Artikkelit, 23.1.2025

Sukuelinten silpoja irtisanoutui tyttöjen puolustamiseksi

Entinen sukuelinten silpoja Ruqiya seisoo vakavana pakolaisleirillä Somaliassa.

Somalialainen sukuelinten silpoja Ruqiya päätti lopettaa työnsä, kun kuuli Planin tilaisuudessa perinteen seurauksista. Nyt hän tekee vaikuttamistyötä silpomista vastaan ja tähtää kohti uutta elinkeinoa.

Somalialainen Ruqiya, 60, oli aiemmin erittäin vaikutusvaltainen tyttöjen sukuelinten silpoja pakolaisleirillä, jossa hän asuu yhdessä muiden maansisäisten pakolaisten kanssa.

”Olin usein huolissani siitä, että jos silpomilleni tytöille tapahtuisi jotain pahaa, minua syytettäisiin ja joutuisin vaikeuksiin”, hän muistaa.

Ruqiya kasvoi paimentolaisperheessä, mutta perhe muutti karjansa menetettyään rajan yli pakolaisleirille Etiopiaan. Vietettyään siellä useita vuosia perhe muutti lopulta Hargeisan kaupungin maansisäisten pakolaisten leirille. Myös Ruqiyan äiti työskenteli silpojana ja opetti taidon tyttärelleen.

Ruqiya työskenteli 13 vuoden ajan silpojana Hargeisassa ja sen lähialueilla. Korvauksena toimenpiteestä hän sai rahaa ja karjaa. Hän rahoitti kolmen tyttärensä ja viiden poikansa elämän silpomisesta saamillaan tuloilla.

Ruqiya myöntää, että olisi jatkanut työtään silpojana, ellei häntä olisi kutsuttu koulutustilaisuuksiin, joita silpomisen vastainen verkosto NAFIS (Network Against FGM in Somaliland) järjesti Plan Internationalin tuella. Siellä hän sai ensimmäistä kertaa tietoa silpomisen seurauksista ja alkoi ymmärtää sen haitallisista vaikutuksista tyttöjen terveyteen.

Tilaisuudet vaikuttivat merkittävästi Ruqiyaan, ja hän päätti lopettaa tyttöjen sukuelinten silpomisen.

Nuorin tytär säästyi silpomiselta

Jopa 98 prosenttia somalialaisista tytöistä on kokenut silpomisen, mutta Ruqiya alkoi työskennellä haitallista perinnettä vastaan.

”Silvoin kahden vanhemman tyttäreni sukuelimet, koska minua hävetti olla noudattamatta yhteisöni perinteistä käytäntöä. Nuorimman tyttäreni jätin silpomatta, koska sain tietää, että silpominen on haitallista ja ettei sille ole uskonnollista perustetta.”

Vaikka Ruqiya on nyt työtön, hän osallistuu vapaaehtoisesti NAFISin koulutustilaisuuksiin omassa yhteisössään ja opettaa muille silpomisen haitoista ja lasten oikeuksista. Hän hakee parhaillaan lainaa Plan Internationalilta pienyrityksen perustamiseen. Näin hän saisi parannettua perheensä taloudellista tilannetta.

Ruqiya on sitoutunut puhumaan silpomista vastaan ja tekee vaikuttamistyötä yhteisössään. Äskettäin hän vieraili ystävänsä luona ja sai tietää, että äiti aikoi silpoa tyttärensä. Kun Ruqiya selitti toimenpiteen elinikäiset vaikutukset, ystävä kuunteli hänen neuvoaan ja päätti olla silpomatta tytärtään.

”Kun tapaan muita naisia, kehotan heitä jättämään tyttärensä vartalon sellaiseksi kuin se on. Kerron, etteivät he saa satuttaa lapsiaan.”

Ruqiya muistaa, että aina kun hänen silpomansa tytön verenvuoto oli liian voimakasta, hän pelkäsi tytön kuolevan leikkauksen seurauksena.

”Olen nyt onnellisempi kuin entisessä elämässäni silpojana, koska en enää aiheuta haittaa tytöille”, hän sanoo hymyillen.

Sierraleonelainen tyttö seisoo kädet puuskassa ja katsoo kohti kameraa.