Kategoriat Pääkirjoitus

Jokainen voi rakentaa yhdenvertaista yhteiskuntaa

Anna Könönen

Rasismi ja vihapuhe ovat nousseet tänä kesänä uutisten ykkösaiheeksi. Oli jo aika­kin, sillä ne ovat heikentäneet pitkään yhteiskuntaamme ja erityisesti vähemmistöjen hyvinvointia. Vasta paljastukset ministereiden avoimen rasis­tisista kirjoituksista toivat ilmiölle sen vaatiman huomion.

Vaikka vihapuhe ja syrjintä ovat ikivanhoja ilmiöitä, ne ovat saaneet tällä vuosituhannella uusia muotoja internetin kasvottomilla keskustelupalstoilla. Internetin ansiosta yksilöihin ja ihmisryhmiin kohdistuvat solvaukset, hyökkäykset ja uhkaukset leviävät salamannopeasti ja saavuttavat suuria yleisöjä. Nettiviha voi leimahtaa hetkessä, mutta sen vaikutukset ovat laajoja ja pitkäkestoisia. Tämä kierre on heikentänyt yhteiskuntamme keskustelukulttuuria ja syventänyt kuiluja ihmisten välillä.

Vihapuheeseen ja rasismiin on puututtava yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Suomen hallitus julkaisi elokuussa tiedon­annon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä. Se on tärkeä askel, mutta tiedonanto jäi puutteelliseksi esimerkiksi rakenteellisen rasismin ja vihapuheen kitkemisen osalta. Myös toimenpiteiden resursointi jätti toivomisen varaa.

Vastuu ei ole vain lainsäätäjillä ja -valvojilla, vaan myös meillä kansalaisilla. Jokainen pystyy rakentamaan osaltaan yhteiskuntaa, jossa kaikki voivat elää hyvää elämää ja jossa kaikkien oikeudet toteutuvat. Voimme esimerkiksi vahvistaa kunnioittavaa ja kuuntelevaa keskustelukulttuuria. Kaikkien ei tarvitse olla asioista samaa mieltä, mutta voimme silti näyttää, että näemme toistemme ihmisarvon.

Meidän tulee myös puuttua tilanteisiin, joissa havaitsemme vihapuhetta tai rasismia. Voimme sanoa, ettei rasistinen vitsi ole OK, ilmiantaa somessa vihaa lietsovan sisällön ja puolustaa näkyvän vähemmistön edustajaa, kun näemme syrjintää.

Me Planissa haluamme edistää antirasismia ja yhdenvertaisuutta sekä avointa keskustelukulttuuria kaikessa toiminnassamme. Olemme valmiita oppimaan ja haastamaan käytäntö­jämme. Tässä lehdessä (s. 22–24) kerromme oppimispolustamme.

Nostamme myös esiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten ääntä ja kokemuksia. Kotimaan ohjelmatyössämme vahvistamme hiljattain Suomeen muuttaneiden nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja työelämään. Esimerkiksi viime kesän SuomiAreenassa maahan muuttaneet nuoret vaativat näkyvästi yhdenvertaisia mahdollisuuksia työ­elämässä (s. 11).

Kaikkia jäseniään kunnioittava, syrjimätön yhteiskunta on vahva ja pystyy edistämään myös globaa­listi ihmisoikeuksia sekä rakentavaa vuorovaikutusta.

Kiitos, että olet mukana rakentamassa reilumpaa Suomea ja maailmaa!