#eihymyilytä-haasteen voittaja haluaa tehdä näkymättömän vallankäytön näkyväksi

Planin #eihymyilytä-kuvakisan voittanut muusikko Vilma Talvitie on päättänyt lopettaa hymyilemisen muiden miellyttämiseksi.

Planin #eihymyilytä-kuvahaasteeseen osallistui maaliskuussa 700 ihmistä, jotka jakoivat hymyttömän kuvansa sosiaalisessa mediassa. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi valitsi voittajaksi hyvinkääläisen artistin, muusikon ja säveltäjä-sanoittajan Vilma Talvitien kuvan ja tekstin.

Kuvassa mustiin vaatteisiin pukeutuneen Talvitien keholla on neljä kättä. Hänen omien käsiensä lisäksi rinnan ja alavatsan päällä näkyvät toiset kädet. Koskettaja on muuten piilossa.

Koutaniemi kuvaili voittajakuvaa vahvaksi ja suoraksi ja kuvan sanomaa voimakkaaksi:

”Henkilön takaa tulevat kädet luovat kuvaan jännitteen, joka kertoo samalla tyttöjen ja naisten päivittäin kokemasta väkivallasta.”

”Ajattelin kuvaa ottaessani näkymätöntä vallankäyttöä. Etuoikeutettujen ihmisten käyttämä valta on usein juuri sellaista, piilossa katseilta. Meidän on opittava tekemään se näkyväksi ja sanoittamaan sitä, muuten on vaikea muuttaa mitään. Valtaa on ja sitä käytetään, eikä sitä aina käytetä oikeudenmukaisesti”, Talvitie sanoo.

Voittajakuvan esittelytekstissä Talvitie kirjoittaa muun muassa:

”Kädet kuvaavat rajojen ylittämistä uhkaamalla väkivallalla, painostamalla ja pakottamalla sekä estämällä naisten mahdollisuuksia valita ja vaikuttaa elämäänsä ja kehoonsa. Kädet kertovat tavasta, jolla tyttöjä kasvatetaan ja holhotaan ja jolla heidän kykyihinsä ei uskota ja osaamista tunnisteta.”

Naisen paikka?

Vuosina 2014 ja 2015 Talvitie oli Intiassa, missä hän on matkustellut paljon. Tällä matkalla hän heräsi aiempaa voimakkaammin miettimään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Talvitie asui kylässä Etelä-Intian maaseudulla.

”Isäntäperheeni ei halunnut päästää minua ulos, sillä heidän mielestään naisen paikka oli kotona ja talon sisällä. Perheen aikuisilla oli suuri pelko siitä, mitä tapahtuisi, jos menisin ulos ovesta. Oli suomalaisesta näkökulmasta iso juttu tajuta, ettei nainen pääse edes ulos käymään”, Talvitie muistelee. 

Hän oli 25-vuotias ja elänyt jo pitkään itsenäistä elämää. Talvitie yritti löytää puhuttavaa kylän naisten kanssa, mutta yhteistä säveltä ei löytynyt.

”Yritin kyllä, mutta se oli hankalaa, kun heidän koko elämänsä oli kotona. Yksi naisista kyseli, miksen ollut naimisissa ja äiti, vaikka olin jo 25-vuotias. Sain sitten myöhemmin kavereita paikallisista miehistä, jotka elivät vapaammin”, Talvitie muistelee.

Puristava tunne

Talvitien feministinen ajattelu on voimistunut maailmalla vietettyjen vuosien aikana.

”Suomessakin miehillä ja naisilla on erilaisia piilo-oikeuksia, mutta vasta maailmalla olen nähnyt, miten syvälle juurtunutta naisviha on kaikkialla maailmassa. Naisiin kohdistuvat väkivallan muodot vain vaihtelevat. Brasiliassa olen nähnyt väkivaltaa kaduilla. Suomessa suora väkivalta piiloutuu usein seinien sisäpuolelle.”

Talvitie kertoo itsekin kokevansa sukupuolittuneen puristusotteen niin muusikon työssään kuin vapaa-ajalla.

”Kilttinä tyttönä olen oppinut hymyilemään vaikka väkisin, miellyttämään muita ja pitämään tytöiltä kielletyt tunteet sisälläni. Tukahdutetut tunteet ja raivo alkoivat oireilla aikuisena kroonistuvana kipuna, ahdistuksena, masennuksena, uupumuksena ja raivokohtauksina.”

Talvitie alkoi opetella omia rajojaan terapiassa. Hän käsittelee sukupuolittunutta tasa-arvoa myös musiikissaan.

Talvitie työstää parhaillaan ensimmäistä sooloalbumiaan sekä ”100 songs around the world” -projektia, jossa hän esittää folk- ja kansanmusiikkia eri puolilta maailmaa. 

Missä viipyy musiikkialan #metoo?

Talvitiellä on kaksi bändiä, joista Valma & Varsinaiset julkaisi keväällä kiltin tytön syndroomaa käsittelevän musiikkivideon ”Eturivin tyttö”. #eihymyilytä-kampanjan nimi osui syvälle. 

”Minua on validoitu paljon hymyn kautta. ”Näytät niin paljon paremmalta, kun hymyilet.” Olen päättänyt tietoisesti, ettei minun ole esiintyessäni pakko hymyillä koko ajan, jos laulan vaikka vakavista aiheista. Muusikkomiehet eivät kuule jatkuvia vaatimuksia hymyilystä”, Talvitie sanoo.

”Odotan edelleen koko musiikkialalle #metoota. Naiset ovat aliedustettuina monissa musiikkialan tehtävissä ja artisteina musiikkifestivaaleilla, musiikkialan seksuaalisesta häirinnästä ja rasismista puhumattakaan.”

Aurinko pään sisällä

Planiin Talvitie tutustui jo alakouluikäisenä, kun Planin edustaja tuli hänen kouluunsa kertomaan järjestön toiminnasta. 

”Se oli ensimmäisiä hetkiä, kun aloin tiedostaa, että omilla valinnoillani ja avustusjärjestöissä voi konkreettisesti vaikuttaa maailmaan. Se oli kuin aurinko olisi alkanut paistaa pääni sisällä, ja halusin tietää lisää avustusjärjestöistä ja siitä, miten voisin olla osallisena niiden toiminnassa.”

Talvitiellä on ollut Plan-kummilapsi. Sen jälkeen hän on vaihtelevien tulojensa vuosi siirtynyt kertalahjoituksiin, mutta säännöllinen tuki Planin työlle on Talvitielle tärkeää.

”Maailma näyttäisi ihan toisenlaiselta, jos kaikki, jotka voivat auttaisivat omien mahdollisuuksiensa mukaan”, hän sanoo.

Silloin entistä useammalla tytöllä olisi aidosti syytä hymyyn.