Kaivon kunnostus toi helpotuksen arkeen

Kaivojen ehtyminen on pakottanut naiset ja tytöt raskaille vedenhakumatkoille Etiopian Bugnassa. Tuellamme kunnostettu kaivo toi monta tuntia lisää Atalo Demissien arkeen.

Atalo Demissie, 32, nojaa eteenpäin ja pitelee 25 litran keltaista kanisteria kaksin käsin paikoillaan. Hänen edessään kuusivuotias Wedaju Derib pumppaa kanisteriin rivakasti puhdasta vettä kaivosta.

Homma sujuu kaksikolta tottuneesti, ja kanisteri on pian täynnä. Demissie vaihtaa lennossa toisen kanisterin, ja Wedaju alkaa taas pumpata.

Toista se oli ennen. Paikassa, jossa nyt on tuliterä pumppukaivo, oli aiemmin kitulias lähde. Siitä kylän naiset ja tytöt hakivat käyttämänsä talousveden. Yhden kanisterin täyttämiseen saattoi mennä jopa kolme tuntia. Usein oli odotettava, että paikalle aiemmin tulleet saivat liruteltua kanisterinsa täyteen. Sitten pääsi aloittelemaan omansa tuskallisen hidasta täyttöä.

– Lisäksi vesi oli likaista, koska lähdettä ei ollut suojattu mitenkään. Moni kyläläinen peseytyi siinä, ja myös eläimet joivat lammesta, kolmen lapsen äiti Demissie kertoo. Kyläläisillä oli usein vatsakipua ja ripulia. Erityisesti lapset sairastelivat.

– Planin ja paikallishallinnon yhteisessä koulutuksessa kuulimme, että likainen vesi todennäköisesti aiheutti sairastelun.

Ruoka-apua yhä useammalle

Sään ääri-ilmiöt ovat koetelleet Etiopiaa yhtäjaksoisesti jo yli kolme vuotta. On toistuvia kuivuuksia, välillä taas kovia rankkasateita ja epäsäännöllisiä sateita. Viiteenkymmeneen vuoteen pahin El Niño -sääilmiö kuritti Etiopiaa vuosina 2015–16, ja vuotta myöhemmin iski uusi kuivuus.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Etiopian sääoloissa, ja sään ääriilmiöiden arvioidaan vain lisääntyvän. Useiden perättäisten satojen epäonnistuminen on pakottanut yhä useammat ihmiset turvautumaan viranomaisten tai järjestöjen hätäapuun. Etiopian hallituksen arvion mukaan noin 8,7 miljoonaa ihmistä tarvitsee tänä vuonna ruoka-apua. Puhtaan veden puutteesta kärsii kuusi miljoonaa ihmistä.

Erityisen vakava tilanne on maan itäja eteläosissa, mutta Etiopian hallitus on julistanut myös muita alueita eniten apua tarvitseviksi hotspot 1 -alueiksi. Sellaisia ovat esimerkiksi Amharan osavaltiossa sijaitsevat Bugna ja Telemt, joissa lievitämme kuivuuden seurauksia Suomen ulkoministeriön tuella.

Vesi auttaa jaksamaan koulussa

Bugnassa on meneillään kylvökausi. Härät kyntävät umpikivikkoisia peltoja perinteisellä auralla paahtavassa auringonpaisteessa. Kuivuneet joenuomat halkovat silmänkantamattomiin jatkuvia vuoria kuin jättimäiset käärmeet.

Sadekauden pitäisi pian alkaa, mutta kukaan ei tiedä, mitä taivaalta tulee, jos mitään.

Sateiden vähäisyys on ehdyttänyt suuren osan kaivoista ja muista vesilähteistä. Osa kaivoista on myös epäkunnossa. Siksi monet alueen asukkaat ovat joutuneet hankkimaan juomavetensä avovesistä, joista myös eläimet juovat. Likainen vesi on altistanut heidät taudeille.

Parantaaksemme yhteisöjen ruokaturvaa ja sanitaatiota olemme tukeneet yhteisöjä kaivojen kunnostuksessa ja vedenkeruujärjestelmien rakentamisessa. Kouluihin ja terveyskeskuksiin olemme rakentaneet vedenkeruujärjestelmiä, joiden avulla sadevesi voidaan kerätä talteen.

– Koululaiset jaksavat opiskella paremmin, kun he saavat päivän aikana puhdasta vettä juodakseen. Terveyskeskuksissa taas kunnolliset vedenkeruujärjestelmät parantavat hygieniaa, mikä auttaa varmistamaan laadukkaat terveyspalvelut, Etiopian Planin ravitsemusasiantuntija Tamirat Ketema kertoo.

Lisäksi olemme kouluttaneet paikallisviranomaisia ja yhteisöjen asukkaita sanitaatiosta ja hygieniasta. Tuellamme perustetut yhteisöjen vesi- ja sanitaatiokomiteat huolehtivat kaivojen ja muiden vesipisteiden ylläpidosta ja kunnostuksesta. Komiteat keräävät asukkailta pientä kuukausimaksua, joka sitouttaa kyläläisiä huolehtimaan vesipisteestään.

Muutoksia työnjaossa

Atalo Demissien yhteisön vesi- ja sanitaatiokomiteassa on yhdeksän jäsentä. Komiteaan kuuluvan Derib Migusin, 62, mukaan maaliskuussa valmistunut uusi kaivo on tuonut helpotusta erityisesti tytöille ja naisille. Aiemmin osa tytöistä joutui käyttämään päivittäin jopa kolme tuntia veden hakuun lähikylästä. 

– Välttääkseen kuumassa auringonpaisteessa kävelyä tytöt hakivat veden usein pimeän aikaan. Toisinaan he kertoivat joutuneensa seksuaalisen ahdistelun ja jopa väkivallan kohteeksi, Migusi kertoo.

Uusi kaivo on sysännyt yhteisössä liikkeelle ainakin pienen muutoksen sukupuolten välisisessä työnjaossa. Osansa voi olla silläkin, että komitean yhdeksästä jäsenestä neljä on naisia.

– Kulttuurissamme tytöt ja naiset ovat perinteisesti hakeneet veden ja miehet ovat huolehtineet peltotöistä. Nyt pientä muutosta on näkyvillä, ja osa miehistä on alkanut kantaa vettä, kertoo yksi komitean naisjäsenistä, Tesfa Gelaw.

Muutos on hidasta. Se on kuitenkin käynnissä. On iso asia, että kaivon ansiosta vuorokaudesta on vapautunut useita tunteja muuhun kuin veden kantamiseen.

– Nyt vedenhakuun menee matkoineen enää noin tunnin verran, iloitsee Nigussi.

Hoitoa jo yli 15 600 lapselle ja raskaana olevalle tai imettävälle äidille

• Aloitimme Etiopiassa keväällä 2017 vuoden kestävän humanitaarisen hankkeen Suomen ulkoministeriön tuella. Maailman ruokaohjelma WFP on tukenut ohjelmaa ruokajakeluilla.
• Vähennämme aliravitsemusta sekä parannamme kuivuudesta kärsivien yhteisöjen ruokaturvaa, vesihuoltoa ja lastensuojelua Bugnassa ja Telemtissä Amharan osavaltiossa.
• Vuoden aikana yli 15 600 aliravittua alle viisivuotiasta lasta sekä raskaana olevaa tai imettävää naista on saanut hoitoa.
• Olemme tukeneet kaivojen kunnostusta ja vedenkeruujärjestelmien rakentamista sekä perustaneet vesi- ja sanitaatiokomiteoita huolehtimaan niistä.
• Ruokaturvaa parantaaksemme olemme jakaneet perheille kuivuutta kestäviä siemenlajikkeita sekä vuohia.
• Uuden rahoituksen turvin jatkamme työtämme vielä vuoden verran toukokuuhun 2019 saakka.

Teksti: Inka Kovanen 
Kuvat: Anna Könönen

Juttu on julkaistu Plan-lehden numerossa 2/2018. Lue lehden digiversio maksutta Lehtiluukussa.