Artikkelit, 21.7.2021

Planin tutkimus: Nuoret kaipaavat enemmän tietoa ilmastokriisistä

Planin tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin erimaalaisten nuorten tietämystä ilmastonmuutoksesta ja sitä, kuinka hyvin he kokevat voivansa itse vaikuttaa ilmastokriisin torjuntaan.

82 prosenttia nuorista ei tiedä, kuinka heidän valtionsa työskentelee ilmastokriisin torjumiseksi. Tämä selviää juuri julkaistusta Plan Internationalin tutkimuksesta Reimagining climate education and youth leadership. Yli 1800 iältään 15-24 -vuotiasta nuorta 37 maasta osallistui tutkimukseen. Raportti julkaistaan GPE:n (Global partnership for Education) sivutapahtumassa.

”Olen saanut ilmastoasioista tietoa pääasiassa median kautta. Olen haalinut tietoa itsenäisesti myös esimerkiksi raportteja lueskelemalla. Koulussa on kerrottu lähinnä perusjutuista ja niistäkin mielestäni riittämättömästi etenkin ennen lukiota”, sanoo 16-vuotias lukiolainen Aava Murto.

Aava on ollut mukana Planin lastenhallituksessa ja ilmastotsemppareissa, jotka pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Aava on päässyt myös näkemään poliittista päätöksentekoa, kun hän valtasi pääministeri Sanna Marinin paikan päiväksi viime lokakuussa osana Girls Takeover -tempaustamme.

”Uskon tietäväni melko paljon Suomen ilmastopolitiikasta ja seuraan sitä aktiivisesti. Koen, että nykytoimet ja -suunnitelmat ovat riittämättömiä. Kunnianhimon tasoa olisi muun muassa oikeudenmukaisuusnäkökulmasta perusteltua nostaa”, Aava sanoo.

Aava Murto, 16, on seurannut aktiivisesti Suomen ilmastopolitiikkaa.

Nuoret ovat huolissaan

Tutkimukseen osallistuneista nuorista 44 prosenttia ei tiedä, mikä on Pariisin ilmastosopimus. Kuitenkin tutkimukseen osallistuneista tytöistä 99 prosenttia ja pojista 95 prosenttia kertoi olevansa huolissaan ilmastokriisistä.

”Koen voivani osallistua ilmastokriisin torjuntaan ennen kaikkea aktivismilla ja järjestötoiminnalla. Näin pystyy vaikuttamaan omia yksilötekoja merkittävämpiin kokonaisuuksiin ja päävastuussa oleviin toimijoihin”, Aava sanoo.

Tutkimukseen osallistuneista tytöistä 88 prosenttia ja pojista 82 prosenttia on toiminut ilmastokriisin torjumiseksi. Nuoret ovat jakaneet tietoa ystävilleen ja perheilleen, allekirjoittaneet vetoomuksia ja jakaneet tietoa sosiaalisessa mediassa.

”Yritän kantaa korteni kekoon elämällä itse mahdollisimman kestävästi, allekirjoittamalla vetoomuksia ja keräämällä ilmastokriisistä lisää tietoa. Sen pohjalta voin tuoda ilmastonäkökulmaa keskusteluihin mukaan”, Aava kertoo.

Pelkästään tänä vuonna ilmastonmuutos estää arviolta neljää miljoonaa tyttöä käymästä kouluaan loppuun.

Jessica Cooke

ilmastonmuutoksen asiantuntija, Plan International

Nuoret vaikuttamaan päätöksentekoon

Enemmistö tutkimukseen osallistuneista nuorista (84 %) pitää valtioidensa toimia ilmastokriisin torjumiseksi riittämättöminä. Suurin osa nuorista kertoo saaneensa koulussa tietoa ilmastonmuutoksesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa kierrättämällä ja energiaa säästämällä. Nuoret kuitenkin kokevat, etteivät ole saaneet riittävästi tietoa omaan arkeensa liittyvistä asioista ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Vain 11 prosenttia nuorista kertoo saaneensa tietoa, kuinka voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen liittyvään päätöksentekoon. Joka viides nuori pitää ilmastonmuutokseen liittyvää opetusta heikkona. Tutkimus osoittaa, kuinka kouluissa tarvittaisiin maailmanlaajuisesti lisää opetusta ilmastokriisistä, ilmastopolitiikasta ja siitä, kuinka nuoret voivat osallistua päätöksentekoon.

”Nuoret ovat kertoneet meille olevansa huolissaan tulevaisuudestaan ja haluaisivat olla mukana tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat heihin. He eivät kuitenkaan koe saaneensa tarpeeksi tietoa eikä heillä ole riittävästi itsevarmuutta vaikuttaa asioihin”, sanoo Plan Internationalin ilmastonmuutoksen asiantuntija Jessica Cooke.

”Lapset ja nuoret elävät kuitenkin pisimpään ilmastonmuutoksen seurausten kanssa. Kuten useimmissa kriiseissä, tytöt ja nuoret naiset kärsivät eniten myös ilmastokriisin seurauksista. Pelkästään tänä vuonna ilmastonmuutos estää arviolta neljää miljoonaa tyttöä käymästä kouluaan loppuun.”

Tee tyttöjen päivän lahjoitus ja tuet tyttöjen koulutusta.

Tytöt samalle viivalle

Tytöt tarvitsevat nyt puolustajia, sillä jo saavutetut oikeudet voidaan menettää. Liity tyttöjen oikeuksien puolustajien joukkoon ja tule rakentamaan tasa-arvoisempaa tulevaisuutta.

Liity kuukausilahjoittajaksi
9-vuotias ukrainalainen Natalka-tyttö seisoo kotinsa edessä, päällään paksu talvitakki.

Hätäapua lapsille

Lahjoittamalla Planin hätäapurahastoon sinä olet mukana viemässä apua sinne, missä tarve on suurin. Hätäapulahjoittajien avulla voimme auttaa nopeasti kriiseissä ja katastrofeissa, esimerkiksi Ukrainassa ja Gazassa

Lahjoita hätäapuun
Planin vapaaehtoisia ja työntekijöitä seisoo portailla siniset nauhat kaulassaan.

Vaikuta vapaaehtoisena

Tavoitteenamme on maailma, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Edistä oikeudenmukaista maailmaa kanssamme vapaaehtoisena.

Ryhdy vapaaehtoiseksi
Elisa Malik puolustaa tyttöjen oikeuksia.
Artikkelit, 27.2.2026

Elisa Malik: ”Tahdon, että tytöt uskaltavat haaveilla”

Sisällöntuottaja ja vaikuttaja Elisa Malik tahtoo, että kaikki tytöt pääsevät kouluun ja voivat haaveilla. Hän haluaa tuoda somessa näkyviin nepalilaiset juurensa ja sen, millaista on kasvaa kahdessa eri kulttuurissa. Elisa juontaa Planin uutta podcastia, jonka ensimmäinen jakso ilmestyy naistenpäivänä 8.3.
Ex-jalkapalloilija Linda Sällström puolustaa tyttöjen oikeuksia.
Artikkelit, 27.2.2026

Linda Sällström: ”Tahdon, että tytöt voivat päättää omasta elämästään”

Jalkapalloilija Linda Sällström on tehnyt koko elämänsä töitä tasa-arvon edistämiseksi. Hän toivoo, että kaikki tytöt voisivat kouluttautua ja vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Linda haluaa käyttää ääntään oikeudenmukaisemman maailman eteen, ja siksi hänelle oli helppo päätös yhdistää voimansa Planin kanssa.
Plan International
Lausunnot, 27.2.2026

Lausunto: Kansalliset mediakasvatuslinjaukset

Tytöt ja nuoret naiset kohtaavat muita useammin verkossa häirintää, vihapuhetta, seksuaalista ahdistelua ja muuta digitaalista väkivaltaa, mikä edellyttää sukupuolittuneiden riskien tunnistamista mediakasvatuksen linjauksissa. Olemme lisäksi huolissamme mediaympäristöjen kasvavasta polarisaatiosta ja rasismista.