Blogit, 21.8.2023

”Kliseisistä ilmastonmuutostarinoista tuli järkyttävällä tavalla totisinta totta”

Hirssisato epäonnistui Nigerissä Kofounon kylässä

Ilmastokriisi vaikuttaa nuorten elämään ympäri maailmaa. Kysyimme uuden suomalais-ugandalaisen ilmastoryhmämme jäseniltä Sirulta, 17, ja Albertilta, 29, miten ilmastonmuutos vaikuttaa heihin ja miksi he ryhtyivät aktivisteiksi.

Milloin kuulit ilmastonmuutoksesta ensimmäistä kertaa?

Albert: Ilmastonmuutoksesta on keskusteltu jo vuosikymmenien ajan. Viime vuonna tutustuin Planin kautta ilmastonmuutosta koskevaan tieteelliseen tietoon ja siihen, miten ilmastonmuutos liittyy lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen ja -oikeuksiin. Ymmärsin, mitä omassa yhteisössäni tapahtuu, ja silti useimmat meistä eivät ole tietoisia siitä. Moni syyttää tilanteestaan Jumalaa tai valtiovaltaa.

Uganda on altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten kuivuuksille ja tulville. Oma yhteisöni saa elantonsa pääasiassa sateista riippuvaisesta maataloudesta. Siksi vaikutukset tuntuvat lähes joka vuosi, kun sato menetetään.

Esimerkiksi viime vuosi oli toinen vuosi peräkkäin, kun yhteisöni (Langon alue) kärsi pitkästä kuivuusjaksosta. Elintarvikkeista oli niin valtava pula, että naapuriyhteisöstämme tehtiin ryöstöretki muutamiin Langon alueen kyliin varastamaan viljelyksiltä maniokkia.  

Perheelläni on pieni maatila, jossa kasvatamme hirssiä, papuja ja durraa. Meillä on myös vähän karjaa. Koska karjalla ei ollut ruohoa laidunnettavaksi, vanhempani joutuivat myymään eläimiä. On todella vaikeaa katsoa lasten ja vanhusten näkevän nälkää päivästä toiseen. Silti tämä oli yleistä, ja se heijastui talouteen niin, että ruoan hinta oli erittäin korkealla ja lisäksi oli polttoainekriisi. Niinpä monet koulut nostivat koulumaksuja. 

Siru:  Kun olin kolmetoista, kouluni osallistui ilmastomielenosoitukseen. Silloin opin ensimmäistä kertaa enemmän ilmastokriisistä. Olin tietenkin jo kuullut ilmastonmuutoksesta. Kliseiset tarinat muoviin tukehtuvista kilpikonnista ja jään sulamisen takia kuolevista jääkarhuista olivat tuttuja. Pienelle lapselle ne olivat kuitenkin pelkkiä tarinoita.

Mielenosoituksessa huusimme iskulauseita ja kuuntelimme paikallisen ilmastoaktivistin puheen. Kotona googlasin nimen, jonka opettaja oli maininnut: ruotsalainen aktivisti Greta Thunberg. Seuraavana yönä en juuri malttanut nukkua, kun keräsin kaiken mahdollisen tiedon Thunbergista, nuorten Fridays for Future -ilmastoliikkeestä ja ilmastonmuutoksen hälyttävistä ja kauaskantoisista vaikutuksista. 

Sillä yöllä oli valtava vaikutus siihen, miten suhtaudun ilmastonmuutokseen ja jopa siihen, millaisena näen tulevaisuuteni. Kun olin lukenut valtavan määrän artikkeleita siitä, miten muovi saastuttaa meriä ympäri maailmaa ja miten napa-alueiden jään sulaminen vaikuttaa paitsi pingviineihin ja jääkarhuihin

Miten nuoret kotimaassasi suhtautuvat ilmastonmuutokseen?

Albert: Ugandassa moni nuori on tietoinen ilmastokriisistä ja sen seurauksista. Nuoret ovat myös yhä enemmän huolissaan asiasta. Ugandalaiset nuoret, kuten nuoret muuallakin maailmassa, ovat osallistuneet aktiivisesti ilmastohankkeisiin. He ovat osallistuneet tietoisuutta lisääviin kampanjoihin kouluissa ja yhteisöissä, puiden istuttamisohjelmiin ja politiikan muutosta ajaviin kampanjoihin nuorten johtamissa organisaatioissa ja liikkeissä. 

Vaikka yhä useampi nuori on tietoinen ilmastonmuutoksesta, heidän lähtökohtansa ja yhteisönsä vaikuttavat paljon heidän asenteisiinsa ja haluunsa toimia. Esimerkiksi nuorten sosioekonominen tausta vaikuttaa paljon koulutukseen pääsyyn ja tietämykseen sekä kykyyn toimia ilmastonmuutoksen suhteen

Siru: Moni suomalaisnuori  sanoo ilmastonmuutoksen olevan yksi suurimmista huolenaiheistaan. Minussa herättää kuitenkin toivoa se, että seuraava poliitikkosukupolvi on tietoinen siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ympäristöön. 

Ilmastonmuutos tuntui aiemmin kaukaiselta asialta. Suomessa ei ole kilpikonnia eikä jääkarhuja muualla kuin eläintarhoissa, ja pitkään ajattelin, että ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa ovat vähäisiä tai lähes mitättömiä.

Ymmärsin ilmaston lämpenemisen vaikutukset vasta, kun päästin irti entisestä naiivista käsityksestäni ilmastonmuutoksesta.  

Ensimmäisenä huomasin mehiläisten ja muiden hyönteisten määrän dramaattisen vähenemisen. Kun ennen ajoimme isän autolla hänen metsäänsä, auton puskuriin litistyi paljon perhosia, leppäkerttuja ja mehiläisiä. Nykyisin sitä tapahtuu vain harvoin. Hyönteisten häviäminen vaikuttaa aivan kaikkeen. Toinen henkilökohtaisesti kokemani vaikutus on ilmaston lämpeneminen. Viime vuosina talvet ovat lämmenneet ja jouluna on entistä harvemmin lunta. Kesät ovat vastaavasti lämpimämpiä.

Aivan kuten Ugandassa, ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisoikeuksiin myös Suomessa. Saamelaiset ovat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa asuva alkuperäiskansa. He harjoittavat porotaloutta ja muuttavat porojen mukana paikasta toiseen. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa merkittävästi arktiseen luontoon ja saamelaisten elinkeinoihin. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri alueisiin. Mitä ajattelet tästä?

Albert: Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät usein eniten matalan tulotason maiksi luokitellut maat ja alueet, jotka ovat historiallisesti tuottaneet vähiten kasvihuonekaasuja. Kehittyneet maat, joissa teollistuminen on pidemmällä, ovat puolestaan tuottaneet enemmän päästöjä.

Ilmastonmuutos on merkittävästi vahingoittanut elinkeinoja maaseutuyhteisöissä, joissa naisilla on tärkeä rooli maataloudessa ja omavaraisviljelyssä.

Toistuvien sään ääri-ilmiöiden takia näissä yhteisöissä on suurin vaara menettää sato, jolloin maatalouden tuottavuus laskee ja ruokaturva kärsii.

Monissa yhteiskunnissa naiset, tytöt ja lapset kohtaavat myös enemmän terveysriskejä. Ilmastoon liittyvät katastrofit heikentävät puhtaan veden saantia ja sanitaatiota sekä rajoittavat mahdollisuuksia kouluttautua. Esimerkiksi omassa yhteisössäni naiset ja lapset ovat usein vastuussa tehtävistä, joihin ilmastonmuutos suoraan vaikuttaa, kuten veden ja ruoan hankinnasta, polttoaineen keräämisestä ja hoitotyöstä. Luonnonvarojen tyrehtyminen vaikuttaa suoraan heidän elantoonsa ja lisää heidän haavoittuvuuttaan.

Lisäksi yhteisöni naisilla ja tytöillä on käytettävissään vähemmän resursseja, luottoa ja maaoikeuksia kuin miehillä. Siksi heidän kykynsä sopeutua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin on jo pitkään ollut rajallinen. Heillä ei ole mahdollisuuksia käyttää ilmastokestävyyden edellyttämää teknologiaa tai saada sitä varten tarvittavaa tietoa ja taloudellista tukea.  

Siru: Useimmat suomalaiset ja Suomen päättäjät pitävät ilmastonmuutosta vakavana uhkana. Kaikki eivät kuitenkaan ole sitä mieltä, että Suomi on vastuussa omien hiilipäästöjensä aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamisesta.

Usein ne, jotka väittävät, ettei Suomen pidä maksaa korvauksia ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville alueille, sanovat, että Suomi on pieni maa ja suomalaisten aiheuttama saastuminen on merkityksetöntä. Se ei ole totta.

Vuonna 2021 Suomen hiilipäästöt olivat 6,97 tonnia hiilidioksidia henkeä kohti. Jos jokainen ihminen kuluttaisi luonnonvaroja yhtä paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin suunnilleen neljä maapalloa.  

Viime kevään eduskuntavaaleissa hallitukseen valittujen puolueiden ei katsota olevan yhtä innokkaita toteuttamaan ilmastotoimia kuin edellinen hallitus oli. Suomessa on kuitenkin ilmastolaki, jonka mukaan Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.  

Miksi halusit mukaan ilmastoryhmään?

Albert: Olen mukana Planin Champion of Change -kerhossa. Tehtäväni on lisätä tietoa siitä, miten lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja -oikeudet sekä ilmastonmuutos linkittyvät.  Liityin tänä vuonna myös ugandalais-suomalaiseen ilmastoaktivistiryhmään, jossa opimme ilmastonmuutoksesta ja erityisesti siitä, miten voimme itse vaikuttaa. Keskitymme ilmastonmuutoksesta koituviin vahinkoihin ja menetyksiin sekä ihmisoikeuksiin.

Oli todella järkyttävää ymmärtää, että me kannamme suurimman osan ilmastonmuutoksen seurauksista, vaikka olemme myötävaikuttaneet siihen mitättömän vähän. Siksi ryhdyin ilmastoaktivistiksi.

Haluan lisätä tietoa ja edustaa yhteisöäni. Tämän ryhmän kautta olen solminut yhteyksiä nuoriin, joiden tausta ja kulttuuri on toisenlainen kuin omani. Meillä on samanlaiset kiinnostuksen aiheet ja tavoitteet, ja ryhmässä olemme saaneet oppia toinen toisiltamme. Toivon, että pystymme terävöittämään tietojamme ilmastonmuutoksesta ja neuvotteluista. Haluamme myös hioa taitojani kertoa tarinoita, sillä tavoitteemme on vaikuttaa ilmastopolitiikkaan Dubain ilmastokokouksessa marras-joulukuussa. Aiomme dokumentoida tarinoita vahingoista ja menetyksistä Ugandassa ja Suomessa.  

Siru: Halusin Suomen ja Ugandan kansainväliseen ilmastoryhmään, koska  olen jo pitkään etsinyt konkreettisia tapoja toimia. Toivon, että kansainvälisen ilmastoryhmän jäseninä me voimme muuttaa asioita.

Myös vuoropuhelu toisen mantereen ilmastoaktivistien kanssa on mielestäni arvokas mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja ymmärtää syvällisemmin niitä monia eri tapoja, joilla ilmastokriisi vaikuttaa eri alueilla. 

Yhteisten vuoropuhelujen lisäksi Suomen ja Ugandan edustajat toimivat myös paikallisesti. Esimerkiksi yksi Suomen edustajista on jo osallistunut Suomen ympäristöministeriön isännöimään nuorten poliittisen vaikuttamistyön dialogiin. Toivon, että Suomen ryhmä pystyy lisäämään tietoutta ilmastoasioista, Dubain ilmastokokouksesta ja tavoista toimia. Henkilökohtaisesti haluan tietää lisää ilmastonmuutoksesta Ugandassa ja kiireellisestä tarpeesta perustaa vahinkoja ja menetyksiä korvaava rahasto. 

Millaisia terveisiä lähettäisit edustajille Dubain ilmastokokoukseen?

Albert: Kertoisin heille, että haluamme nähdä rohkeita ja käänteentekeviä toimia. Uskomme yhteistyön ja innovaatioiden voimaan ilmastokriisin lievittämisessä ja kestokykyisen maailman rakentamisessa. Uskon siihen, että keskustelut ja neuvottelut raivaavat tietä kunnianhimoisille tavoitteille, tehokkaalle politiikalle ja konkreettisille toimille, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, suojella luonnon monimuotoisuutta ja varmistaa ekologinen oikeudenmukaisuus.

Me nuoret olemme valmiita toimimaan aktiivisena kumppanina. Olemme omistautuneet pyrkimystenne vahvistamiselle ja katsomme, että olette vastuussa annetuista lupauksista. Oman sukupolveni ja tulevien sukupolvien puolesta toivon sydämestäni, että Dubain ilmastokokouksesta tulee käännekohta taistelussamme ilmastonmuutosta vastaan. 

Siru: Jos saisin suoran yhteyden Dubain ilmastokokoukseen osallistuviin johtajiin ja päättäjiin, kehottaisin heitä avaamaan silmänsä ilmastokriisin musertavalle todellisuudelle. Kehottaisin heitä ottamaan nuoria mukaan ilmastokokouksen neuvotteluihin ja muistuttaisin heitä siitä, että he keskustelevat paitsi meidän tulevaisuudestamme, myös koko ihmiskunnan tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Neuvoisin päättäjiä tunnustamaan vahinkoja ja menetyksiä korvaavan rahaston tarpeen alueilla, joilla ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pahimmat. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, kehottaisin heitä ottamaan minun ja muiden nuorten viestit vakavissaan, sillä ikä ei ole syy jättää kenenkään mielipiteitä ottamatta huomioon. 

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeemme tilaajana kuulet ensimmäisten joukossa työmme tulokset ja ajankohtaiset uutiset sekä vinkit tasa-arvon edistämiseen.

[hubspot type=form portal=8851968 id=0a000728-4051-4933-a328-4414ce94025d]

Tutustu Plan nuoriin

Plan tukee lapsia ja nuoria vaikuttamaan heille tärkeisiin asioihin ja saamaan äänensä kuuluviin Suomessa ja maailmalla.

Tutustu nuorten toimintaan!

Kolme ghanalaista nuorta hymyilee kädet toistensa harteilla.

Tytöt samalle viivalle

Tyttösponssi-kuukausilahjoittajana olet tasa-arvon puolustaja ja tyttöjen liittolainen. Kuukausilahjoituksellasi edistät tyttöjen koulutusta sekä torjut lapsiavioliittoja, liian varhaisia raskauksia ja tyttöjen sukuelinten silpomista.

Tule mukaan
Ukrainalainen tyttö istuu sängyllä halaten nalleja.

Auta Ukrainan lapsia

Lasten elämä Ukrainassa on järkkynyt perustuksiaan myöten, eikä tuholle näy loppua. Apuamme tarvitaan yhä. Lahjoittamalla sinä autat.

Lahjoita hätäapuun
Planin vapaaehtoisia ja työntekijöitä seisoo portailla siniset nauhat kaulassaan.

Vaikuta vapaaehtoisena

Tavoitteenamme on maailma, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Edistä oikeudenmukaista maailmaa kanssamme vapaaehtoisena.

Ryhdy vapaaehtoiseksi