Äänioikeus on supervoimamme – käytetään sitä tyttöjen puolustamiseen

Viime vuosina tytöt ja naiset ympäri maailmaa ovat menettäneet perusoikeuksiaan niin demokratioissa kuin diktatuureissa. Meidän on puolustettava jo saavutettua edistystä ja vaadittava ponnekkaammin tasa-arvoa. Iranin ja Afganistanin naisten kamppailu oikeuksiensa puolesta muistuttaa, kuinka tärkeää meidän äänioikeutettujen on käyttää ääntämme, kirjoittaa Baharak Bashmani. 

Vapaus on etuoikeus. Se takaa meille jokapäiväisiä pieniä ja isoja valintoja, joita pidämme monesti itsestäänselvyyksinä. Useimmille suomalaisille on arkista valita aamulla vaatteensa, lähteä kouluun tai töihin, kertoa ajatuksistaan ja mielipiteistään muille, kuunnella musiikkia ja laulaa ääneen, käydä lenkillä koiran kanssa tai pitää kumppaniaan kädestä. Naisille Iranissa, Afganistanissa ja monessa muussa maassa tällaiset valinnat ovat kaikkea muuta kuin arkisia. Ne ovat jopa mahdottomia. 

Koulutus, työ, terveydenhoito, seksuaali- ja lisääntymisterveys, mielipiteen- ja sananvapaus, suojelu väkivallalta sekä kehollinen itsemääräämisoikeus ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, jotka on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Silti ihmiset joutuvat kamppailemaan niiden puolesta ympäri maailmaa. Myös Iran ja Afganistan ovat ratifioineet nämä kansainväliset sopimukset mutta loukkaavat ihmisoikeuksia jatkuvasti ja systemaattisesti. 

Vuonna 2022 Gender Equality Index arvioi, että sukupuolten tasa-arvo toteutuu Suomessa neljänneksi parhaiten maailmassa. Nuoren naispääministerin johdolla ja edistyksellisen hallitusohjelman avulla Suomi on ponnistellut kohti tasa-arvon toteutumista. 

Asioiden nykytila ei kuitenkaan takaa, että kehityssuunta olisi turvattu. Vapautta ei ole saatu eikä koskaan saada ilmaiseksi, ja saavutettuja vapauksia on puolustettava sinnikkäästi. 

Tytöt ja naiset menettäneet vapauksiaan 

Viime vuosina tytöt ja naiset ympäri maailmaa ovat menettäneet vapauksiaan. Oikeuksia, joista on käyty väittelyitä, joiden eteen on taisteltu, jotka on naulattu lakiin ja jotka ovat hyödyttäneet yhteiskuntia laajasti, on riistetty nopeasti ja rajusti – mutta myös vaivihkaisesti ja ilman kansainvälistä huomiota. Tuntuu, kuin kulkisimme ajassa takaisinpäin. 

Esimerkiksi Yhdysvalloissa perustuslaki ei takaa naisille yhtäläisiä oikeuksia miesten kanssa. Tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeuksia rajoitetaan voimakkaasti, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien osalta. Oikeus turvalliseen aborttiin on heikentynyt Yhdysvalloissa nopeasti, kun konservatiivituomarit hallitsevat korkeinta oikeutta ja maan demokratia on ajautunut kriisiin. 

Puolassa hallitus vainoaa naisten oikeuksia puolustavia aktivisteja ja heikentää lainsäädäntöä, joka suojaa naisia sukupuoleen perustuvalta väkivallalta. Kiinan hallitus on hiljentänyt feministejä ja kiristänyt valtionsensuuria tuomiten feministiset termit haitalliseksi kielenkäytöksi. 

Afganistanissa naiset ja tytöt kohtaavat Talibanin hallinnon alla raa’an todellisuuden, jossa he eivät voi edes käydä koulua. Iranissa tytöt ja naiset taistelevat perusoikeuksiensa puolesta johtaen vallankumousta. ”Nainen, elämä, vapaus” on muodostunut vallankumouksen iskulauseeksi. 

Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten iranilaiset ja afganistanilaiset naiset nauttivat laajoja vapauksia. Naiset osallistuivat laajasti työelämään, päätöksentekoon ja tieteeseen ja saivat valita vapaasti vaatteensa sekä elämäntapansa. Nykyisin Iranin ja Afganistanin naiset elävät sukupuoleen perustuvassa apartheidissa. Termi ”gender apartheid” (joka perustuu afrikaansin erillisyyttä tarkoittavaan sanaan ja viittaa Etelä-Afrikan rotuerotteluun vuosina 1948–1994) tarkoittaa taloudellista, sosiaalista ja seksuaalista syrjintää sosiaalisen tai biologisen sukupuolen perusteella. Tässä järjestelmässä yksilöitä pakotetaan alisteiseen asemaan ruumiillisella ja laillisella voiman- ja vallankäytöllä. 

Kansainvälisen lain silmissä apartheid on rikos ihmisyyttä vastaan, täysin oikeutetusti. Tällä hetkellä apartheid-rikoksen määritelmä on kuitenkin puutteellinen, sillä se määritellään ainoastaan laillistetuksi ja hallituksen harjoittamaksi rotusorroksi.  

Ryhmä iranilaisia ja afganistanilaisia juristeja ja ihmisoikeusaktivisteja työskentelee parhaillaan sen eteen, että apartheidin määritelmä kattaisi myös äärimmäisen, systemaattisen ja ihmisarvoa alentavan sortamisen sukupuolen perusteella. Kaikkien ihmisten kaikissa maissa tulisi tukea heidän työtään. 

Suomessakin riittää korjattavaa 

Nämä esimerkit ympäri maailmaa osoittavat, että mikään valtio – oli se sitten teollistunut tai kehittyvä, edistyksellinen tai konservatiivinen, demokraattinen tai totalitaarinen maa – ei ole immuuni eroosiolle, joka uhkaa tyttöjen ja naisten oikeuksia. Meidän on puolustettava tyttöjen ja naisten oikeuksia kaikkialla maailmassa, jotta voimme säilyttää jo saavutetun edistyksen ja samalla parantaa asioita, joissa on korjattavaa.  

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres varoitti maaliskuussa, että nykytahdilla sukupuolten tasa-arvo saavutetaan vasta 300 vuoden päästä. Meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet muuttaa kurssia ja kuroa sukupuolten välinen kuilu umpeen. 

Suomessakin riittää vielä korjattavaa: naiset saavat vähemmän palkkaa samasta työstä kuin miehet, miehet hallitsevat suurinta osaa johtopaikoista, monet alat jakautuvat vahvasti sukupuolen mukaan ja tytöille ja pojille puhutaan eri tavoin. Länsimaisissa demokratioissa meillä on kuitenkin jotakin sellaista, mikä puuttuu monissa maissa: oikeutemme vaikuttaa lainsäädäntöön äänestämällä. 

Älä koskaan aliarvioi omaa ääntäsi ja mahdollisuuksiasi. Vapaissa demokratioissa äänioikeus on meidän supervoimamme. 

Naisten johtama vallankumous Iranissa, jossa ei ole sanan- ja mielipiteenvapautta, on loistava esimerkki siitä, kuinka kansalaisten äänet saavat aikaan muutosta. Se muistuttaa meitä siitä, että meidänkin pitäisi huutaa täyteen ääneen ja puolustaa oikeuksiamme sekä vaatia parannuksia epäkohtiin. 

Tarvitsemme tyttöjen oikeuksia edistävän hallituksen 

Suomen eduskuntavaalit ovat nurkan takana. Mikä olisikaan parempi tilaisuus varmistaa, että näkemyksemme ja mielipiteemme tulevat kuulluiksi? Jokaisella äänellä on merkitystä. Äänestämällä meillä on mahdollisuus ja valta valita johtajat, jotka jakavat kanssamme samat arvot. 

Jotta voimme tähdätä sukupuolten tasa-arvon täyteen toteutumiseen, tarvitsemme hallituksen, joka edistää sinnikkäästi tyttöjen ja naisten oikeuksia niin Suomessa kuin maailmalla. Hallituksen, joka sitoutuu tasa-arvoa edistävään ulkopolitiikkaan ja ymmärtää, että kun parannamme muiden asemaa, hyödymme siitä myös itse. 

Suomella on kansainvälisesti erinomainen maine feministisenä maana. Tämä tarjoaa ensiluokkaisen tilaisuuden – ja myös velvollisuuden – vahvistaa Suomen kansainvälistä arvojohtajuutta sukupuolten tasa-arvon edistäjänä. Voimme saavuttaa todellisen tasa-arvon vasta, kun jokainen tyttö ja nainen saa toteuttaa oikeuksiaan ja vapauksiaan riippumatta uskonnosta, etnisyydestä, maailmankatsomuksesta, kansallisuudesta ja paikasta. 

Laajempi englanninkielinen versio blogitekstistä on julkaistu kirjoittajan blogissa Rooted in B.