Artikkelit, 14.8.2023

Yhdenvertaisuutta ja antirasismia kehitysyhteistyöhön

Kolme naista istuu sohvalla tietokoneet sylissään.

Plan tekee tiivistä yhteistyötä konsulttitoimisto deidein kanssa, koska haluaa edistää yhdenvertaisuutta ja antirasismia kaikessa työssään. Konsultit Jasmin Assulin ja Sunna Mbye kiittävät Planin halua oppia ja valmiutta muuttaa toimintatapojaan. Kehitettävää he näkevät henkilöstön monimuotoisuudessa ja alan rakenteiden haastamisessa.

Konsulttitoimisto deidei syntyi helmikuussa 2021 huutavaan tarpeeseen: suomalaiset organisaatiot halusivat kehittyä monimuotoisuudessa, yhdenvertaisuudessa ja inklusiivisuudessa. Jo samana vuonna deidei aloitti tiiviin yhteistyön lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen kanssa.

Jasmin Assulin
Jasmin Assulin

”Teimme heti alussa valinnan, että keskitymme organisaatioihin ja työelämään. Haluamme, että se muutos, jota saamme aikaan organisaatioissa, heijastuu positiivisella kerrannaisvaikutuksella myös yhteiskuntaan”, deidein perustajajäseniin kuuluva Jasmin Assulin kertoo.

Syksyllä 2021 Plan kilpailutti sisäisen antirasismikoulutuksen ja -selvityksen, jonka toteuttajaksi valitsi deidein. Nyt Planilla ja deideillä on jatkuva konsultointisopimus, jonka puitteissa deidei auttaa järjestöä yhdenvertaisuuden ja antirasismin strategisessa edistämisessä sekä markkinointiin ja viestintään liittyvissä pohdinnoissa, esimerkiksi kampanjoiden kehitystyössä.

”Alusta asti meille on näkynyt Planin sisäinen motivaatio: aito halu edistää asioita oikeasti, ottaa nämä kysymykset tosissaan ja toimia vastuullisesti. Plan haluaa selvästi olla suunnannäyttäjä omalla alallaan, ja se on resonoinut vahvasti deideissä”, Plan-yhteistyöstä vastaava konsultti Sunna Mbye sanoo.

Sunna Mbye
Sunna Mbye

”Erityisesti meihin teki vaikutuksen se, että Plan halusi tehdä sisäisen selvityksen antirasismin tilasta. Se on sellainen harppaus, jota ei olla vielä nähty muissa organisaatioissa”, Jasmin arvioi.

”Planissa ymmärretään se, mitä ei vielä ymmärretä. Ollaan valmiita oppimaan ja toisaalta poisoppimaan asioita, jotka liittyvät antirasismiin omassa työssä. Se on tehnyt yhteistyöstä hedelmällistä, turvallista ja motivoivaa.”

Valtarakenteet ja kipukohdat näkyviksi

Jasmin ja Sunna arvioivat, että Planin henkilöstö tiedosti jo ennen kumppanuuden alkua hyvin kehitysyhteistyöalan kipukohdat, kuten valkoisen pelastajan kompleksin ja valtarakenteiden haastamisen tarpeen. Yhteistyö deidein kanssa on auttanut järjestön ammattilaisia hahmottamaan, missä työvaiheissa pitää ottaa huomioon antirasismiin liittyviä kysymyksiä ja milloin kannattaa konsultoida antirasismin ja DEI-teemojen (diversity, equity, inclusion) asiantuntijaa.

deidein mielestä Planilla riittää vielä tehtävää esimerkiksi henkilökunnan monimuotoisuuden vahvistamisessa.

”Kun sisäinen monimuotoisuus lisääntyy, se auttaa myös vahvistamaan luottamusta uusiin ihmisryhmiin”, Sunna sanoo.

Jasmin ja Sunna toivovat Planilta aktiivista otetta yhdenvertaisuuden ja antirasismin edistämiseen järjestökentässä, koska antirasismi on vasta nostamassa päätään suomalaisessa keskustelussa. Omasta oppimisesta on heistä tärkeää kertoa ulospäin, vaikka prosessi voi olla kivulias.

”On tosi hienoa nähdä, että halu oppia ja kehittyä on vahva koko järjestökentällä. Motivaatio ei tule vain siitä, että organisaatiot miettivät näitä asioita, vaan ihmisille on selvästi tärkeää tarkastella kriittisesti esimerkiksi omia etuoikeuksiaan ja valkoisen pelastajan kompleksia”, Sunna sanoo.

”Kun tulee tietoiseksi rakenteellisesta rasismista ja omista etuoikeuksista, niitä ei pystykään enää sivuuttamaan.”

Vielä muutama vuosi sitten järjestöt olivat nykyistä enemmän puolustuskannalla eivätkä yhtä valmiita antirasistiseen työhön kuin nyt, Jasmin ja Sunna arvioivat.

”Hieno esimerkki muutoksesta on, että esimerkiksi Plan ja Nenäpäivä eivät ole ainoastaan kouluttaneet henkilöstöään ja sidosryhmiään antirasismista ja DEI:stä vaan ottaneet teeman osaksi strategiaansa”, Jasmin sanoo.

Valkoiset pelastajat historiaan

Valkoisia pelastajia korostavat tarinat ja kuvat sekä räikeä kurjuuskuvasto ovat vähentyneet deidein mielestä kehitysyhteistyössä. Kollektiivinen ymmärrys siitä, että esimerkiksi mainonnan representaatiot voivat toisintaa ongelmallisia stereotypioita ja olla haitallisia vähemmistöille, on lisääntynyt. Kolonialistisille narratiiveille jää yhä vähemmän tilaa.

”Tähän oppimiseen johtanut muutos on ollut pitkä polku, joka on alkanut kaukaa dekolonisaatiosta ja kansalaisoikeusliikkeistä. Viime vuosien katalysaattori oli George Floydin murha ja Black Lives Matter -liikkeen vahvistuminen. Suomessakin ymmärrettiin vahvemmin, ettei kyse ole vain Yhdysvaltojen kipuilusta vaan globaaleista rakenteista, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin”, Sunna pohtii.

Suomessa antirasismia ovat viime vuosina vauhdittaneet myös aktivistitahot, kuten Ruskeat tytöt, Fem-R, Anti-Racist Forum ja Mixed Finns.

Jasmin ja Sunna pitävät haastavana kysymyksenä, voiko kehitysyhteistyöjärjestö ylipäänsä olla antirasistinen, koska ala on rakentunut kolonialistisen historian jatkumolle.

”Emme voi muuttaa mitään, jos emme myös pyri muutokseen ja haasta rakenteita sisältäpäin. Lähtökohdat täytyy tiedostaa hyvin, ja samalla meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta saamme muutettua rakenteita oikeudenmukaisemmiksi ja yhdenvertaisemmiksi. Toimialalla vaaditaan nyt radikaalia vallan uudelleenjakoa ja dekolonisointia”, Jasmin sanoo.

”Kehitysyhteistyön ytimessä on, että halutaan vähentää eriarvoisuutta ja luoda oikeudenmukaisempaa maailmaa kaikille. Sehän on edelleen todella hieno missio. Mutta jos rakenteita ei kehitetä, eivät ne voi tällaisinaan enää toimia” Sunna sanoo.

Aitoon muutokseen pyrkivien organisaatioiden kannattaa ottaa deidein mielestä asiantunteva konsulttiyritys kumppaniksi, vaikka sisäistä osaamista ja intoa jo löytyisikin.

”Jotta työtä voidaan tehdä kestävällä tavalla, se vaatii yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa, jotka auttavat kytkemään teoriaa käytäntöön. Miten yhdenvertaisuus ja antirasismi jalkautetaan? Millaisia mittareita meidän pitää asettaa? Miten me jaamme vastuuta, jotta asiat alkavat integroitua läpi organisaation? Tällaisissa kysymyksissä deidein kaltaiset organisaatiot pystyvät auttamaan”, Jasmin sanoo.

Tyttö Dominikaanisesta tasavallasta katsoo päättäväisesti kameraan.
Tyttösponssi

Tule tyttöjen puolelle

Tyttösponssina olet tyttöjen liittolainen ja tasa-arvon puolustaja. Kuukausilahjoituksellasi varmistat, että tytöt eivät jää sukupuolensa takia taka-alalle

Liity nyt
Kolme tansanialaista tyttöä seisoo rinnakkain ja pitelee Planin jakamia hygieniatarvikkeita.
Yritysyhteistyö

Aloita yhteistyö Planin kanssa

Yhteistyö Planin kanssa sitouttaa yrityksenne tasa-arvon ja vastuullisuuden edistämiseen. Tarjoamme monipuolisesti yhteistyömuotoja erilaisille yrityksille.

Lue lisää
Planin vapaaehtoisia ja työntekijöitä seisoo portailla siniset nauhat kaulassaan.
Vapaaehtoiseksi

Vaikuta vapaaehtoisena

Tavoitteenamme on maailma, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Edistä oikeudenmukaista maailmaa kanssamme vapaaehtoisena.

Tule mukaan