Blogit,1.6.2021

Korkeakoulujenjajärjestöjenyhteistyössäonpaljonkansainvälistymispotentiaalia

Indonesialainen Elis on rakentanut läheisen siteen opiskelijoihinsa

Korkeakoulujen, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyöllä voidaan saavuttaa moninaisia ja pitkäaikaisia hyötyjä kehittyvissä maissa. Erityisen hedelmällistä on panostaa naisten yrittäjyyteen, kirjoittaa vieraileva bloggaaja Martin Stenberg.

Haaga-Helia AMK on tehnyt partneriyhteistyötä yritysten ja yhteisöjen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa monin tavoin kymmenkunta vuotta. Plan International Suomi on Haaga-Helian pitkäaikainen kumppani.

Partneriyhteistyö on sisältänyt monenlaisia kehittämisprojekteja, opinnäytetutkimuksia, yhteistyökumppaneiden toimialaan ja toimintaan liittyviä selvityksiä sekä yritysvierailuja ja luentotilaisuuksia.

Partnerimme voivat vaikuttaa osaltaan myös opintojen sisältöön osallistumalla tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ja tietojen ennakointihankkeisiin. Vuosittain järjestettävissä lukuisissa asiantuntija- ja tulevaisuusseminaareissa sekä rekrytoinnin ja myynnin messuilla saadaan monenlaisia uusia ideoita ja käytänteitä käytäntöön sovellettaviksi. Joustava yhteydenpito partnereiden välillä sekä työharjoittelun, harjoitustöiden ja tutkimusprojektien toteuttaminen ovat avanneet uusia potentiaalisia yhteistyömahdollisuuksia jatkokehittämisen perustaksi.

Kaikkiaan korkeakoulujen, yritysten ja yhteisöjen sekä OKM:n laaja ja pitkäjänteinen yhteistyö on merkittävä tekijä kestävän kehityksen, uuden tiedon ja osaamisen sekä menestyksen tiellä. Siitä hyötyvät yritysten ja yhteisöjen sekä korkeakoulujen lisäksi myös opiskelijat.

Haaga-Helia on laajentanut toimintaansa myös kansainväliseen yhteistyöhön toteuttamalla koulutus-kokonaisuuksia Etelä-Amerikassa ja Afrikassa sekä Aasiassa. Haaga-Helia osallistuu myös Dubain kansainväliseen maailmanäyttelyyn lokakuussa 2021, jossa vierailijat pääsevät näkemään mm. 3D-animoitua ja hologrammeilla visualisoitua tietoa Haaga-Helian opetussuunnitelmien ja kansainvälisten työmarkkinoiden yhteensopivuudesta.

Afrikan valtioiden tukeminen on tullut erittäin keskeiseksi EU-strategiassa. Suomessakin Afrikka-strategia ottaa kantaa selkeästi taloudellisten ja poliittisten suhteiden kehittämiseen, mikä ilmenee suomalaisen tietotaidon ja osaamisen sekä yritysten vientimahdollisuuksien lisäämispanostuksissa.

Haaga-Helian partneriyhteistyötä on mahdollista laajentaa myös kansainväliselle tasolle moninaisin koulutus- ja kehittämisprojektein. Kiinalaisen sananlaskun mukaan kalan antaminen nälkäiselle auttaa häntä pari päivää, mutta opettamalla kalastustaidon annat hänelle eväät tulevaisuuteenkin. Täten kehittämisen moninaisuus voi ulottua välittömän avun lisäksi erityisesti koulutuksen kautta toimintatapojen ja teknisten ratkaisujen tuottamiseen.

Nykyisin tietoyhteiskunta- ja digiaikana innovatiiviset ICT-, sovellus- ja palveluratkaisut mahdollistavat myös kehittyville maille mahdollisuuden digiloikkaan useillakin yhteiskunnan ja yrittäjyyden sekä koulutuksen osa-alueilla tukien ja kehittäen myös arjen askareita.

Kehittyvissä maissa naisilla on usein vastuu arjen pyörittämisessä. Täten panostaminen erityisesti naisten yrittäjyyteen avaa potentiaalisia mahdollisuuksia kestävään muutokseen. Tämän lisäksi olisi syytä huomioida paikallisen yrittäjyyden ja pienyritysten sekä nuorten ja naisten kouluttaminen aktiivisiksi toimijoiksi ja vaikuttajiksi omassa yhteisössään.

Naisyrittäjyyttä voidaan tukea yrittäjyyskoulutukselle ja ohjauskäytänteillä sekä uudenlaisilla mikrolainoilla. Mikrolainauksen käytäntöjä voidaan kehittää ja laajentaa siten, että myönnettävän lainan takaisimaksua voisi yrittäjä hoitaa pääosin koulutus- ja konsultointityönä jakamalla täten myös tietotaitoa ja yrittäjäkokemuksiaan seuraaville yrittäjille. Näin tieto ja osaaminen leviäisivät edelleen ja verkostoituminen kehittyisi ja voimistuisi synnyttäen uusia paikallisia yhteistyömuotoja.

Tässä partneriyritysten, -yhteisöjen ja ministeriöiden sekä Haaga-Helian yhteistyö voi avata valtavia mahdollisuuksia. Myös opiskelijoiden kansainvälistä työharjoittelu- ja opiskelijavaihtoa voitaisiin laajentaa osaksi kokonaisuutta. Täten myös opiskelijoiden kansainvälisyys sekä kehitystietous ja kansainvälinen osaaminen kasvaisivat merkittävästi. Korkeakoulut ovat puolestaan keskeisesti mukana liiketoiminnan kansallista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista tuottavassa kokonaisketjussa.

Lisäksi kehittyviin maihin kohdistuvilla yhteishankkeilla on potentiaalia kasvattaa suomalaisten yritysten ja yhteisöjen yhteiskunta-, yritys- ja sosiaalista vastuuta. Myös kansalaisten ja erityisesti opiskelijoiden näkemys ja tietoisuus globaalista vastuun ottamisesta ja tasa-arvosta sekä sanan-, mielipiteen ja niiden ilmaisuvapaudesta saisi aivan uuden näkökulman, moninaisen yhteiskunnallisen ja sosiaalisen osaamisen lisääntymisestä puhumattakaan.

Kaikkiaan pitkäaikaisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden tuloksena voidaan tuottaa käytännössä koeteltuja toimintamalleja, jotka ovat soveltavasti monistettavissa uusiin kohdemaihin. Kestävä käytäntöjen muutos edellyttää paikallisen kulttuurin arvostamista ja syvällistä yhteiskunnallisiin haasteisiin tutustumista sekä poliittista tilannearviota. Jotta kehittämishankkeissa onnistuttaisiin ja saataisiin kestäviä ratkaisuja, pitää päätöksentekijät motivoida ja osallistaa muutokseen sekä kuulla ja olla läsnä erityisesti paikallisen väestön arjen haasteissa sitouttamisen mahdollistamiseksi.