Ulkopolitiikka tarvitsee nuorten näkemyksiä

Nuorten aito osallisuus ja yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa ovat edellytyksiä sille, että Suomen tasa-arvoa edistävä uIkopolitiikka voi onnistua. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen pohjaava ulkopolitiikka ei saa olla vain valtiobrändäyksen väline, vaan sen on oltava keino luoda kaikille tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, kirjoittaa aktivisti Ansa Kilpeläinen.

Globaali eriarvoisuus, ilmastokriisi, luontokato sekä erilaiset sodat ja konfliktit muovaavat todellisuutta ympärillämme. Elämme hetkessä, joka vaatii moninaisia toimia tulevaisuuden uhkien torjumiseksi ja nykyisten haasteidemme ratkaisemiseksi. Meidän on edistettävä globaalia turvallisuutta, vahvistettava demokratiaa ja työskenneltävä pitkäjänteisen rauhan eteen. Mutta millaisia konkreettisia toimia tämä vaatii?

Edustan Generation Equality -vaikuttajaryhmän nuoria. Ryhmässä edistämme nuorten ääntä, tuomme esiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoja sekä pohdimme, miten tasa-arvoa voidaan edistää teknologian ja innovaatioiden avulla. Ryhmämme on esimerkiksi julkaissut manifestin sukupuoleen perustuvan verkkoväkivallan ehkäisemisestä ja kitkemisestä sekä puhunut tv-lähetyksessä nuorten äänen kuulumisesta yhteiskunnassa, mediassa ja päätöksenteossa.

Generation Equality -nuoret ovat osallistuneet aktiivisesti tasa-arvotyöhön myös ulkopolitiikan saralla. Osallistuimme feministisen ulkopolitiikan konferenssiin viime marraskuussa. Ryhmämme sai mahdollisuuden kommentoida konferenssissa esiin nousseita mahdollisuuksia Suomen feministiselle ulkopolitiikalle. Ryhmämme jäsen Katri Jalonen edustaa tänä keväänä Generation Equality -nuoria New Yorkissa YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istunnossa. Istuntoa edeltävässä valmisteluseminaarissa Tawar Salari nosti esille Iranin naiset ja heidän tarpeensa kansainväliselle avulle. Ryhmässämme nousevat esille naisten ja vähemmistöjen oikeudet yli rajojen.

Plan International julkaisi helmikuun lopussa tutkija Minna Lyytikäisen kirjoittaman selvityksen Suomen tasa-arvoa edistävästä ulkopolitiikasta. Selvitys käsittelee politiikan substanssia – sitä, miten konkreettisella tasolla asetettuihin tavoitteisiin sitoudutaan. Nuorten osallistaminen ulkopolitiikan toimintatapojen kehittämiseen on valtavan tärkeää, mutta sitäkin perustavanlaatuisempaa on pohtia keinoja siihen, miten tämä toteutetaan. Kuinka osallistetaan nuoria mukaan laajasti, ei ainoastaan poliittisesti jo valmiiksi valveutuneita ja aktiivisia nuoria? Kuinka rakennetaan verkostoja, jaetaan informaatiota ja kuullaan nuoria huomioiden samalla rakenteissamme piilevät epätasa-arvoa vahvistavat toimintamallit? Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman ohella meidän on huomioitava myös päätöslauselma 2250: Nuoret, rauha ja turvallisuus.

Ulkopolitiikan osallistavien prosessien on oltava inklusiivisia, vuorovaikutteisia ja vahvasti arvopohjaisia. Suomen ulkopolitiikan on perustuttava tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen sekä ihmisoikeuksiin. Mahdollinen ulkosuhteiden tasa-arvostrategia tulee laatia yhdessä relevanttien sidosryhmien kanssa, heitä kuunnellen sekä osallistamalla nuoria aktiivisesti mukaan prosessiin. On osattava tarkastella toimintatapoja kriittisesti nyt, menneessä sekä tulevaisuudessa. Dialogi kansalaisyhteiskunnan kanssa on välttämätöntä, jotta saatavilla oleva tieto ja ymmärrys tulevat hyödynnetyksi ulkopolitiikan suunnittelussa.

Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen pohjaava ulkopolitiikka ei saa olla vain valtiobrändäyksen väline, vaan sen on oltava keino luoda kaikille tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Siihen me tarvitsemme yhteistyötä.

On myös nähtävä se, että nuorille kansainvälisyys ja kansainväliset suhteet eivät ole vain ulkopolitiikkaa. Nuorilla on usein rajaton identiteetti, eikä valtioiden rajoja nähdä konkreettisina esteinä esimerkiksi kommunikaatiolle ja tasa-arvon edistämiselle. Nuorilta tulee kysyä, miten tulevaisuudessa halutaan kansainvälistyä ja mitkä asiat kansainvälisyydessä ovat tärkeitä. Viestinnän kielellä on suuri merkitys sen tavoitettavuudelle.

Suomeen perustettiin hiljattain nuorten ilmasto- ja luontoneuvosto. Tämä on iso askel ilmastokriisin torjumisessa ja erinomainen esimerkki siitä, kuinka nuorten osallisuutta voidaan parantaa konkreettisesti. Myös ulkopolitiikassa saralla tarvitaan lisää tilaa, ymmärrystä ja tietoa – tilaa, jossa nuoret voivat osallistua, vaikuttaa ja luoda visioita tulevaisuudesta. Demokraattiset järjestelmämme eivät säily eheinä ja resilientteinä, jos tulevaisuuden tekijät eivät uskalla nojata ja ponnistaa niiden pohjalta kohti paremman tulevaisuuden eteen tehtävää työtä.

Ulkopolitiikka tarvitsee nuorten äänen.

Blogi perustuu puheeseen, jonka Ansa Kilpeläinen piti tasa-arvoa edistävää ulkopolitiikkaa käsittelevän raportin julkistamistilaisuudessa helmikuun lopussa.