Tasa-arvoulkopolitiikan ja tyttöjen oikeuksien huomioita tasa-arvo-ohjelmaan

Plan International Suomen asiantuntijalausunto hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta. Planin huomiot on kirjoitettu ohjelman kappalejaon mukaisesti, eli kappale 1 otsikon alla on huomioita ohjelman kappaleeseen yksi.

Kappale 1.

Plan International on kansainvälinen lastenoikeusjärjestö, joka parantaa erityisesti kehittyvien maiden tyttöjen elämää ja suojelua. Keskitymme lausunnossamme kehitys- ja tasa-arvoulkopolitiikkaan sekä selonteon politiikan vaikutuksiin maailman köyhien maiden teinitytöille. Näiden lisäksi nostamme muutaman huomion kotimaan tasa-arvotyöhön liittyen.

Hallitus on päättänyt tehdä suuria muutoksia monella sektorilla. Hallitun muutoksen ja toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi tulisi laajasti hyödyntää tasa-arvovaikutusten arviointia. Lisäksi lapsivaikutusten arviointi voi useassa kohdassa täydentää tasa-arvovaikutusten arviointia. Näin tasa-arvo-ohjelman tavoitteita voi edistää mahdollisimman systemaattisesti kaikessa hallituksen työssä.

Kappale 2.

Ohjelmassa todetaan, että ”Hallitus on sitoutunut edistämään eri ryhmien ja yksilöiden yhdenvertaisuutta laaja-alaisesti.” Hallitus kuitenkin edistää yhdenvertaisuuslain uudistusta, jolla varhaiskasvatuksen toimipaikkakohtaiset suunnitelmat aiotaan poistaa ja yhdenvertaisuussuunnittelu siirretään ylemmälle tasolle. Plan on lausunut lakiesityksestä kesällä 2024, eikä kannata hallituksen esitystä. Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnittelun keskeinen vahvuus on henkilökunnan, lasten ja vanhempien osallistaminen prosessiin. Myös henkilöstön vahvemman sitoutumisen, kouluttautumisen ja vaikutusmahdollisuuksien takia pidämme edistämisvastuun siirtämistä ylemmälle tasolle yhdenvertaisuutta heikentävänä muutoksena.

Kappale 4.

Verkossa tapahtuva häirintä, uhkailu ja vihapuhe estävät tyttöjä ja nuoria naisia osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vuonna 2020 Plan tutki tyttöjen kokemia verkkohäirinnän kokemuksia globaalisti: tyttöjen kokema häirintä on erityisesti seksuaalissävytteistä ja yleisempää, jos tyttö kuuluu myös johonkin vähemmistöön. Ehdotamme, että kappaleen 4 toimenpiteisiin lisätään toimenpide verkossa tapahtuvan häirinnän kitkemiseksi. Ehdotamme toimenpiteeksi sukupuolittuneen väkivallan vastaisen toimintaohjelman laatimista ja siinä tunnistettujen tehokkaiden lainsäädäntötoimien toteuttamista.

Kappale 5.

Kiitämme hallitusta siitä, että se kriminalisoi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen selkeämmin rikoslaissa. Plan lausui lakiesityksestä oikeusministeriölle ja lakivaliokunnalle. Pidämme tärkeänä, että lainsäädäntömuutosten ohella tunnistetaan vahvemmin ympäristöt, jossa tehdään silpomisen vastaista työtä ja parannetaan ennaltaehkäisyä. Näitä ovat esimerkiksi eri alojen ammattilaisten (mm. varhaiskasvattajat, opettajat, nuorisotyöntekijät, terveydenhuollon ammattilaiset, sosiaali- ja perhetyöntekijät) jatkuva kouluttaminen, vahinkojen hoitamisen (mm. korjausleikkausten) mahdollisuuksien ja hyötyjen parempi tiedottaminen sekä maahanmuuttajajärjestöjen tekemä silpomisen vastainen ja seksuaaliterveyttä edistävä työ, joille on varattava riittävät resurssit.

Ehdotamme, että kappaleen 5 toimenpiteisiin lisätään kohta silpomisen vastaisen ennaltaehkäisevän työn merkityksestä ja THL:n silpomisen vastaisen työohjelman roolista työkaluna.

Kappale 6.

Tasa-arvo-ohjelmassa ei ole mainittu ihmisoikeusperustaisuutta. Tasa-arvoa edistävän ulkopolitiikan kannalta on olennaista, että se on ihmisoikeusperustaista. Se tarkoittaa, että ihmisoikeuksia tavoitellaan niiden itsensä takia, eikä jotain toista hyötyä saavuttaakseen. Ihmisoikeusperustaisuus toteutetaan ottamalla ihmisoikeusperiaatteet huomioon ulkopolitiikan suunnittelussa, ohjelmoinnissa, toteutuksessa, monitoroinnissa ja evaluoinnissa. Ihmisoikeusperustaisuus tulisi mainita tasa-arvo-ohjelmassa, jotta sen tasa-arvoa edistävä vaikutus tuodaan esille ja vahvistetaan sen asemaa jatkoa ajatellen.

Suomen kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen. Näiden oikeuksien toteutuessa jokaisella on oikeus hallita omaa seksuaalisuuttaan ja päättää itse siihen liittyvistä asioista. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat monin tavoin haavoittuvimpia ihmisoikeuksia ja niiden toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Arvostamme sitä, että ohjelmassa on useassa kohdassa nostettu esiin seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet (SRHR), mutta muutamassa kohdassa on mainittu ainoastaan seksuaali- ja lisääntymisterveys. Näihin kohtiin ehdotamme, että lisätään ”ja -oikeudet”.

Ohjelman luonnoksessa nostetaan esiin humanitaarisen työn osalta jälleenrakennus. Erityisen tärkeitä teemoja Suomen rahoittaman humanitaarisen työn tasa-arvoa edistävän vaikutuksen kannalta ovat SRHR ja koulutus. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuksen artiklan 26 mukaan koulutus on osa ihmisoikeuksia. Tämä on taattu myös kansainvälisessä lasten oikeuksien sopimuksessa sekä Geneven pakolaissopimuksessa. Suomi on historiallisesti ollut kehityspolitiikassa sukupuolten välisen tasa-arvon sekä koulutuksen mallimaa, ja toivomme tämän näkyvän myös hallituksen tasa-arvo-ohjelman kappaleessa 6. Nämä teemat ovat tärkeitä konfliktien, kriisien ja luonnonmullistusten lisätessä humanitaarisen avun tarvetta kaikkialla maailmassa. Suomen tekemän humanitaarisen työn kärkinä on hyvä korostaa SRHR-teemaa ja koulutuksen roolia tasa-arvon edistämisessä.

Tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen asema säilyy painopisteenä Suomen ulkopolitiikassa, ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ja tämän ohjelman luonnoksessa. Se on hyvä, mutta näemme että läpileikkaavudessa on parantamisen varaa. Ulkoministeriön oma selvitys (2022) kuvaa, että Suomen perinteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kärsii sukupuolisokeudesta. Tietyillä ulkopolitiikan osa-alueilla, kuten kehitysyhteistyössä ja ihmisoikeuspolitiikassa, tasa-arvotyötä on tehty kunnianhimoisesti, kun taas kauppa- ja turvallisuuspolitiikan puolella on paljon työtä jäljellä. Läpileikkaavuuden lisäämiseksi ehdotamme tasa-arvo-ohjelman kappaleen 6 toimenpiteisiin lisättäväksi, että ulkoasiainhallintoon valmistellaan hallinnon läpileikkaava tasa-arvostrategia tai jatkoselvitys, jossa tarkastellaan ja annetaan suosituksia sukupuolten tasa-arvon sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien ja aseman edistämisestä kansainvälisen kaupan ja taloussuhteiden, sekä turvallisuuspolitiikan alueella.

Kehitysyhteistyö pitäisi nähdä yhtenä tärkeänä keinona edistää sukupuolten tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä globaalia oikeudenmukaisuutta. Ohjelmassa ei mainita lainkaan kehitysyhteistyötä, vaikka kehityspolitiikka onkin olennainen osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikan tilanne- ja tulevaisuuskuvasta on juuri laadittu selonteko, jonka yhtenä painotuksena on tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen. Siten olisi perusteltua, että kappaleessa 6 ja sen toimenpiteissä näkyisi kehitysyhteistyön rooli osana Suomen tasa-arvotyötä. Kehitysyhteistyömäärärahoista rahoitettavista uusista hankkeista vuonna 2025 noin 85 % sisältää sukupuolten tasa-arvoa edistäviä tavoitteita. Tämä tulisi kirjata ohjelmaan minimitavoitteeksi kehitysyhteistyömäärärahoista rahoitettaville hankkeille.

Kansainvälisen ilmastorahoituksen seuranta on Suomessa heikkoa, joten on vaikea arvioida niiden vaikutuksia tasa-arvopainopisteen toteuttamisessa. Tarkempi ilmastorahoituksen seuranta ja tiedon julkistaminen sekä tasa-arvovaikutusten tavoitteen asettaminen olisi ohjelmalle sopiva toimenpide.