Planin julkaisu: ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen oikeuksia

Tuore ilmastojulkaisumme osoittaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi tyttöjen asemaan. Se esimerkiksi lisää väkivallan riskiä, lapsiavioliittoja sekä tyttöjen työtaakkaa. Julkistamistilaisuudessa pohdimme tyttöjen asemaa ja ratkaisuja ilmastokriisiin yhdessä eduskunnan Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän kanssa.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa tyttöjen elämää eri puolilla maapalloa. Tämä käy ilmi torstaina 28.2. julkistetusta tuoreesta ilmastojulkaisustamme. Ilmastonmuutos ei ole enää vain kaukainen asia ja tulevaisuuden uhka, vaan se eriarvoistaa ihmisiä jo nyt.

Esittelimme ilmastojulkaisun eduskunnan Kansalaisinfossa tilaisuudessa, jonka järjestimme yhdessä eduskunnassa toimivan Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän kanssa. Paikalla keskustelemassa olivat Planin asiantuntijat Mika Välitalo ja Monika Salmivalli sekä Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän jäsenet, kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Tilaisuuden avasivat ryhmän puheenjohtaja Jaana Pelkonen (kok.) ja Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.

– Ilmastonmuutos on ollut Planin agendalla jo muutamia vuosia, koska se on valtava uhka lasten oikeuksien ja tasa-arvon toteutumiselle, Heinänen kertoi.

Ilmastonmuutos koskettaa merkittävästi ihmisiä kaikkialla maailmassa, mutta erityisen vakavasti se vaikuttaa kehittyvissä maissa köyhiin ja haavoittuviin ryhmiin, kuten tyttöihin ja naisiin. Kehittyvissä maissa asuvat tytöt kohtaavat syrjintää sukupuolensa, ikänsä ja köyhyytensä takia, usein myös muista syistä.

– Emme voi puhua lasten oikeuksista, jollemme puhu ilmastonmuutoksesta, totesi puheenvuorossaan Planin Monika Salmivalli.

Lisää kotitöitä, väkivaltaa ja lapsiavioliittoja

Ilmastonmuutos aiheuttaa tytöille monenlaisia ongelmia. Keskeinen vastuu kotitaloustöistä lankeaa tytöille ja naisille kaikkialla maailmassa, ja vaikenevat sääolosuhteet lisäävät työtaakkaa. Kun kotitöihin kuluu aikaa enenevissä määrin, tyttöjen mahdollisuudet käydä koulua heikkenevät.

Epävakaat olot lisäävät seksuaalisen väkivallan ja häirinnän uhkaa. Sitä pahentavat esimerkiksi kuivuuden takia pitenevät vedenhakumatkat. Köyhyys voi myös ajaa tytöt tilanteisiin, joissa he joutuvat tarjoamaan seksiä vastineeksi ruuasta tai rahasta. Kun perheiden toimeentulo heikkenee, lisääntyvät myös lapsiavioliitot.

Muuttuvien sääolosuhteiden takia sadot pienenevät, mikä näkyy tyttöjen lautasilla. Jo nyt nälkää näkevien määrä on maailmassa kasvanut. Muuttuva ilmasto on yksi merkittävimmistä tekijöistä ruokaturvan heikentymisessä.

Monika Salmivalli nosti esiin myös sen, että tytöt voisivat toimia osana ilmastokriisin ratkaisuja. Lasten koulutus voi vaikuttaa monella tapaa siihen, miten hyvin yhteisöt voivat sopeutua muutokseen ja miten hyvin sitä pystytään hillitsemään. Koulutus antaa tytöille eväitä elämään, itsevarmuutta sekä taitoja päättää omasta elämästään ja vaikuttaa oman yhteisönsä elämään.

Nopeat ilmastotoimet tarpeen

Vuonna 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus asettaa pyrkimykseksi rajata maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen asteeseen ja tavoitella enintään 1,5 asteen lämpenemistä. Jos tavoite onnistuu, miljoonat ihmiset välttyvät esimerkiksi vesipulalta, kuivuuksilta ja tulvilta.

Maapallon keskilämpötila kuitenkin kohoaa edelleen, mikä vaatii nopeita ja kunnianhimoisia toimia. Vaarana on, että ilmastonmuutos hankaloittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Samalla se uhkaa tehdä tyhjiksi jo saavutetut tulokset. On arvioitu, että miljoonat ihmiset vajoavat takaisin köyhyyteen vuoteen 2030 mennessä, mikäli ilmastonmuutokseen ei onnistuta reagoimaan riittävän tehokkaasti.

Julkaisutilaisuudessa kuultujen kansanedustajien Emma Karin, Saara-Sofia Sirénin ja Eeva-Johanna Elorannan kommenteista välittyi se, että tehtävää riittää paljon.

– Eduskuntatalon sisällä asiaa ei vielä ole täysin ymmärretty, mutta talon ulkopuolella on, sanoi Emma Kari viitaten eduskuntatalon portaille perjantaisin kokoontuviin ilmastolakkoilijoihin.

Jokainen pääsee äänestämään ilmastopolitiikasta

Kari, Sirén ja Eloranta esittivät ehdotuksia siitä, mitkä ovat kaksi tärkeintä toimea ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi seuraavalla hallituskaudella. Karin mukaan kaikki lähtee ongelman myöntämisestä. Hän sanoo, ettei Suomen ilmastopolitiikka tällä hetkellä vastaa 1,5 asteen tavoitetta.

Esille nousivat vahvasti kehitysyhteistyön määrärahat, joita on viime vuosina leikattu rankasti. Karin mukaan rahat, joilla ennen torjuttiin ilmastonmuutosta, ovat nyt siirtyneet kohteisin, jotka tukevat ilmastonmuutosta.

– Toivoa luo se, että yhtä lukuun ottamatta eduskuntapuolueet ovat pystyneet sopimaan varsin kunnianhimoisista ilmastotavoitteista, huomautti Sirén.

Yleisöä kiinnosti, miten hyvältä kuulostavat puheet saadaan muutettua toiminnaksi. Sirénin mukaan Suomella on tärkeä onnistumisen paikka heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajakaudella. Puheenjohtajuus osuu ilmastopolitiikan näkökulmasta merkittävään hetkeen, ja Suomella on mahdollisuus näyttää johtajuutta ja toimia edelläkävijänä.

Olennainen rooli on kansalaisilla, jotka pääsevät huhtikuussa äänestämään siitä, millaista ilmastopolitiikkaa Suomi tekee.

– Suomella on hyvinvointiyhteiskuntana paljon tehtävää. Voimme näyttää muille maille mallia, mitä voisimme asioiden parantamiseksi tehdä, totesi Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän puheenjohtaja Jaana Pelkonen.

Teksti: Ida Kannisto

Kuvat: Akseli Ahtiainen