Lausuimme eduskunnan ympäristövaliokunnalle kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta

Eduskunta käsittelee parhaillaan kehityspolitiikan pitkän aikavälin linjauksia. Plan lausui ylivaalikautisesta selonteosta ympäristövaliokunnalle.

Kehityspoliittinen selonteko jatkaa kiitettävästi Suomen kehityspolitiikan päätavoitealuetta tyttöjen ja naisten oikeuksista, mutta kehitys- ja ilmastorahoituksen kehittäminen uhkaa vesittyä. Ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen torjuminen vahvistuu Suomen kehityspolitiikassa, mikä on myös Planin toive. Ilmastonmuutoksen ja kehityksen suhde nähdään selonteossa entistä monipuolisemmin. Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko avaa myös uudelle tasolle luonnon monimuotoisuuden huomioimisen kehityspolitiikassa, sekä toivoaksemme myös muussa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon ilmasto- ja luontoulottuvuutta voidaan vielä vahvistaa seuraavissa näkökulmissa:

Kansainväliselle ilmastorahoitukselle tavoitteellinen kehityspolku

Valtiontalouden tarkastusviraston selvitys kansainvälisestä ilmastorahoituksesta sekä hallituksen budjettiriihen kansainvälistä ilmastorahoitusta koskevat päätökset pitää huomioida kehityspolitiikassa. Kummatkin linjaukset sisältävät huomioita kansainvälisen ilmastorahoituksen mekanismin kehittämisestä. Ylivaalikautinen selonteko käsittelee kansainvälisen ilmastorahoituksen ohuesti, vaikka rahoitus on osa kehitysyhteistyötä ja globaalia vastuunjakoa. 

Selonteossa tulisi kirjata ylivaalikautinen näkymä kansainvälisen ilmastorahoituksen määrän kasvattamisesta, kohdentamisesta, kriteereistä ja tuloksellisuuden seurannasta. Selonteko korostaa ilmastorahoituksessa laina- ja sijoitusmuotoista rahoitusta, mikä ei ole Pariisin sopimuksen saastuttaja maksaa -periaatteen mukaista. 

Tasa-arvon ja ilmastopolitiikan kytkeminen yhteen

Ilmastokriisi on uhka jo saavutetulle kehitykselle ja vaikeuttaa tasa-arvon toteutumista. Siksi ilmastokriisi on tasa-arvokysymys. Plan julkaisi syyskuussa raportin Tasa-arvo ilmastokriisissä, jossa on selvitetty sukupuolten tasa-arvon edistämistä Suomen kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Raportin mukaan Suomessa on haasteita yhdistää kaksi laajaa poikkileikkaavaa teemaa.

Kehityspoliittisessa selonteossa tulisi kiinnittää huomiota läpileikkaavien teemojen toisiinsa kytkemiseen, jotta Suomen kehityspolitiikka hillitsee ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista yhtäaikaisesti tasa-arvon edistämisen kanssa.

Läpileikkaavia teemoja tulee selkeyttää ja niiden toteutumiselle varata resursseja. Kytkeytymistä vahvistaisi myös Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen aktiivisempi tasa-arvoraportointi. VTV julkaisi 6.6. katsauksen Ilmastorahoituksen tavoitteena on myös vahvistaa naisten ja tyttöjen asemaa, joka kuvaa ilmastorahoitusmekanismien tasa-arvosuunnittelusta ja –seurannasta. Raportin mukaan Suomen ja IFC:n ilmastorahastossa tasa-arvokysymyksiin on kiinnitetty hyvin vähän huomiota. Ilmastorahoituksen kasvu tulisi ohjata sellaisiin rahoitusmekanismeihin, jotka toteuttavat todennetusti Suomen kehityspolitiikan painopistettä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisestä.

Kehittyvien maiden toimijuuden tunnistaminen ilmastokriisissä

Ilmastonmuutos on edennyt jo pitkälle. Siksi päästöjen vähentämisen ja muutoksiin sopeutumisen lisäksi selonteossa tulisi käsitellä ilmastokriisistä jo aiheutuvia taloudellisia ja inhimillisiä menetyksiä, jotka painottuvat kehittyviin maihin. Positiivista selonteossa on, että kehittyvät maat tunnistetaan osaksi ratkaisua, eikä vain ilmastotyön kohteeksi. Kehittyvillä mailla pitää olla omistajuutta, vaikutusvaltaa ja taloudellista tukea kriisin selättämisessä.

Sopeutumisella on kehityspolitiikassa olennainen merkitys. Ylivaalikautisuuden hengessä tulisi todeta vahvemmin, että ilmastokriisillä ja luonnon monimuotoisuuden heikentymisellä on vaikutuksia konfliktien ja ilmastopakolaisuuden syvenemiseen. Niin nopeasti kuin hitaasti syttyvien konfliktien, joiden taustalla on elinympäristön heikentymistä, tunnistaminen tulee entistä tärkeämmäksi. Selonteko mainitsee ilmastoperäiset konfliktit ja pakolaisuuden, mutta toisin kuin muissa selonteon teemoissa, ei kiinnitä teemaan näkemystä ratkaisuista.