COP29-ilmastokokous: nämä kolme asiaa tulee tietää ilmastokriisistä, tyttöjen oikeuksista ja ilmastorahoituksesta

Tämän vuoden YK:n COP29-ilmastokokous käynnistyy aikana, jolloin elämme ennätyksellisen voimakasta ilmaston lämpenemisen vuotta. Ilmastokriisi vaikuttaa merkittävästi maailman heikoimmassa asemassa eläviin tyttöihin, ja ilmastokokousten päätökset suoraan tyttöjen elämään.

Mistä Azerbaidžanin Bakussa 11–22.11. järjestettävässä kokouksessa tänä vuonna neuvotellaan ja miten sukupuolten tasa-arvo liittyy tämän vuoden päätöksiin? Plan International Suomi vaikuttaa ilmastokokoukseen niin Suomessa kuin Bakussa. Tässä on kolme keskeistä viestiämme ilmastokokouksen tärkeistä kysymyksistä maailman tytöille.

1. Tämän vuoden ilmastokokouksen keskeinen kysymys on rahoitus – ja tasa-arvo tulisi huomioida siinä paremmin

Tänä vuonna kokouksessa neuvotellaan erityisesti ilmastorahoituksesta (New Quatified Goal on Climate Finance, NCGQ). Vuoden 2009 kokouksessa sovittiin, että vauraat maat rahoittaisivat vuosittain 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä ilmastotoimia, sopeutumista ja ilmastotuhojen korjaamista köyhissä maissa. Tämän tavoitteen voimassaolo päättyy vuoteen 2025. 
Ilmastokriisi on edennyt paljon pidemmälle kuin vuonna 2009 haluttiin uskoa. Plan Internationalin arvioiden mukaan tarve ilmastorahoitukselle on yli 1 biljoonaa dollaria vuodessa, jotta kriisin suuruuteen voitaisiin aidosti vastata.

Vaikka ilmastokokousten hankalat neuvottelut liittyvätkin usein päästövähennystavoitteisiin, rahoitusneuvottelut ovat yleensä vielä vaikeammat. Tämän päivän lapsille ja nuorille riittävä ilmastorahoitus on ratkaisevaa, jotta ympäristö säilyy heille elinkelpoisena. Ilman kunnianhimoisia rahoitussitoumuksia maailman tytöt joutuvat kärsimään enenevissä määrin ilmastokriisin aiheuttamista katastrofeista.

Rahoituksen määrän lisäksi kiinnostavaa on sen laatu ja tasa-arvokysymysten huomioiminen rahoituksessa. Tällä hetkellä alle 4 prosenttia monenkeskisten kehityspankkien ja -rahoituslaitosten rahoittamista hankkeista on tyttöjen tarpeisiin ja osallistumiseen keskittyviä. Vain 2,4 prosenttia kaikesta ilmastoon liittyvästä virallisesta kehitysavusta osoitetaan ilmastotoimiin, joissa sukupuolten tasa-arvo on yksi päätavoitteista. Näin ei voi jatkua: rahoituksen pitää kohdistua jatkossa enemmän suoraan tyttöjen hyväksi.

2. Ilmastokriisillä on sukupuolittuneita vaikutuksia – ja siksi kokouksen pitää varmistaa, että tyttöjen erityiset haasteet sekä potentiaali tunnistetaan

Ilmastokriisillä on valtavasti sukupuolittuneita vaikutuksia, mutta silti tasa-arvonäkökulma puuttuu ilmastopäätöksistä. Ilmaston kuumeneminen rasittaa suhteettomasti naisia ja tyttöjä. Tytöt ja nuoret naiset ovat sukupuolensa ja ikänsä takia usein heikommassa asemassa jo ennen katastrofeja. Tytöt kokevat ilmastokriisin kasvavana eriarvoisuutena, nälkänä ja ruokaturvattomuutena, koulutuksen ja terveyspalvelujen heikentyneenä saatavuutena, toimeentulon heikkenemisenä ja sukupuoleen perustuvan väkivallan lisääntymisenä.

Ongelman korjaamiseksi vuonna 2014 astui voimaan Liman työohjelma. Työohjelma sekä sen toimintasuunnitelma pyrkii varmistamaan, että niin YK:n kuin maiden omatkin ilmastopäätökset käsittelevät sukupuolten tasa-arvoa. Lima Work Programme (LWPG) ja Gender Action Plan (GAP) ovat nyt päivitettävänä. Päivitykseen liittyvässä tarkastelussa on havaittu puutteita rahoituksessa, täytäntöönpanossa sekä tyttöjen ja naisten mielekkäässä osallistumisessa päätöksentekoon.
 
Bakussa pitää varmistaa, että tyttöjen erityiset haasteet sekä potentiaali tunnistetaan. Plan on esittänyt, että GAP:in päivityksissä sovitaan selkeistä tavoitteista, rahoituksista, vastuista ja täytäntöönpanon aikataulusta. Tyttöjen haasteet tulee huomioida erillisenä naisiin liittyvistä kysymyksistä.

3. Suomen ilmastorahoitus on osa kehitysyhteistyötä – hallitus leikkaa siitä nyt historiallisen paljon

Ilmastokokous on maailman tärkein kansainvälisen diplomatian näytönpaikka. Jotta yhtäkään päätöstä voidaan tehdä, jokaisen kokouksen neuvotteluosapuolen pitää hyväksyä päätös. Rahoituskysymys on niin vaikea, että neuvotteluja seuraavat pitävät lähes varmana, ettei päätöstä synny.

Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus on osa kehitysyhteistyötä. Orpon hallitus leikkaa hallituskauden aikana kehitysyhteistyöstä historiallisen paljon: 1,2 miljardia. Hallitus on tehnyt leikkauksia erityisesti kansainväliseen ilmastorahoitukseen.

YK:n keskeisimmän ilmastorahaston Green Climate Fundin aiemmasta 100 miljoonan euron rahoituksesta on leikattu 40 prosenttia. Lukuisiin pienempiin rahastoihin, jotka auttavat köyhiä maita sopeutumisessa ilmastokriisiin, ei anneta mitään.

Odotamme jännityksellä, mitä Suomi tekee korkean tason johtajien kokouksessa, jossa valtioiden tärkeimmät päättäjät kertovat vuorotellen uudesta ilmastorahoitussitoumuksesta.
Ilmastokokousten päätökset vaikuttavat suoraan maailman tyttöjen elämään. Siksi olemme mukana viemässä tyttöjen viestin kokouksen neuvottelijoille.

Tekstin kuvat ovat Planin nepalilaisten nuorten aktivistien tekemiä. 20 nuorta aktivistia loivat näyttelyn, jonka tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ilmastokriisin haitallisista vaikutuksista ja tarpeesta ryhtyä toimiin tulevaisuuden turvaamiseksi.

Lue myös Plan Internationalin suositukset ilmastokokoukseen: Tyttöjen tulevaisuus ilmastokokousten ytimeen