Afrikan maiden nuorten ja tyttöjen tulevaisuus esillä huippukokouksessa

Euroopan ja Afrikan unionit kokoontuvat tällä viikolla huippukokoukseen, jossa esillä ovat muun muassa Afrikan maiden nuorten tulevaisuus ja koronapandemian vaikutukset. Päätavoitteeksi on noussut tasavertaisen kumppanuuden edistäminen, mutta millaiset edellytykset kokouksella on onnistua tässä, pohtii asiantuntijamme Niina Ratilainen. 

Jännitteet ovat käsin kosketeltavat, kun Euroopan unioni (EU) ja Afrikan unioni (AU) kokoontuvat huippukokoukseen 17.–18. helmikuuta Brysselissä. EU:lla on suhteellisen tuore Afrikka-strategia ja AU:lla omat kokoustavoitteensa. Huippukokouksella on massiivinen agenda, ja kokouksen on määrä käsitellä välttämättömiä, mutta vaikeita kysymyksiä.

Mitä kokoukselta voi odottaa Afrikan ja Euroopan suhteille ja maanosien kansalaisille? Plan International on tuonut kokouksen valmisteluissa erityisesti esiin tyttöjen oikeuksia kehitykseen ja poliittiseen osallistumiseen sekä koulutukseen. Nämä kuusi kiinnostavaa kysymystä vaikuttavat tyttöjen tulevaisuuteen:

1. mitä kokouksen jälkeen tapahtuu

Jaettu toive on, että kokouksen lopullinen ulostulo sisältäisi paitsi suuria visioita myös näkymän EU:n ja AU:n tasavertaisesta kumppanuudesta, lupauksia konkreettisista aloitteista ja investointipaketin tavoitteiden toteuttamiseksi. Kokousten onnistumista mitataan tavallisesti niiden vauhdittamilla muutoksilla. Mitä huippukokous antaa maanosien tasavertaisen kumppanuuden edistämiselle? Millaisen kopin EU ottaa kokouksen lopputulemien edistämisestä? Miten huippukokouksen anti näkyy kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarimme Jutta Urpilaisen johtamassa työssä? 

2. huippukokous ei voi ohittaa rokotekysymystä

Vauraiden ja köyhien maiden rokotekattavuudessa on räikeä ero, mikä aiheuttaa myös kokoukseen jännitteitä. Onnistuessaan huippukokous edistää pandemiavalmiutta, terveysturvaa ja rokotejakelua. Suomalainen järjestökenttä on nostanut esiin EU:n ja Suomenkin roolia rokotteiden saatavuuteen liittyvän eriarvoisuuden korjaamisessa. Sekä EU että Suomi ovat vastustaneet väliaikaista rokotteiden patenttisuojan purkamista.

Rokote-eriarvoisuuden purkaminen ja Afrikan oman rokotetuotannon tukeminen on EU:n uskottavuuden kannalta tämän vuoden tärkeimpiä kysymyksiä. Huippukokous on erinomainen paikka nostaa esiin rokotekysymys. Pallo on vahvasti EU:n päädyssä.

3. Kansalaisyhteiskunta ansaitsee enemmän tilaa tulla kuulluksi

Poliittisten johtajien lisäksi kansalaisyhteiskunnan on saatava osallistua keskusteluun tulevaisuudesta. Ilman sitä maanosien suhteet tuskin voivat kehittyä reilummiksi, avoimemmiksi ja kestävämmiksi. Huippukokous on kuitenkin jo torpannut ehdotuksen, jonka mukaan kansalaisyhteiskunnan edustajat saisivat paikan temaattisista pyöreistä pöydistä. 

Maamme johdolla on kansainvälistä uskottavuutta ja toivottavasti myös pokkaa pitää esillä avoimen keskusteluyhteyden tarvetta kansalaisjärjestöihin. Lisäksi on parannettava kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia osallistua kaikilla tasoilla, jotta esimerkiksi nuoret naiset, tytöt ja vähemmistöt pääsevät mukaan määrittelemään, millaista kehitystä ja millaista tulevaisuutta he haluavat.

Myös Euroopassa on liikkeitä, joiden tavoitteena on estää demokratiaa sekä rajoittaa vapautta ja naisten sekä vähemmistöjen oikeuksia. Suomen odotetaan käyttävän puheenvuoroja ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja kansalaisyhteiskunnan puolesta.

Hallitus on kirjannut ohjelmansa tavoitteeksi, että ”Suomi on maailmalla kokoaan suurempi”. Hallituskauden kääntyessä viimeiselle vuodelle käsillä ovat viimeiset hetket tehdä tavoitteesta totta.

4. minkä viestin kokous lähettää tytöille?

Afrikan maiden nuorten tulevaisuus ja tyttöjen pääsy koulutukseen ovat keskeisiä tulevaisuuskysymyksiä. Tyttöjen oikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan painopisteitä. Siksi voimme odottaa Suomen ajavan tavoitetta myös tässä huippukokouksessa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämistä on vastustettu kokouksen kulisseissa, joten tarvitsemme maita, jotka esittävät tyttöjen ja naisten oikeuksia parantavia aloitteita kokouksessa.

Koulutusta käsittelevässä pyöreässä pöydässä tulisi vahvistaa sitoutumista laadukkaaseen koulutukseen ja nuorten työllistymisen edistymiseen. Jopa 20 miljoonaa tyttöä saattaa jättää palaamatta kouluun pandemian jälkeen. Esteitä tyttöjen koulutuksen tieltä pitää raivata entistä päättäväisemmin.

EU:n puheenjohtajamaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron lausui omassa prioriteettilistassaan, että kumppanuusaloitteita tarvitaan erityisesti tyttöjen mahdollisuuksiin työllistyä ympäristön säilyttämistä tukeville teollisuuden aloille ja vihreälle sektorille. Presidentti Macronin puhetta lainaten: Euroopan tulee jatkaa tyttöjen koulutusta koskevia aloitteita. 

Tarvitsemme huippukokouksesta konkreettisen lupauksen tytöille, sillä he eivät saa pudota kehityksestä. Tyttöjen pitää päästä kouluun ja he ansaitsevat laadukasta koulutusta, joka valmentaa heitä tulevaisuuden kannalta keskeisille aloille. 

5. Afrikan prioriteetit

Jotta tasavertainen kumppanuus toteutuu, huippukokouksen pitää edistää kummankin osapuolen agendaa. Afrikasta huippukokoukseen osallistuvien näkökulmasta on arvioitu, että kokouksen kiistanalaisiksi kysymyksiksi nousevat EU:n vastaukset koronapandemiaan sekä mantereiden erilainen suhtautuminen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden hallintaan.

Jotta mikään aloite tai julkilausuma voi edetä, pitää myös ilmasto- ja biodiversiteettikriisin torjuntaan löytyä ratkaisuja. Afrikan taloudet ovat aiheuttaneet ilmastokriisiä vähän, mutta ne kärsivät siitä paljon. YK:n kokouksissa on sovittu, että fossiilisella energialla teollistuneet vauraat maat rahoittavat kehittyvien maiden mahdollisuuksia uusiutuvan energian ja vähäpäästöisen talouden rakentamisessa. Myös ilmastokriisin vaikutuksiin sopeutumisen ja aiheutuneiden menetysten korvaamisen rahoituksessa on epäsuhtaa. EU:n on osoitettava ilmastokriisin ratkaisuihin tarvittavaa rahoitusta, jotta Afrikan eri osissa voidaan vauhdittaa kehitystä kestävästi.

Lähteet:

African Business: Will EU-AU summit reshape Europe-Africa relations?

French President Emmanuel Macron Press Conference Speech

Education Plus Development: What do we know about the effects of COVID-19 on girls’ return to school?