Planin raportti: Suomi voi olla tasa-arvoisen ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä

Plan International Suomen tuore raportti osoittaa, että Suomi on kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tasa-arvokeskustelun edelläkävijä, jolla on potentiaalia nousta tasa-arvoisen ilmastopolitiikan arvojohtajaksi. Riittävät resurssit ja tavoitteet sekä johdonmukainen suunnitelma kuitenkin puuttuvat.

Lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen tuore raportti Tasa-arvo ilmastokriisissä – miten Suomi voi edistää tasa-arvoa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa arvioi Suomen roolia ja mahdollisuuksia tasa-arvon edistäjänä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Raportin on toteuttanut Tyrsky-Konsultointi Oy.

Raportti osoittaa, että Suomi on globaalisti yksi kunnianhimoisimmista tasa-arvoisen ilmastopolitiikan edistäjistä. Suomi on nostanut aktiivisesti tasa-arvoa kansainväliseen ilmastopolitiikkaan, ja maassamme ilmastotyötä tekevät päättäjät ja virkahenkilöt ovat sitoutuneet edistämään tasa-arvoa osana ilmastotoimia. Käytännön työstä puuttuvat kuitenkin suunnitelmallisuus, riittävä resurssointi ja konkreettiset tavoitteet.

”Raportti nostaa esiin, miten vahvasti sukupuolittuneita sekä ilmastokriisin vaikutukset että sen ratkaisut ovat. Ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat pahiten haavoittuvimmassa asemassa oleviin, kuten kehittyvissä maissa asuviin tyttöihin ja naisiin. Toisaalta miehet ovat työntekijöinä ja johtajina aloilla, joilla ilmastotoimien edellyttämät rakennemuutokset vaativat suuriakin muutoksia. Olisikin tärkeää saada pojat ja miehet vahvemmin mukaan ilmasto- ja tasa-arvokeskusteluun”, Plan International Suomen vaikuttamistyön asiantuntija Niina Ratilainen sanoo.  

”Suomella on osaamista, sitoutumista ja voimavaroja ja siten kaikki edellytykset olla tasa-arvoisen ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä. Se kuitenkin edellyttää, että Suomi ottaa tasa-arvon edistämisen kansainvälisen ilmastopolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi.”

Raportin mukaan tasa-arvon rooli kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on viime vuosina kasvanut, mutta tasa-arvotyö ei ole systemaattista. Toimenpiteet nojaavat liiaksi yksittäisten maiden, kuten Suomen, aloitteellisuuteen.

Käsitykset tasa-arvosta ovat myös ympäri maailmaa yhä perinteisiä. Näkökulma on perinteisesti vain naisten edustuksessa eikä ole vielä laajentunut käsittelemään kaikkia tasa-arvoon vaikuttavia risteäviä tekijöitä, kuten etnisyyttä, sukupuolten moninaisuutta, ikää ja sosioekonomista asemaa.

Raportin toimenpidesuositusten mukaan Suomen tulee:

• tuoda tasa-arvon edistäminen kiinteäksi osaksi ilmastotyötä ja lisätä työn resursointia
• vahvistaa tasa-arvonäkökulmaa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa yhdessä samanmielisten maiden kanssa
• edistää tasa-arvoa vahvemmin kaikessa ulkopolitiikassa, ei pelkästään kehityspolitiikan osana.