Blogit, 27.4.2022

Ukrainan sodan varjossa kytee globaali nälkäkriisi  

Globaali nälkäkriisi koettelee

Maailman huomio on Ukrainassa, mutta sen varjossa leviää akuutti ja mittasuhteiltaan ennennäkemätön globaali nälkäkriisi. Ruoan ja energian raju hintojen nousu vaikuttaa kaikkialla. Eniten se koettelee haavoittuvimmassa asemassa olevia tyttöjä ja nuoria naisia kaikkein köyhimmissä maissa, kirjoittaa ohjelmajohtajamme Annukka von Kaufmann.  

Moni tietää, miltä vakavasti aliravittu ja puutostiloista kärsivä lapsi näyttää. Tikkukädet, kuopalle painuneet suuret silmät ja pömppövatsat ovat syöpyneet mieliin aiemmista ruoka- ja nälkäkriiseistä. Mutta ulospäin näkyvien äärimmäisten oireiden lisäksi, ja usein jo ennen niitä, aliravitsemuksella on tuhoisat vaikutukset erityisesti alle viisivuotiaiden lasten ja murrosikäisten kehitykseen. 

Kriittisinä kasvuvuosina ravinnon krooninen puute hidastaa kasvua ja vaikuttaa merkittävästi aivojen kehittymiseen. Se vaikuttaa vuosikymmeniä eteenpäin paitsi terveyteen myös oppimiseen, koulutukseen ja toimeentuloon – usein ihmisen loppuelämän ajan. 

Juuri nyt miljoonien lasten elämä ja tulevaisuus ovat uhattuina  

Yhteensä 811 miljoonaa ihmistä joutuu joka päivä kamppailemaan saadakseen ruokaa pöytään. WFP:n mukaan 45 miljoonaa ihmistä on nälkiintymisen partaalla ja kokee akuuttia nälkää. Kriisin pahiten koettelemilla alueilla tämä tarkoittaa nälänhätää tai sitä vastaavaa tilannetta. 

Vähintään 45 miljoonaa lasta kärsii näivettymisestä, joka on aliravitsemuksen näkyvin ja vakavin muoto. Hoitamattomana se voi johtaa kuolemaan.  

Pelkästään Somaliassa 1,4 miljoonaa lasta on vakavasti aliravittuja ankaran kuivuuden ja kolmen perättäisen epäonnistuneen sadon jälkeen. Heistä 350 000 saattaa menettää henkensä kesään mennessä, jos he eivät saa nopeasti apua. Koko itäisen Afrikan alueella yhteensä lähes 5,7 miljoonaa lasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta.  

Tytöt otetaan pois koulusta ensimmäisenä – ja he syövät usein viimeisenä 

Pitkästä kokemuksesta tiedämme, että kriisit osuvat erityisen kovaa ennestään syrjityimmässä asemassa oleviin tyttöihin. Heidät otetaan usein ensimmäisenä pois koulusta, ja he syövät vasta poikien jälkeen, jos ruoka on vähissä. 

Äärimmäisenä selviytymiskeinonaan perheet voivat naittaa tyttärensä lapsi- ja pakkoavioliittoihin, sillä se merkitsee yhtä ruokittavaa suuta vähemmän, ja tytölle mahdollisuutta saada ruokaa muualla. Useissa Afrikan maissa se tarkoittaa myös morsiamen perheelle maksettavia myötäjäisiä, joiden avulla ruokkia muita perheenjäseniä. Ilmastokriisin voimistamat kuivuudet altistavat tytöt myös sukupuolittuneelle ja seksuaaliselle väkivallalle , kun he joutuvat hakemaan vettä ja ruokaa entistä kauempaa kotoa. Tämä johtaa usein ei-toivottuihin raskauksiin. 

Kenialainen Christine Malibe opettaa tällä hetkellä luokkaa, jossa ei ole ainuttakaan tyttöä. Heidät on joko naitettu tai he ovat kotona, hän kertoi kollegoillemme kuivuuden koettelemalla Tana Riverin alueella.  

Mosambikissa Cabo Delgadon konfliktia paenneet tytöt ja naiset taas ovat kertoneet, että he ovat joutuneet henkensä pitimiksi alistumaan seksuaaliselle hyväksikäytölle ja saaneet kärsimyksistä korvaukseksi mitättömän pieniä summia. 

Maailmaa koettelee ankarin nälkäkriisi vuosikymmeniin. Tilanne pahenee päivä päivältä, ja eniten siitä kärsivät lapset, erityisesti tytöt. Plan International auttaa nälkäkriisin koettelemissa maissa.
Aliravitsemus on suuri uhka nigeriläisten lasten terveydelle.

Ilmastokriisi, koronapandemia ja Ukrainan sota ruokkivat nälkäkriisiä 

Globaalin nälkäkriisin taustalla on monta toisiinsa kietoutuvaa tekijää. Karkeasti ottaen ne ovat ilmastokriisi, koronaviruspandemia ja konfliktit, juuri nyt erityisesti Ukrainan sota. Ruokakriisi oli olemassa jo ennen Ukrainan sotaa, mutta sota on pahentanut ja laajentanut sitä. Sota ajoi ruoan ja energian hinnan jyrkkään nousuun, ja sen vaikutukset tuntuvat Suomessa asti. 

YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP) mukaan kasviöljyjen hinta nousi pelkästään maaliskuussa 23 prosenttia, vehnän hinta 20 prosenttia ja maissin hinta 19 prosenttia. Niiden hinnat olivat jo ennen sotaa ennätyksellisen korkealla muun muassa koronapandemian aiheuttamien logistiikkaongelmien ja epäonnistuneiden satojen vuoksi. Samaan aikaan avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut ennätyksellisen suureksi.  

Ukraina ja Venäjä tuottavat yhteensä noin kolmanneksen maailman vientivehnästä. Vehnän lisäksi Ukraina on tärkeä auringonkukkaöljyn, maissin ja ohran tuottaja. Normaalioloissa Ukraina kasvattaa tarpeeksi ruokaa ruokkiakseen 400 miljoonaa ihmistä. Planin toimintamaista muun muassa Libanon, Somalia, Etiopia ja Sudan ovat riippuvaisia Ukrainan ja Venäjän vehnästä, sillä tuonnin osuus on 40–90 prosenttia niiden vehnävarastoista. Pula vehnästä merkitsee ankaraa ruokapulaa lapsille ja heidän perheilleen. 

Nyt Ukrainan sota on keskeyttänyt tuotannon, ampaissut hinnat rajuun nousuun ja sotkenut logistiikkaketjut. Vaikka sota loppuisi tänään, vaikutukset jatkuvat vielä pitkään. Monin paikoin Ukrainassa viljat ovat jäämässä kylvämättä, koska Venäjä on miinoittanut peltoja tai viljelijät ovat joutuneet taistelemaan.

Avustusjärjestöt mahdottoman yhtälön edessä 

Maaliskuussa WFP kertoi puolittavansa jakamiensa ruoka-annosten koon Jemenissä. “Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vähentää nälkäisille tarjottavaa ruokaa pelastaaksemme nälkään nääntyvät”, WFP:n pääjohtaja David Beasly sanoi. Tämä epäinhimillinen valinta voi olla edessä monilla nälkäkriisin pahiten koettelemilla alueilla. Sellaista valintaa ei kenenkään pitäisi joutua tekemään. 

Synkkiä pilviä luo myös kasvava lannoitepula. Normaalisti viljantuottajat vastaisivat kallistuneeseen viljan hintaan lisäämällä tuotantoaan. Siihen tarvitaan kuitenkin lannoitteita, joita ei nyt ole Ukrainan sodan vuoksi tarpeeksi saatavilla. Ukraina ja Venäjä ovat keskeisiä lannoitevalmistajia, minkä lisäksi pulaa syventää kallistunut energia. Myös lannoitteiden valmistukseen käytetään fossiilisia polttoaineita, minkä vuoksi hinnat karkaavat monien viljelijöiden ulottumattomiin.  

Globaalille viljantuotannolle vähäisempi lannoitteiden määrä tarkoittaa pienempiä ja huonolaatuisempia satoja. Maailman sadoille miljoonille nälkäisille se tarkoittaa lisää nälkää ja lisää epäinhimillisiä valintoja. 

Syrjityimmässä asemassa oleville tytöille se on aivan erityinen tragedia. Heille se tarkoittaa menetettyjä tulevaisuuksia.

näin autamme nälkäkriisissä:

  • Plan laajentaa parhaillaan avustusohjelmiaan useissa eri maissa. Järjestämme muun muassa käteis- ja ostokuponkiapua, ruoanjakelua, kouluaterioita, aliravitsemusseulontaa ja ravitsemustukea. 
  • Esimerkiksi Etelä-Sudanissa jaamme ruokaa ja ravintolisiä maan syrjäisimmillä alueilla. 
  • Tarjoamme kouluaterioita monissa maissa Kambodžasta Sierra Leoneen, jotta lapset saadaan pidettyä koulussa. Kouluateriaohjelmat tuovat jokaista sijoitettua dollaria kohti 9 dollaria.  
  • Etiopiassa tuemme kotitalouksien elinkeinoja jakamalla viljan ja vihannesten siemeniä sekä tukemalla pieneläintuotantoa.  Keski-Afrikan tasavallassa, Guatemalassa ja muissa maissa edistämme toimeentuloa jakamalla esimerkiksi siemeniä, nautoja tai lampaita kuivuudesta kärsiville yhteisöille. 
  • Laajennamme lastensuojeluohjelmiamme muun muassa Mosambikin Cabo Delgadossa ja tuemme lasten koulunkäyntiä koulutushankkeiden kautta. 
  • Meillä on yhdessä Maailman ruokaohjelman WFP:n kanssa 15 maassa yhteensä 60 hanketta, jotka tavoittavat tällä hetkellä suoraan 3,2 miljoonaa ihmistä. 

Lue lisää humanitaarisesta työstämme >

Tyttösponssi

Tue tyttöjä kriiseissä

Tyttösponssina autat turvaamaan tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon toteutumisen keskellä kriisejä, ympäri maailmaa. Kuukausilahjoituksesi vaikuttaa siellä, missä tukea tarvitaan eniten.

Ecuadorilainen tyttö katsoo vakavana kameraan.
Ecuadorilainen tyttö katsoo vakavana kameraan.
Artikkelit, 21.11.2022

“En käy enää koulua. Pysyn kotona ja hoidan sisaruksiani.”

Kenian Marsabitissa valmistaudutaan viidensien sateiden epäonnistumiseen. Pitkittyvä kuivuus osuu pahiten lapsiin.
Riisiä kattilassa tytön käsissä.

Girls’ Rights and the Global Hunger Crisis

Planin uudessa raportissa muistutetaan, että ruoka on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus, ja sen tunnustaminen on välttämätöntä nälän juurisyihin ja seurauksiin tarttumiseksi.
Planin asiantuntija Mary Nyanagok Etelä-Sudanista
Blogit, 13.9.2022

Ruoka-avun on huomioitava sukupuolittuneet haasteet ja tarpeet

Gender- ja suojelukysymykset liittyvät ruoka-apuun monin oleellisin tavoin, jotka sivuutetaan liian usein, kirjoittaa Mary Nyanagok Plan International Etelä-Sudanista.