”Minulla on koulussa niin kova nälkä, että vatsaan sattuu”

Paheneva ruokakriisi koettelee Sambiaa. 12-vuotias Bertha ja hänen perheensä jakavat yhden aterian päivässä. 

Kello on neljä iltapäivällä, ja 12-vuotias Bertha ei ole vielä syönyt päivän aikana mitään. Edellisen kerran hän on syönyt lähes vuorokausi sitten viiden aikaan iltapäivällä. Silloin hän söi kupillisen puuroa, josta ei tullut kylläiseksi, koska pienen puuromäärän oli riitettävä Berthan lisäksi myös hänen kuudelle sisarelleen ja vanhemmilleen.

Sambian pahenevassa ruokakriisissä yli kaksi miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta ruokapulasta kuivuuden ja tulvien tuhottua sadot. Berthan perheellä on varaa vain yhteen päivittäiseen ateriaan, jonka he ovat päättäneet nauttia päivällisenä.

– Kun menen kouluun, olen todella nälkäinen. Lounasaikana vatsaani alkaa särkeä, kertoo Bertha.

Vatsa tyhjänä on vaikea opiskella

Monet koulut ovat nyt täynnä väsyneitä, nälkäisiä ja heikkoja lapsia, jotka eivät jaksa keskittyä opetukseen ja jopa nukahtelevat tunnilla. Myös opettajilla on samanlaisia ongelmia omissa kodeissaan, ja hekään eivät pysty opettamaan täysissä voimissaan.

Nälästä on tullut kouluihin pysyvä vieras, ja siksi yhä useammat oppilaat ja opettajat joutuvat jäämään koulusta pois ruokaa etsiessään. Vanhemmat lapset jättävät koulun väliin, koska he etsivät lisätuloja tai hoitavat pienempiä sisaruksiaan vanhempien ollessa töissä. Vaikutukset kohdistuvat hälyttävällä tavalla etenkin tyttöihin.

– Opettaja huomaa kyllä ongelman ja sen, että lapsi on ollut useita päiviä poissa ilman ruokaa. Jotkut lapset ovat lopettaneet koulunkäynnin kokonaan, eikä meillä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia löytää heitä, kertoo rouva Mulenga, joka on erään ruokapulasta kärsivän alueen koulun rehtori.

– Tilanne on vaikeampi tytöillä, jotka yleensä lähetetään etsimään ruokaa, vettä ja tilapäistöitä. Poikien tehtävät rajoittuvat yleensä vain karjanhoitoon.

Bertha toivoo saavansa kunnon aterian kotiin päästyään mutta ei ole siitä varma. Joinain päivinä syötävää ei ole ollenkaan, ja silloin hän menee metsään etsimään hedelmiä ja juuria. Hän saattaa jatkaa etsimistä yöhön asti, mikä on vaarallista.
 

Lapsilla ja opettajilla energiat vähissä koulussa

Berthan sisarukset pitävät tyttöä kuitenkin onnekkaana: hän saa käydä koulua. Vain kaksi seitsemästä sisaruksesta saa käydä koulua. Plan Internationalin hiljattain tekemän arvioinnin perusteella useimpien lasten vanhempien mielestä koulumaksut estävät lasten koulunkäynnin, sillä kaikki rahat menevät ruokaan.

Berthan 36-vuotias Rosemary-äiti on samaa mieltä.

– En ole syönyt tänään mitään, eivätkä ole lapsenikaan, hän toteaa. – Jos tilanne jatkuu tällaisena, Bertha ei voi enää käydä koulua: minulla ei ole varaa ruokkia häntä ja hänen sisaruksiaan.

Rosemarylla on myös muita huolenaiheita. Lapsiin, erityisesti tyttöihin, kohdistuvan sukupuolittuneen väkivallan riski on kasvanut. Siksi Rosemary hakee Berthan koulusta aina kun mahdollista. Hän haluaa pitää lapsensa turvassa.

Rosemary oli ennen tulvia maanviljelijä, mutta nyt hän ottaa vastaan kaikki tarjotut pienet työt saadakseen rahat riittämään. Hän toivoo, ettei lasten tarvitse osallistua ruoan etsimiseen.

– Mieheni tekee tilapäistöitä silloin tällöin, mutta minä huolehdin päivittäisestä selviytymisestä. Se on vaikeaa, hän kertoo.
 

Ruokakriisi syntyi vähitellen

Sambiaa koetteleva ruokakriisi on syntynyt vähitellen. Taustalla ovat muun muassa kahden viime aikana koetut puutteelliset ja myöhäiset sadekaudet. Poikkeuksellisten sadekausien vuoksi sadot ovat heikenneet ja epäonnistuneet 58 osavaltiossa, joissa on tällä hetkellä akuutti ruokapula.

– Niukkoina aikoina kuukaudet marraskuusta helmikuuhun ovat kriittisimmät. Siihen mennessä perheet ovat käyttäneet ruokavarastonsa, eikä perheillä ole mitään syötävää luonnossa kasvavien hedelmien ja juurien lisäksi, kertoo Planin hätäapujohtaja Samantha Deb.

– Jos emme toimi heti, Berthan perheiden kaltaiset perheet eivät selviydy.

FAKTA: Ruoka auttaa keskittymään

• Osana hätäapuohjelmaamme jaamme ruokakriiisistä kärsivien alueiden kouluissa ruokaa. Lapset saavat runsaasti energiaa sisältäviä proteiinipitoisia aterioita, jotka ehkäisevät aliravitsemusta ja auttavat heitä keskittymään.
• Opetamme teini-ikäisiä tyttöjä huolehtimaan kuukautishygieniasta, selviytymään heitä uhkaavista vaaroista ja tekemään päätöksiä oman hyvinvointinsa turvaamiseksi.
• Kehitämme yhteisöpohjaisia lastensuojelumekanismeja ja tuemme lapsia heidän tarpeensa mukaan. Ongelmat ruoan saannissa näkyvät nopeasti lastensuojeluun liittyvien riskien kasvuna, ja siksi varmistamme, että elintarvikkeet jaetaan yhteisölle ja lapsille suojatussa ympäristössä.