Tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen kuuluu Suomen ulkopolitiikan kovaan ytimeen

Taantumukselliset voimat pyrkivät heikentämään naisten ja tyttöjen asemaa. Siksi Suomen täytyy toimia nykyistä rohkeammin ja linjakkaammin tasa-arvon puolesta kaikilla ulkopolitiikan kentillä, kirjoittavat Mari Luosujärvi ja Niina Ratilainen.

Vuoden 2020 piti olla naisten oikeuksien juhlavuosi. Kaikkien aikojen edistyksellisin suunnitelma naisten oikeuksien vahvistamiseksi, Pekingin toimintaohjelma, täytti 25 vuotta.

Naisten, tyttöjen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia vastustava liikehdintä on kuitenkin vahvistunut ympäri maailmaa. Pekingin toimintaohjelmaa ei voitu päivittää, sillä riski ohjelman heikentymisestä olisi ollut liian suuri. Taantumukselliset voimat pyrkivät horjuttamaan niin naisten oikeuksia kuin yhteistä kansainvälistä sääntöpohjaa.

Plan International Suomen tavoitteena on, ettei tasa-arvo pääse taantumaan. Tämän turvaamiseksi tarvitaan rohkeasti kantaa ottavia valtioita, jotka eivät ainoastaan pyri säilyttämään naisten oikeuksia vaan myös vahvistamaan niitä. Suomi on edistänyt koko itsenäisyytensä ajan naisten ja tyttöjen oikeuksia askel kerrallaan. Tasa-arvo on ollut keskeisesti työtämme ohjaava arvo aikojen ja ideologioiden virtauksissa, erityisesti kehityspolitiikassa.

Seuraavaksi voimme vahvistaa tasa-arvotarinaamme ulkopolitiikan muilla kentillä. Lähestyessämme hallituskauden puoliväliä on aika arvioida, miltä sukupuolten välisen tasa-arvon tavoitteet näyttäytyvät Suomen ulkopolitiikassa – kentällä, jolla tasa-arvotyö kohtaa aktiivista ja järjestäytynyttä vastustusta.

Plan tilasi tänä vuonna VTT Leena Vastapuulta selvityksen, joka arvioi tasa-arvoa edistävän ulkopolitiikan toteutumista Suomessa. Selvityksessä nousi esiin niin vahvuuksia kuin kehitettävää.

Selvityksessä korostui tarve uudelle tasa-arvostrategialle ja vahvemmalle strategiselle ja poliittiselle ohjaukselle, jotta naisten oikeudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo läpäisisivät ulkopolitiikan toimintakenttää systemaattisemmin. Suomessa on 2000-luvun aikana tapahtunut liukumaa tasa-arvon kaksoisstrategian toteuttamisesta kohti yksöisstrategiaa. Tasa-arvokirjaukset ovat tavoitteina olemassa, mutta sukupuolinäkökulma ei käytännössä valtavirtaistu kaikkeen päätöksentekoon. Vaarana on, että tasa-arvon edistäminen näkyy tavoitetasolla, mutta ei toimenpiteissä.

Voimme estää tasa-arvotyön pirstaloitumisen kokoamalla työtä yhteen. Useat maat ovat laatineet omia ulkosuhteitaan ohjaavia tasa-arvodokumentteja. Suomen ulkosuhteita koskevan tasa-arvostrategian luominen olisi konkreettinen keino edistää tasa-arvotavoitteiden systemaattista toteutumista ja seurantaa.

Suomella on vahvaa osaamista ja kokemusta sukupuolikysymyksissä. Se on hyvä maaperä rakentaa ulkosuhteiden tasa-arvostrategia, joka olisi maamme tasa-arvotyön historiassa uusi mahdollisuus kirkastaa ulkopolitiikan tasa-arvotoimia ja arvolinjaamme ulospäin.

Eduskunta käsittelee parhaillaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, joka määrittää Suomen ulkosuhteiden tavoitteet ja painopisteet lähivuosille. Samalla valmistelemme Suomen ensimmäistä Afrikka-strategiaa, laadimme selontekoa kehitys- sekä puolustuspolitiikasta ja kampanjoimme Suomen jäsenyyden puolesta YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Suomen ulkopolitiikka on hallitusohjelman mukaan sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävää, ja sen keskeisenä tavoitteena on naisten ja tyttöjen aseman edistäminen.

Eniten ulkopolitiikan suuntaa määrittää ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Selonteon ihmisoikeuspainotus on historiallisen vahva. Globaalin eriarvoisuuden torjuminen näkyy voimakkaassa ilmastopainotuksessa. Suomi korostaa myös EU-politiikassaan unionin sisäisen yhtenäisyyden ja yhteisten arvojen kunnioittamisen tarvetta. Selonteon tulisi kuitenkin ilmaista suoremmin roolimme vastavoimana poliittisille suuntauksille, jotka pyrkivät kutistamaan vähemmistöjen oikeuksia. Suomen tulee profiloitua tasa-arvon puolustajana erityisesti niissä aiheissa, jotka ovat vaikeita ja kiistanalaisia.

Naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia haastetaan maailmalla. Esimerkiksi abortin vastustus leviää populististen, uskonnollisten ja konservatiivisten liikkeiden kautta myös EU:n sisällä. Suomen tulee maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi puolustaa entistä systemaattisemmin kansainvälistä oikeus- ja sopimusjärjestelmää tasa-arvokysymyksissä. Jotta tämä toteutuu, on tasa-arvon läpäistävä kaikki ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueet ja noustava ulkopolitiikkamme kärjeksi. Se tarkoittaa uutta tapaa toimia muun muassa talous-, kauppa- ja puolustuspolitiikassa.

Tasa-arvon edistämistä ei voi rajata globaalin vastuun piirissä tehtäväksi työksi, eikä sitä voi jättää ainoastaan koulutuksen, sosiaaliturvan tai terveyskysymysten edistämisen varaan. Sukupuolten välisen tasa-arvon tavoitteet ovat ulkopolitiikan kovaa ydintä.

Suomella on mahdollisuus vahvistaa asemaamme kaikkien sukupuolten tasa-arvoa kunnioittavien arvoyhteisöjen joukossa ja edistää rohkeasti omaa linjaamme maailmassa. Tämä mahdollisuus on käsillä nyt, kun hallituskauden merkittävimmistä ulkopolitiikkamme linjaa määrittävistä strategioista tehdään päätöksiä.