Nasrinin tarina murtaa lapsiavioliittoa ylläpitäviä normeja

Nuorten aktivistien kampanjatiimi järjesti Helsingissä Nasrin’s Voice -dokumentin näytöksen kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. Elokuva kertoo Nasrin Ebrahimin tarinan lapsiavioliitosta, selviytymisestä ja rohkeudesta rikkoa vaikenemisen kulttuuri.

Enni Tuominen
Kuvat:
Angela Savola

Nuorten aktivistien kampanjatiimi järjesti Helsingissä Nasrin’s Voice -dokumentin näytöksen kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. Elokuva kertoo Nasrin Ebrahimin tarinan lapsiavioliitosta, selviytymisestä ja rohkeudesta rikkoa vaikenemisen kulttuuri.

Näytöksessä Nasrin ja ohjaaja Kaisa Rastimo kertoivat kokemuksistaan sekä elokuvan tekemisestä ja merkityksestä. 

Helsingin kampanjatiimi Enni Tuominen, Annika Mikkonen, Maija Illikainen, Aino Hämäläinen ja Senni Kaavinen yhdessä Nasrin’s Voice -dokumentin Nasrin Ebrahimin ja ohjaaja Kaisa Rastimon kanssa tyttöjen päivänä 11.10.

Nasrin Ebrahimin elämää käsittelevä dokumentti on ennen kaikkea kertomus muutoksesta. Nasrin saapui Suomeen lapsimorsiamena. Suomessa hän löysi opiskelun myötä oman äänensä ja tuli tietoiseksi oikeuksistaan. Elokuva näyttää, kuinka Nasrin onnistui ottamaan vastuun sekä omasta että lastensa tulevaisuudesta.

Ottaessaan avioeron ja taistellessaan lastensa huolta­juudesta Nasrin haastoi yhteisönsä normeja. Osa hänen ystävyyssuhteistaan on päättynyt, koska jotkut ovat kokeneet oman kulttuurin kritisoimisen häpeälliseksi.

Ohjaaja Kaisa Rastimon mukaan elokuvan suurimpia haasteita oli löytää ihmisiä, jotka uskaltaisivat kertoa kokemuksistaan julkisesti:

”Monia maahanmuuttajanaisia painostettiin olemaan aiheesta hiljaa, eikä heitä siksi saatu mukaan elokuvaan”, ohjaaja kertoo.

Kaisa Rastimo ja Nasrin Ebrahim korostavat, että lapsiavioliitot ovat Suomessa todellinen ongelma ja tabu, josta ei puhuta tarpeeksi. 

Planin lapsiavioliittoja ehkäisevä ohjelmatyö keskittyy sosiaalisten normien muuttamiseen. Lakimuutokset eivät riitä estämään käytäntöä, jonka taustalla ovat syvälle juurtuneet normit. Yhteisön tai perheen paine on yleisimpiä syitä lapsiavioliittoihin. Taustalla on usein pyrkimys suojella tytön ja tämän perheen kunniaa ja mainetta.

Sosiaalisia normeja on kuitenkin vaikea haastaa. Nasrinin sinnikkyys ja tietoisuus omista oikeuksistaan ovat olleet hänen suurimpia voimavarojaan. Nasrin kertoo, kuinka ystävien tuki on ollut ratkaisevaa hänen jaksamiselleen ja rohkeudelle puhua aiheesta julkisesti. Sen avulla hän on pystynyt jatkamaan sitkeää taisteluaan omien oikeuksiensa puolesta ja tabujen rikkomiseksi.

Kaisa Rastimo ja Nasrin Ebrahim kertovat elokuvan saaneen lämpimän vastaanoton. Erityisesti maahanmuuttaneet naiset ja Kurdiliitto ovat kiitelleet elokuvaa.

Keskustelutilaisuudesta jäi vahvasti mieleen viesti siitä, että kulttuurista ja sen normeista voi ja täytyy puhua. Nasrinin tarina rohkaisee kohtaamaan ongelmat suoraan ja toimimaan pelottomasti lapsiavioliittojen ehkäisemiseksi.

Tapahtuman lopuksi Nasrin välitti yleisölle viestin tyttäriltään. Heille tyttöjen päivä tuo toivoa ja muistuttaa, että jokaisella on oikeus unelmoida ja tulla kuulluksi. Ei vain tyttöjen päivänä vaan joka päivä.

Kategoriat
Plan-lehti 2/2025

Maailman suurin pakolaiskriisi, jota emme näe

Sudanissa on käynnissä yksi maailman suurimmista pakolaiskriiseistä, pääsihteeri Ossi Heinänen kirjoittaa.

Kategoriat
Plan-lehti 2/2025

Koulun penkiltä äidiksi

Ugandan maaseudulla elävä 18-vuotias Catherine putosi koulusta ja meni naimisiin vain 14-vuotiaana. Nyt hän on kahden lapsen äiti. 19-vuotias Faith kasvattaa yksin pientä tytärtään pääkaupungin slummissa. Nuoria äitejä yhdistävät samat huolet ja unelmat.

Kategoriat
Plan-lehti 2/2025

”Koulussa pystyn rentoutumaan”

Tapasimme koululaisia Latinalaisessa Amerikassa, jossa turvallinen koulu ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi liikuntavamma, suunnittelematon raskaus tai koulun romahtaminen saattavat katkaista opintien. Lasten into koulunkäyntiin säilyy myös katastrofien ja köyhyyden keskellä.

Kategoriat
Plan-lehti 2/2025

Vammaiset tytöt purkavat esteitä toistensa tieltä

Planin tyttöpalkinnon voitti Vammaiset tytöt -media ja -yhteisö. Se tekee vammaisten tyttöjen kokemuksia näkyviksi ja tarjoaa vertaistukea nuorille, jotka kokevat toistuvaa syrjintää ja ulossulkemista.

Kategoriat
Plan-lehti 2/2025

”Rakastan moottoria ja sen osia”

Zimbabwelainen Fairmore uskoi parikymppiseksi asti, että kuulovamma estää häntä viettämästä normaalia elämää. Planin tuella hän opiskelee automekaanikoksi ja alkoi luottaa itseensä.

Kategoriat
Plan-lehti 2/2025

Tasa-arvotyö on joukkuelaji

Naisurheilijat kohtaavat edelleen paljon vähättelyä, mutta tasa-arvoisempi tulevaisuus tehdään yhdessä, pohtii jalkapalloilija Linda Sällström.

Plan-lehti 2/2025

”Toivon, että kummi­lapsestani kasvaa koulutettu, itsenäinen nainen”

Opiskelija Eneida Fazlija on haaveillut kummiudesta teini-ikäisestä asti. Nyt hän käy aktiivista kirjeenvaihtoa nigeriläisen kummityttönsä perheen kanssa.