Kaukonäköisyyttä, kestävyyttä ja tulevaisuusinvestointeja syksyn budjettiriihestä

Hallituksen talousarvioneuvottelut käydään 14.–15.9. poikkeuksellisen epävarmana aikana. Talouden, viennin ja työllisyyden kehitystä peittävä sankka sumu asettaa haasteita päätöksille. On mahdotonta arvioida kuluvan syksyn tapahtumia. Silti jo ensi vuoden toiminnalle on löydettävä linjoja.

Tähän vaikeaan hetkeen olemme tulleet globaalin pandemian vuoksi. Paradoksaalisesti yhteiskunnallisessa keskustelussa pandemian ehkäisy, siitä toipuminen ja sen vaurioiden korjaaminen on liitetty pitkälti kotimaan rajojen sisällä tapahtuviin valintoihin.

COVID-19 on muistuttanut ankaralla tavalla, kuinka vahvasti maailma on keskinäisriippuvuudessa. Haasteet ovat tänä vuonna kaikkialla samoja. Talouden pysähtyessä jossain häiriintyy koko muun maailman toiminta. Ja kun koko maailma on poikkeustilassa, ei kukaan pääse jaloilleen yksin. Lasten koulupäivät, nuorten osallistuminen harrastuksiin ja ihmisten pääsy perusterveydenhuollon äärelle ovat olleet katkonaisia kaikkialla. Tänä syksynä lapset Suomessa ja Etiopiassa ovat kysyneet saman kysymyksen: aukeaako kouluni kuten ennen?

Vaikka haasteet ovat kaikkialla samoja, ovat ongelmat toisaalla kuitenkin vakavampia. Elimme jo valmiiksi eriarvoisuuden maailmassa, ja tässä maailmassa pandemian vaikutukset ovat syvimpiä hauraimmilla, köyhimmillä ja epävakaimmilla alueilla. Pandemialla on ollut dramaattisia vaikutuksia sosiaaliseen kehitykseen, tasa-arvoon, ruoan tuotantoon, tyttöjen koulutukseen, lapsiavioliittojen määrään ja yhteiskuntien vakauteen. Tuoreen UNDP:n selvityksen mukaan naisten köyhyyden odotettiin laskevan vuosien 2019 ja 2021 välillä 2,7 prosentilla, mutta pandemia on kääntänyt naisköyhyyden 9,1 prosentin kasvuun.

Lähiviikkojen tehtävä on haastava. Marinin hallituksen ohjelman yhteinen tarina perustuu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiselle. Ohjelma on laadittu eri ajassa, mutta lupaus toimii hyvin myös pandemian runtelemassa maailmassa.

Kuten kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari summasi suurlähettiläspäivien puheessaan: Kuinka traagisena tulemme ajan muistamaan, riippuu siitä, kuinka onnistumme torjumaan pandemian välittömiä vaikutuksia, mutta ennen kaikkea siitä, kuinka kaukonäköisiä toimemme ovat. Tämä kaukonäköisyys punnitaan esimerkiksi siinä, päättääkö hallitus kasvattaa kehitysyhteistyön ja humanitaarisen työn rahoitusta johdonmukaisesti kohti 0,7% osuutta BKT:sta.

Valtiovarainministeriön aiempi esitys on noudattanut hallitusohjelman linjaa kehitysyhteistyön määrärahojen ja humanitaarisen rahoituksen johdonmukaisesta kasvusta. Merkittävä määrä kehitysyhteistyön sekä kansainvälisen ilmastorahoituksen varauksia on kuitenkin kirjattu hallitusohjelman tulevaisuusinvestointeihin, joiden käytöstä päätetään vasta hallituksen neuvotteluissa.

Tulevaisuusinvestointeihin liittyy myös kansainvälinen ilmastorahoitus, jota Suomi on sitoutunut lisäämään Pariisin ilmastosopimuksen ratifioineiden maiden kesken. Pandemian lisäksi ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset näkyvät jo vähiten kehittyneiden maiden ja haavoittuvien ryhmien arjessa. Ilmastonmuutos uhkaa heikentää tyttöjen asemaa entisestään. Talousarvioesityksessä korostuvat nyt lainat ja pääomasijoitukset. Tarve vastikkeettomaan rahoitukseen ei kuitenkaan ole vähenemässä, sillä ilmastonmuutos aiheuttaa yhä vakavampia uhkia.

Suomi on osoittanut pandemian aikana globaalia vastuuta tukemalla monenkeskisiä järjestöjä etenkin lisäämällä humanitaarista apua. Avun tarve jatkuu suurena myös vuonna 2021. Kun pandemia hellittää, tulee tarve olemaan entistäkin suurempi maissa, joissa yhteiskunnan turvaverkot ovat vasta rakenteilla. Tällöin kansalaisjärjestöjen rahoitus ja rooli on olennaista, sillä järjestöjen kautta apu kulkee ripeästi perille.

Investointi kehitysyhteistyöhön on nyt investointi maailman tulevaisuuteen. Kukaan ei ole turvassa, ennen kuin kaikki ovat turvassa. Siksi hallitusohjelman tavoite Suomesta, joka on maailmalla kokoaan suurempi, on tänä syksynä ajankohtaisempi kuin koskaan ennen.