Vamma ei estä koulunkäyntiä

Togossa moni luuli aiemmin, etteivät vammaiset lapset voi oppia. Muutimme asenteita, jotta kaikki lapset pääsevät kouluun.

Kun togolainen Yao oli kaksivuotias, hän sairastui aivokalvontulehdukseen. Suomesta tauti hävisi laajalla rokotuskampanjalla jo 1970-luvulla, mutta kehitysmaissa tauti on edelleen yleinen. Vaikka Yao toipui tulehduksesta, taudin takia hän ei voinut enää seistä. Yaon vanhemmat rakensivat kärryt, joiden avulla Yao harjoitteli seisomista. Hän ei kuitenkaan voinut enää kävellä eikä tarttua esineisiin.

Kun Plan aloitti työnsä Yaon yhteisössä, hän sai fysioterapiaa ja apuvälineitä kävelyn helpottamiseksi. Yao voi jälleen kävellä.

– Olimme menettäneet kaiken toivomme, että hän kävelisi enää. Nyt Yao on onnellinen ja pääsee kouluun, Yaon vanhemmat sanovat.

Arvioiden mukaan maailmassa yli viisi prosenttia alle 15-vuotiaista elää jonkinasteisen vamman kanssa. Togossa vamman kanssa eläviä lapsia arvioidaan olevan 138 000, joista 44 prosenttia on tyttöjä. Vammaisiin lapsiin liittyy vahva leima, häpeää ja vääriä käsityksiä. Vanhemmat saattavat piilotella ja hävetä lapsiaan. Lapset eivät pääse kouluun, sillä vanhemmat luulevat, että vamma estää oppimisen.
 

Asenteet muuttuivat pysyvästi

Paransimme Togossa erityisesti vammaisten lasten asemaa, suojelua ja koulunkäyntiä ulkoministeriön tuella vuosina 2015–2017. Hankkeen merkittävin tulos oli vammaisiin lapsiin liittyvien haitallisten asenteiden pysyvä muuttuminen.

Tavoitimme yli 90 prosenttia työskentelyalueidemme vanhemmista ja lapsista tapahtumien, vapaaehtoisten ja radio-ohjelmien avulla. Kerroimme heille lastenoikeuksista ja -suojelusta, jotka koskevat myös vammaisia lapsia.

Koulutimme opettajat ottamaan erilaiset lapset huomioon opetuksessa ja yhteisöt puuttumaan lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Vanhemmat saivat tietoa lastenkasvatuksesta, -suojelusta ja vamman kanssa elämisestä äitien ja isien kerhoissa.
 

Rampit avaavat tien kouluun

Alakoulua käyvä Hortence tarvitsee apua kävelemiseen, mutta se ei estä häntä käymästä koulussa eikä leikkimästä kavereidensa kanssa. Koulunkäyntiä ovat helpottaneet kouluun rakennetut rampit sekä hänen saamansa fysioterapia ja apuvälineet. Hortence nauttii koulunkäynnin tuomasta vapaudesta ja osallistuu Planin lastenryhmään, joka auttaa lapsia vaikuttamaan heitä koskeviin kysymyksiin koulussa.

Työmme ansiosta vammaisten lasten koulunkäynti lisääntyi. Yhteisöt rakensivat tuellamme koulujen yhteyteen keskuksia, joissa vammaiset lapset saivat terveydenhoitoa, apuvälineitä ja oppia viittomakielestä. Lisäksi tarjosimme 200 vammaiselle nuorelle ammattikoulutuksen ja mahdollisuuden hankkia toimeentulo.