Koronapandemia syventää sukupuolten epätasa-arvosta johtuvia ongelmia

Vaikka kuka tahansa voi sairastua koronavirukseen, koronapandemia vaikuttaa eri tavalla naisiin, tyttöihin, miehiin ja poikiin. Tutkittua tietoa koronaviruksen vaikutuksista on vielä vähän, mutta aikaisempien laajojen epidemioiden sukupuolivaikutuksista voidaan päätellä paljon.

Lääketieteellinen julkaisu The Lancet julkaisi ensimmäisiä tutkimustuloksia koronaviruksen sukupuolittuneisuudesta kuun alussa. Ensimmäisten aineistojen pohjalta havaittiin, että miesten osuus tartunnan saaneiden ja tautiin kuolleiden määrissä oli jonkin verran suurempaa kuin naisten.

Tähän saattavat vaikuttaa miesten sukupuoliroolit ja vapaampi liikkuminen, jotka altistavat heitä tartunnalle naisia enemmän sekä miesten tupakoinnin yleisyys.

Toisaalta naisten korostunut osuus terveydenhoito- ja hoiva-alalla lisää heidän riskiään saada tartunta.

Koronapandemialla on kuitenkin myös sosiaalisia vaikutuksia. Kaikkialla maailmassa hoivatyö jakautuu yhä hyvin epätasaisesti sukupuolten välillä. Koronapandemian kaltaiset poikkeusolot korostavat ja kriisiyttävät stereotyyppisiä sukupuolinormeja miesten elatusvastuusta ja naisten hoivasta, koska talous ja elinkeinot kaventuvat ja hoivatyö lisääntyy. Tämä lisää perheiden ahdistusta, uupumusta ja ongelmia.

Esimerkiksi perheenjäsenten sairastumiset, lasten jääminen pois koulusta ja varhaiskasvatuksesta sekä pula perustarpeista ja palveluista lisäävät naisten palkattomia työtunteja. Lepoon ja palkkatyöhön ei tällöin jää riittävästi aikaa. Tämä lisää entisestään perheiden taloudellista ahdinkoa.

Sosiaalinen eristäytyminen torjuu tehokkaasti viruksen leviämistä, mutta samalla se syventää monia ongelmia. Taloudellinen ahdinko ja pelko lisäävät esimerkiksi sukupuolittunutta ja seksuaalista väkivaltaa sekä päihteiden käyttöä. Poikkeusolot estävät monia naisia ja tyttöjä etsimästä turvallisia tiloja ja palveluita kodin ulkopuolelta.

Maailmanlaajuinen kriisi vahvistaa jo olemassa olevaa eriarvoisuutta. Se lisää todennäköisesti niiden ihmisten vaikeuksia, jotka ovat jo nyt haavoittuvassa asemassa. Köyhimmillä alueilla riittämätön terveydenhoitokapasiteetti voi lisäksi johtaa syrjintään hoidon tarjonnassa, jolloin haavoittuvimmassa asemassa olevilta voidaan evätä hoito.

Vaikka lasten koronaoireet ovat tämänhetkisen tiedon mukaan lievempiä kuin muilla, pandemialla on valtavat vaikutukset lasten kasvuympäristöön ja hyvinvointiin. Koulujen sulkeminen, turvaa tuovien tukitoimintojen keskeytyminen sekä perheiden ja yhteisöjen terveyteen ja toimeentuloon liittyvä ahdinko vaikuttavat vahvasti lapsiin. Lapset voivat kokea ahdistusta, pelkoa ja huolta tilanteesta.

Tyttöjen elämässä pandemian vaikutukset voivat näkyä hyvinkin pitkään. Eri puolilla maailmaa tytöillä on tyypillisesti vastuu jakaa koti- ja hoivatyö äitinsä kanssa, ja pandemian aikana heidän työtaakkansa lisääntyy. Tämä voi estää heitä käymästä koulua, leikkimästä ja lepäämästä.

Pandemia voi myös lisätä lapsiavioliittoja. Useiden tutkimusten mukaan kriisien aiheuttama taloudellinen epävarmuus lisäävät alaikäisten tyttöjen raskauksia ja avioliittoja. Aikaisempien epidemioiden kokemuksen perusteella monet tytöt eivät enää palaa kouluun, kun ne avataan jälleen. Tällä on vaikutuksia esimerkiksi heidän koulutukseensa, tulevaan toimeentuloonsa ja terveyteensä.

Koronakriisin laajentuessa on aika huomioida tyttöjen ja naisten tilanne kaikissa toimissa ja varmistaa, että he ovat mukana suunnittelemassa ja päättämässä toimista kaikilla tasoilla. Siten tyttöjen ja naisten realiteetit ja toiveet tulevat huomioiduiksi. Lisäksi naisten taloudellinen voimaantumisen ja toimijuuden tukeminen pitää huomioida, kun valtiot vakauttavat taloutta ja tukevat yrittäjiä.

Pandemia tarjoaa myös mahdollisuuden tarkastella kriittiisesti rajoittavia sukupuolinormeja ja jakaa uudelleen hoivatyötä perheissä ja yhteiskunnissa.