Suojaa ja psykososiaalista tukea Ukrainan lapsille

Ukrainan kriisi vaikuttaa voimakkaasti lapsiin ja heidän perheisiinsä. Jo yli neljä miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja hakemaan turvaa naapurimaista. Tuemme sotaa paenneita lapsia ja heidän perheitään Puolassa, Romaniassa ja Moldovassa.

Moldovassa tarjoamme yhdessä kumppanijärjestömme kanssa lastensuojelua, psykososiaalista tukea ja oikeusapua maahan hiljattain saapuneille ukrainalaisille perheille. Olemme perustaneet liikkuvia yksiköitä, joissa työskentelee muun muassa psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.

”Useimmilla kohtaamistamme lapsista on traumaattisia kokemuksia. Ennen tänne saapumistaan he ovat matkanneet useiden päivien ajan päästäkseen rajalle ja sen yli. Lasten auttaminen, erityisesti psykososiaalinen tuki, on tällä hetkellä prioriteettimme”, sanoo asiantuntijamme Micol Alberizzi, joka on perehtynyt lastensuojeluun kriiseissä.

“Juuri tällaista tukea he tarvitsevat nyt”

Noin 40 minuutin ajomatkan päässä Moldovan pääkaupungista Chișinăusta sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa asuu tällä hetkellä noin 100 pakolaista. Tiimimme järjestää keskuksessa lapsille erilaisia aktiviteetteja. Tarjoamme myös psykososiaalista tukea sekä yksin että ryhmissä lapsille, vanhemmille ja huoltajille.

Marina on yksi liikkuvaan yksikköön kuuluvista psykologeista. Hän on itse paennut Harkovasta Ukrainasta, joten hänellä on myös omakohtaista kokemusta sodasta.

”Järjestämme täällä satuterapiaa sekä laulamme ja piirrämme yhdessä. Etenkin laulaminen on tärkeä keino, koska se auttaa lapsia unohtamaan sen, missä he ovat ja mitä he ovat käyneet läpi. Sama koskee myös vanhempia. Juuri tällaista tukea he tarvitsevat nyt”, Marina kertoo.

Monet tuntevat tarvetta puhua jonkun kanssa

Myös Viorica työskentelee liikkuvan yksikön psykologina. Hän kertoo nähneensä monia traumoista kärsiviä lapsia, mutta yksi tarina on jäänyt erityisesti mieleen.

Kolmivuotias poika järkyttyi kuullessaan porakoneen äänen vastaanottokeskuksessa. Ukrainassa hän oli nähnyt pommin räjähtävän edessään matkalla kotiin päiväkodista.

”Kuullessaan porakoneen äänen hän alkoi heti huutaa ja etsiä äitiään, joka ei ollut paikalla. Hän halusi muutenkin jatkuvasti olla äitinsä kanssa, ja myös äiti tunsi tarvetta olla hänen kanssaan koko ajan, koska hän pelkäsi lapsensa puolesta. Nämä ovat esimerkkejä traumasta”, Viorica kertoo.

Viemällä lasten huomion erilaisiin aktiviteetteihin, kuten piirtämiseen, pelaamiseen ja liikuntaan, pystymme auttamaan lapsia sopeutumaan uusiin olosuhteisiin ja selviytymään stressistä. Liikkuvan yksikön antama psykologinen tuki auttaa myös ehkäisemään myöhempiä post-traumaattisia oireita.

”Meillä on paljon ihmisiä, jotka käyttävät vastaanottokeskusta kauttakulkupaikkana. He kaipaavat tavallisia asioita, kuten lepoa, turvallisuuden tunnetta ja ruokaa. Parin päivän jälkeen monet tuntevat tarvetta puhua jonkun kanssa, joten he tulevat jakamaan tarinansa ja tunteensa. On erittäin tärkeää tarjota keskusteluapua näille ihmisille”, Viorica kertoo.

Huoli yksin liikkuvista lapsista kasvaa

Myös yksin liikkuvia lapsia saapuu Ukrainasta naapurimaihin. Vanhemmista ja huoltajista eroon joutuneet lapset ovat alttiita ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle.

”Olemme erittäin huolissamme lapsista, jotka saapuvat yksin tai joiden osalta on epäselvää, kenen kanssa he matkustavat. Tiedämme, että tällä alueella on jo melko korkea ihmiskaupan riski”, Micol selittää. ”Tämä riski on korkea etenkin niillä lapsilla ja perheillä, jotka ovat epävarmoja siitä, minne he ovat matkalla.”