Kannanotot, 9.11.2023

Lausunto Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoon

Planin työntekijä Etiopiassa ison seinän edessä, johon on maalattu Planin logo.

Kirjallinen lausunto VN/29084/2023

Plan International Suomi kiittää mahdollisuudesta lausua selonteosta.

Suomen kehityspolitiikan tuloksellisuudelle olennaista on sen pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus. Vuonna 2021 laadittu kehitysyhteistyön ylivaalikautinen selonteko sisältää kehitysyhteistyön strategiset painopistealueet, joita kannattaa vahvistaa ja kehittää uudessa selonteossa. Suomen kehityspolitiikan painopistealueet ovat ajankohtaisia muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä, sillä ne ovat olennaisia rakennuspalikoita vakauden edistämisessä.

Olemme kansalaisjärjestönä halukkaita tarkastelemaan kehitysyhteistyön rakenteita uudistavasti ja kriittisesti. Muistutamme hallitusohjelman kirjauksista liittyen kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen tukemiseen ja rahoitukseen. Pidämme tärkeänä, että kansalaisjärjestöt nähdään aktiivisina ja tehokkaina toimijoina kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa työssä sekä kumppaneina kauppapolitiikan toimeenpanossa.

Plan International Suomen näkökulmasta selonteossa on keskeisintä:

  • Vahvistaa Afrikan asemaa Suomen kehitysyhteistyön maantieteellisenä painopisteenä- ja huomioimalla Afrikka-strategian tavoitteet.
  • Vahvistaa kehitysyhteistyön temaattisiksi painopisteiksi: Naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema, laadukas ja inklusiivinen koulutus, kestävät taloudet ja ihmisarvoinen työ, rauhanomaiset ja demokraattiset yhteiskunnat, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
  • Huomioida Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyörahoituksessa kansalaisjärjestöjen työn erityinen luonne kansalaisyhteiskunnan ja samalla demokratian perustan vahvistajana.
  • Fokusoida kehityspolitiikalla ja diplomatialla köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseen.
  • Varmistaa, ettei kehitysyhteistyöllä tai kauppapolitiikalla tahallisesti tai tahattomasti aiheuteta haittaa, kuten heikennetä ihmisoikeuksia tai vaikeuteta ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä (ns. do no harm -periaate).

Naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema kehitysyhteistyössä

Orpon hallitusohjelma nojaa kehityspolitiikassaan vahvoihin painopisteisiin, joista naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman edistäminen on ollut pitkäaikainen tavoite. Korostamme, että painopisteen vahvistaminen on elintärkeää kehitysrahoituksen kaventuessa ja kriisien pitkittyessä. Tasa-arvoa edistävien hankkeiden mitattavuutta ja vaikuttavuuden seurantaa on parannettava, myös humanitaarisen avun piirissä.

Kriiseissä ja konflikteissa tytöt ovat usein heikoimmassa asemassa. Pidämme tärkeänä, että ulkoministeriön hallinnonalalla tunnistetaan tyttö- ja vähemmistöerityinen lähestymistapa. Koko ulkoasiainhallinnossa on lisättävä tietoa, osaamista ja asiantuntemusta sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolivaikutuksista niin kehitys-, turvallisuus- kuin kauppapolitiikassakin. Ehdotamme toimenpiteitä erityisesti kauppapolitiikkaan myöhemmin lausunnossamme.

Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisissä yhteisöissä tyttöjen ja naisten oikeuksien vahvistamiseksi ja toimia johdonmukaisesti vastavoimana tasa-arvoa vastustaville tahoille. Painotamme erityisesti, että Suomi puolustaa ja huomioi seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeudet kansainvälisissä yhteisöissä.

Toimenpiteet:

  • Suomen tekemässä kehitysyhteistyössä pyritään purkamaan haitallisia, vahingollisia ja syrjiviä normeja, jotka kohdistuvat sukupuoleen. Työ kumppanimaissa keskittyy pitkäjänteiseen ja kestävään arvo- ja rakennemuutokseen yhdessä paikallisten kanssa.
  • Laaditaan koko ulkoasiainhallintoon strategia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Strategia tukee hallitusohjelman kirjausta (s. 158) tasa-arvon läpileikkaavuudesta kaikessa ulkopolitiikassa.
  • Valtavirtaistetaan tasa-arvonäkökulma kehitysyhteistyön hankkeisiin. Kasvatetaan niiden kehityshankkeiden osuutta, joissa sukupuolten tasa-arvo on päätavoitteena.
  • Tuetaan seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien ja –terveyden (SRHR) toteutumista kaikkialla maailmassa osana sukupuolten tasa-arvon edistämistä. Vaikutetaan aktiivisesti ja johdonmukaisesti kansainvälisissä yhteisöissä, mm. EU-jäsenmaana, OECD:ssä ja YK:ssa sen eteen, että jokaisella on oikeus hallita omaa seksuaalisuuttaan ja päättää vapaasti siihen liittyvistä asioista.
  • Vahvistetaan ymmärrystä tyttöjen erityistarpeista, sillä kehittyvien maiden tytöt kohtaavat kolminkertaista syrjintää sukupuolensa, ikänsä ja köyhyytensä perusteella. Teinityttöjen oikeuksien puolustaminen tapahtuu lasten ja naisten oikeuksien välimaastossa, vaikka teinitytöillä on erityistarpeita.
  • Toimitaan vastavoimana tasa-arvokehitystä hidastaville ja jarruttaville liikkeille. Huomioidaan, että tasa-arvoisemmissa maissa myös kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset, riippumattoman median tila ja sananvapauden toteutuminen ovat todennäköisempiä.

Tasa-arvon edistäminen kansainvälisissä kauppasuhteissa ja viennin edistämisessä

Suomi on tunnettu kansainvälisissä konteksteista tasa-arvotyöstä. Suomen työ naisten ja tyttöjen oikeuksien painottamisessa ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja –oikeuksien (SRHR) edistämisessä on usein vaikuttavaa, mutta enimmäkseen kehitysyhteistyön ja ihmisoikeuspolitiikan puolella (Vastapuu & Lyytikäinen, 2022).

Joitakin ulkopolitiikan osa-alueita on pidetty sukupuolineutraaleina, mikä tarkoittaa, ettei niillä ei olisi lainkaan sukupuolivaikutuksia. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kaupasta tuleva hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti eri ihmisryhmien kesken. Myös kauppa- ja vientipolitiikalla on merkitystä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

Suomen pitkäaikaisena tavoitteena ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ollut tasa-arvon edistäminen sekä naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen. Kauppapolitiikka on tärkeä työkalu Suomen ulkopoliittisessa keinovalikoimassa, kun tavoitteen toteutumiseen tähdätään. Naisten ja tyttöjen oikeuksia edistävä kauppapolitiikka vaatii uutta perspektiiviä ja esimerkkejä verrokkimaista.

Ulkoministeriö on viimeisen kymmenen vuoden aikana ottanut tasa-arvoon liittyviä aiheita kansainvälisen kaupan agendalle, mutta pääasiassa toimet ovat keskittyneet kehitysyhteistyömuotoiseen kauppapolitiikkaan. Nykyisellä hallituskaudella Suomen täytyy rakentaa johdonmukaisesti tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia edistävää kauppapolitiikkaa ja vienninedistämistä.

Tämä toteuttaisi myös hallitusohjelman (s. 158) kirjausta naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisestä osana kaikkea ulkopolitiikkaa.

Toimenpiteet:

  • Vaikutetaan kansainvälisissä yhteisöissä, mm. EU-jäsenmaana, WTO:ssa ja OECD:ssä siihen, että tasa-arvonäkö integroidaan paremmin kauppa- ja vientipolitiikkaan.
  • Vaikutetaan YK:n kauppa- ja kehityskonferenssissa, joka laati arviointityökalun tasa-arvon ja naisten oikeuksien huomioimiseksi kauppapolitiikassa.
  • Sisällytetään tasa-arvonäkökulma kaikkiin talous- ja kauppasopimuksiin ja tarkastellaan vapaakauppaneuvotteluissa. Laaditaan Suomen kontekstiin soveltuvat suositukset tasa-arvo-, sukupuoli- ja ihmisoikeusvaikutukset huomioivalle kauppapolitiikalle.
  • Ratifioidaan ILO:n yleissopimuksen numero 190 (C190 – Violence and Harassment Convention, 2019 . Yleissopimus koskee väkivallan ja häirinnän poistamista työelämässä. Sopimuksen ydinviesti on sovellettavissa myös kansainvälisessä kaupassa ja viennissä.
  • Kehitetään suomalaisten yhtiöiden roolia Suomen ulkopoliittisten painopisteiden viemisessä maailmalle. Vahvistetaan tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia edistävää näkökulmaa vientikysymyksissä.
  • Teetetään arvio Suomen vienninedistämisen vaikutuksista tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin, mukaan lukien aseteollisuus ja kaivosteollisuus.
  • Rakennetaan kansainvälistä koalitiota teknologian tasa-arvon edistämiseksi. Suomi toimii Generation Equality -kampanjassa teknologiaryhmän puheenjohtajana, mikä on tärkeä positio edistää teknologian tasa-arvoa.
  • Vahvistetaan yhteistyötä tutkimus- ja innovaatiopolitiikan, viennin edistämisen, ihmisoikeuspolitiikan ja kehityspolitiikan välillä sukupuolten välisen digikuilun ja sukupuolittuneen verkkohäirinnän ja -väkivallan poistamiseksi.

Kehitysyhteistyön rahoituksen määrä, laatu ja ohjaus

Suomen kehitysyhteistyön rahoituksen päätavoitteen tulee jatkossakin olla 0,7 prosentin BKTL-taso, mikä on YK:ssa maailman yhteisesti sovittu tavoite. Jokainen hallitus työstää oman poliittisen ohjelmansa ja taloudellisen kehikon. Kuitenkin on olennaista sitoutua kaikissa keskeisissä linjauksissa tavoittelemaan 0,7 prosentin BKTL-tavoitetta kaikissa erilaisissa valtiontalouden tilanteissa ja suhdanteiden kausissa.

Rahoituksen määrän lisäksi sen laatua tulisi tarkastella nykyistä enemmän. Suomen kehitysrahoitus on ollut murroksessa: painopiste on siirtynyt kahdenvälisestä työstä multilateraaliseen yhteistyöhön. Vuonna 2022 Suomen historiassa ensimmäistä kertaa muu kehitysyhteistyö oli määrältään varsinaista kehitysyhteistyötä suurempi. Muutokseen on puututtava ja suurempi osuus rahoituksesta kanavoida varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. Suomen kehitysrahoituksen pääfokuksen tulee olla köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisessa.

Plan International näkee, että hallitusohjelman mukainen kehitysyhteistyönrahoituksen useamman vaalikauden mittaisen suunnitelman tulisi olla seuraavanlainen:

  • Suomi tavoittelee 0,7 prosentin BKTL-osuutta kehitysyhteistyön rahoituksesta. Ulkopolitiikan johdonmukaisuuden näkökulmasta kehitysyhteistyöhön kohdennetut leikkaukset perutaan ja kasvutasoa tavoitellaan kuluvalla hallituskaudella.
  • Suomen kehitysyhteistyön rahoitus on vaikuttavaa ja strategista: se kanavoidaan kehitysyhteistyön painopistealueille. Vaikuttavuuden takaamiseksi Suomi keskittyy institutionaalisessa rahoituksessa painopistetyötä edistäviin alueisiin, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja –oikeuksien edistämiseen.
  • 0,2 prosentin BKTL-osuus ohjautuu hallituskauden loppuun mennessä vähiten kehittyneille maille.
  • Vähintään 85 prosenttia uusista kehitysyhteistyöhankkeista sisältää sukupuolten tasa-arvoa edistäviä tavoitteita. Tasa-arvorahoituksen mitattavuutta selkeytetään niin, että seurattavuus on nykyistä parempaa ja vertailukelpoisempaa. Lisäksi nostetaan päätavoitteena (DAC 2) tasa-arvoa edistävien hankkeiden osuutta.
  • Suomen kehitysyhteistyön rahoituksen kanavointi käännetään instrumentteihin, joiden seuranta ja ohjattavuus on Suomelle mahdollista.

Suomi äänesti lokakuussa YK:n yleiskokouksen erityishätäistunnossa viiteryhmäksi kutsuttujen maiden – Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Alankomaiden tavoin. Plan International Suomi huomauttaa, että Suomen kehitysyhteistyön rahoituksessa kyseinen viiteryhmä on huomattavasti Suomen panostuksia korkeammalla tasolla. (OECD DAC 2022: Ruotsi: 0,90 % Tanska: 0,70 %, Saksa 0,83 % Alankomaat 0,67 %, Suomi 0,58 %).

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö – tasa-arvon näkökulmasta

Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus on osa kehitysyhteistyön rahoitusta, mutta muuhun kehitysyhteistyön rahoitukseen nähden heikosti ohjattua ja seurattua. Kansainvälisestä ilmastorahoituksesta on laadittu Suomessa laadukkaita evaluaatioita ja suosituksia, joiden kehittämisesityksiä kannatamme hyödynnettävän selonteon laadinnassa. Tällaisia ovat: Kehityspoliittisen toimikunnan analyysi (2022), Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus (2021), Ulkoministeriön Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen toimeenpanon suunnitelma (2022) ja Evaluation of Finland’s International Climate Finance 2016–2022.

Kansainvälinen ilmastorahoitus on kärsinyt poliittisen ohjauksen ja tavoiteasetannan puutteesta. Selonteko on yksi harvoja paikkoja, jossa on mahdollisuus linjata ilmastorahoituksen kehittämisestä. Ilmastorahoituksen päämääräksi tulisi vahvistaa Suomen kehityspolitiikan tavoitteisiin vastaaminen.

Aiempina vuosina reilusti alle puolet Suomen ilmastorahoituksesta on kohdistunut naisten aseman parantamiseen. Kehitysrahoituksen tapaan myös vähintään 85 prosenttia uudesta ilmastorahoituksesta tulisi kohdistua tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin.

Suomi on sitoutunut kansainvälisissä kokouksissa kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Reilu osuutemme olisi nykyistä suurempi.

***

Lähteet: Petteri Orpon hallitusohjelma, Ulkoministeriön Gender Equality in Finnish Foreign Affairs –selvitys (Vastapuu & Lyytikäinen), Ulkoministeriön vastuullisuusraportti 2023, Valtion talousarvio 2022–2024, Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko 2022.

Kolme ghanalaista nuorta hymyilee kädet toistensa harteilla.

Tytöt samalle viivalle

Tyttösponssina olet Planin kuukausilahjoittaja ja tyttöjen liittolainen. Tyttösponssina edistät tyttöjen koulutusta sekä torjut lapsiavioliittoja, liian varhaisia raskauksia ja tyttöjen sukuelinten silpomista.

Tule mukaan
Ukrainalainen tyttö istuu sängyllä halaten nalleja.

Auta Ukrainan lapsia

Lasten elämä Ukrainassa on järkkynyt perustuksiaan myöten, eikä tuholle näy loppua. Tavallinen arki on muuttunut hädäksi. Lahjoittamalla sinä autat.

Lahjoita hätäapuun
Planin vapaaehtoisia ja työntekijöitä seisoo portailla siniset nauhat kaulassaan.

Vaikuta vapaaehtoisena

Tavoitteenamme on maailma, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Edistä oikeudenmukaista maailmaa kanssamme vapaaehtoisena.

Ryhdy vapaaehtoiseksi