä kasvaa. Tukeaksemme lapsia ja heidän perheitään aloitamme Zimbabwessa ulkoministeriön tuella uuden hätäapuhankkeen, kirjoittaa Kaisa Huhtela.  

Globaali koronapandemia murjoo raskaalla kädellä maailman maita. Erityisen raskaasti se kohtelee Zimbabwen kaltaisia haavoittuvia maita, joissa yhteiskunnan turvaverkot ovat entuudestaan heikot.  

Zimbabwessa pandemia on puskenut kahden aiemman kriisin päälle: talouskriisin ja pitkittyneen kuivuuden. Maailman ruokaohjelma WFP on arvioinut, että vuoden loppuun mennessä akuutti nälkä uhkaa jopa kuutta kymmenestä zimbabwelaisesta. Se tarkoittaa 8,6 miljoonaa ihmistä.  

Suurimmassa vaarassa ovat ennestään haavoittuvimmassa asemassa olevat eli tytöt, vähemmistöryhmiin kuuluvat sekä esimerkiksi vammaiset lapset, sillä kriisit tutkitusti kärjistävät olemassa olevia syrjiviä rakenteita. Kun ruokaa ei riitä kaikille, niukkuudesta jaetaan usein ensimmäisenä pojille ja miehille.

Kriisin seuraukset ovat kouriintuntuvat. Maailman ruokaohjelman mukaan Zimbabwen tärkeimpiin perusruokatarvikkeisiin kuuluvan maissin hinta kaksinkertaistui kesäkuussa hyperinflaation vuoksi. Ja tämä tapahtui siis yhden kuukauden aikana!  

Toistuvien kuivuuksien taustalla on ilmastonmuutos, josta koko eteläinen Afrikka kärsii. Alue lämpenee kaksi kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin. Vuonna 2019 Angola, Botswana, Namibia ja Zimbabwe julistivat kansallisen hätätilan kuivuuden vuoksi. Koko alue on kokenut vain kaksi suotuisaa satokautta vuoden 2012 jälkeen, ja Zimbabwessa edellisestä sadosta arviolta puolet epäonnistui. Tuhoja pahensivat itäistä ja eteläistä Afrikkaa piinanneet valtavat heinäsirkkaparvet.  

Kun maatalous ei tuota, se heijastuu nopeasti naisiin, sillä Zimbabwessa, kuten useimmissa Afrikan maissa, maatalouden työvoimasta enemmistö on naisia. Koronapandemian vuoksi asetetut yhteiskunnan totaaliset sulut ja määräykset välttää sosiaalisia kontakteja veivät perheiltä tärkeimmän elinkeinon ja mahdollisuuden ansaita toimeentulo. Eristyksen aikana tyttöjen ja naisten työtaakka kotona kasvoi, sillä perinteisesti heidän oletetaan huolehtivan myös kotitöistä.  

Selviytymisestään kamppailevat naiset ja tytöt voivat joutua turvautumaan haitallisiin ja vaarallisiin selviytymiskeinoihin, kuten tarjoamaan seksuaalisia tekoja ruokaa tai rahaa vastaan. Niin myös Zimbabwessa.  

”Ennen [koronaa] äitini toimi myyjänä, ja hän sai riittävästi tuloja selvitäksemme. Sulkutoimien vuoksi kauppa kävi huonosti ja hänen oli pakko tarjota vastikkeellista seksiä. Joskus se tapahtui pienessä kodissamme, kun minä olin kotona”, kertoi eräs Zimbabwen Planin haastatteluun osallistunut 14-vuotias tyttö.  

Myöhemmin kävi ilmi, että myös tyttö itse oli joutunut seksuaalisesti hyväksikäytetyksi.  

Lasten asemaa on heikentänyt myös pitkään jatkunut koulujen sulku. Zimbabwessa arviolta 3,4 miljoonan lapsen koulunkäynti on keskeytynyt tai häiriintynyt pandemian vuoksi. Vaikka koulut ovat nyt pääosin auki, kuuden kuukauden opetuskatkolla voi olla tuhoisa vaikutus monen lapsen elämään.  

Koulujen ollessa kiinni lapsiin kohdistuvat uhat kasvavat. Koulut tarjoavat paitsi oppia myös turvallisen tilan esimerkiksi tytöille ja vammaisille lapsille. Se suojaa tyttöjä liian varhaisilta avioliitoilta ja sukupuoleen perustuvalta väkivallalta.  

Zimbabwen Planin tekemä selvitys osoitti, että Covid-19 on merkittävästi heikentänyt lapsiavioliittojen ja teiniraskauksien määrässä aiemmin saavutettua edistystä ja lisännyt sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.  

Kyselyyn osallistuneet tytöt kertoivat, että heidän on vaikeampi saada kuukautis- ja ehkäisytarvikkeita sekä ehkäisyyn liittyvää neuvontaa. He kertoivat pelkäävänsä raskaaksi tulemista, koska ehkäisyä ei ole saatavilla tai se on liian kallista. Myös hiv-positiivisilla tytöillä on ollut vaikeuksia saada neuvontaa ja ehkäisyä. Ehkäisypalveluihin pääsyä vaikeuttavat myös terveydenhuollon työntekijöiden nuorten seksuaalisuuteen liittyvät ennakkoluulot, vaikka työntekijöillä on velvollisuus ottaa vastaan myös alle 18-vuotiaita asiakkaita.  

Varhaiset avioliitot ja raskaudet vievät tytöiltä mahdollisuuden kouluttautua ja päättää itse tulevaisuudestaan.

Tukeaksemme tyttöjen ja heidän perheidensä selviytymistä aloitamme Zimbabwessa Suomen ulkoministeriön tuella puoli vuotta kestävän humanitaarisen avun hätäapuhankkeen. Sen tavoitteena on parantaa koronapandemiasta kärsineiden perheiden ruokaturvaa sekä edistää lasten koulunkäyntiä ja nuorten, erityisesti tyttöjen, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä Lounais-Zimbabwessa Plumtreen kaupungissa, joka sijaitsee yhdellä pahiten ruokaturvattomuudesta kärsivistä alueista.  

Ruokaturvattomuutta lieventääksemme jaamme 1 190 kotitalouteen kuukausittaisia käteisavustuksia, joilla perheet voivat hankkia tarvitsemiaan ruokatarvikkeita. Tuki hyödyttää noin viittätuhatta ihmistä. Jaettava avustus perustuu Maailman ruokaohjelman ja järjestöjen yhdessä määrittelemään summaan, jonka turvin perheet voivat hankkia riittävän ravinteikasta ruokaa.  

Sen lisäksi helpotamme lasten paluuta kouluun 14 peruskoulussa. Tuemme kouluja uuden lukukauden avaamisessa ja tarjoamme osalle koulupudokkaista ja opinnoissaan jälkeen jääneistä mahdollisuuden jatkaa opintojaan. Tavoitteemme on auttaa yhteensä 8 860:aa iältään 10–19-vuotiasta koululaista, joista noin puolet on tyttöjä.

Teemme yhteistyötä terveydenhuollon työntekijöiden ja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen tarjoajien kanssa ja vahvistamme heidän kapasiteettiaan. Toimitamme lääkkeitä ja lääkintätarvikkeita sekä tuemme nuorille suunnattujen seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden saatavuutta.  

Yhdessä paikallisten kollegoidemme ja järjestöjen kanssa tavoitamme yhteensä noin 15 400 ihmistä. Koemme, että tämä on poikkeuksellisen tärkeää tässä ajassa.

Haluamme osaltamme varmistaa, että lapsilla ja nuorilla on tulevaisuus myös kriisien keskellä.  

Kaisa Huhtela
Kirjoittaja on Plan International Suomen humanitaarisen työn ohjelmapäällikkö. 
 

Tutustu toimintaamme