Blogit,12.1.2021

Käsiylösvirheenmerkiksijakohtiparempiailmastotoimia

Nuoret pitelevät mielenosoituksessa kylttejä, joista yhdessä lukee don't be a fossil fool.

Suomen on pian määrä vastata portugalilaisnuorten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tekemään valitukseen riittämättömistä ilmastotoimista. On aika myöntää, ettemme ole tehneet riittävästi, kirjoittaa Milla Halme.

Kuusi portugalilaista lasta ja nuorta haastoi syyskuussa 33 maata Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Nuorten valituksen mukaan maat eivät ole tehneet riittävästi torjuakseen ilmastonmuutosta, vaikka ovat tienneet sen seurauksista. Portugalilaisten lasten ja nuorten ihmisoikeustuomioistuimeen jättämässä valituksessa Suomen ja 32 muun jäsenvaltion katsotaan rikkovan valittajien oikeutta elämään (artiklan 2 loukkaus) sekä yksityis- ja perhe-elämään (artiklan 8 loukkaus). Lisäksi valituksessa jäsenvaltioiden katsotaan syrjineen valittajia heidän ikänsä perusteella, sillä loukkaukset kohdistuvat erityisesti nuoriin ja tuleviin sukupolviin.

Tuomioistuin on ottanut valituksen nopeutettuun käsittelyyn ja pyysi marraskuun lopussa, että maat vastaavat valitukseen sekä tuomioistuimen ehdotukseen sovintomenettelyyn ryhtymisestä. Nopeutettu menettely osoittaa, että tuomioistuin ottaa valituksen vakavasti. Se on herättänyt ilmastoaktivisteissa toiveikkuutta. Plan International Suomi kannustaa Suomea lähtemään sovintomenettelyyn ja myöntämään siten syyllisyytensä.

Nuoret ovat olleet ilmastoaktivismin edelläkävijöitä. He ovat osoittaneet mieltä kaduilla ja verkossa jo vuosia. Greta Thurnbergin aloittama Fridays for Future -liike osoittaa mieltään ilmaston muutoksen torjumisen puolesta joka perjantai. Ilmastonuoria on ehtinyt kasvaa aikuisiksi ja hakeutua erilaisiin vaikuttaviin tehtäviin, kuten politiikkaan. Nykyisten ilmastonuorten ei tarvitse enää puhua tulevasta ajasta, jolloin he kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ne tuntuvat jo, ja portugalilaisnuoret ovat siitä esimerkki. Lupauksista ja hyvistä aikomuksista huolimatta nykyisetkään päättäjäsukupolvet eivät tunnu saavan aikaiseksi riittäviä toimia ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. Oli vain ajan kysymys, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tulee ilmastonmuutosta käsittelevä valitus, joka koskee myös Suomea.

Miksi Suomen pitäisi sitten ryhtyä sovintomenettelyyn eikä odottaa varsinaista tuomioistuimen käsittelyä?

  1. Koska se olisi suoraselkäistä ja oikein. Ensimmäisiä ilmastonmuutokseen liittyviä kansainvälisiä sopimuksia tehtiin jo 90-luvulla. Viisi vuotta sitten Pariisin ilmastosopimuksessa valtiot vihdoin sopivat ilmastonmuutosta kiihdyttävien päästöjen rajoittamisesta, jotta maapallon keskilämpötila ei nousisi yli 2, mieluiten yli 1,5 astetta. Tätä pidetään kohtalokkaiden seurausten rajana. Yksikään valtio, jota valitus koskee, ei ole tehnyt riittävästi torjuakseen ilmastonmuutosta. Asiantuntijoiden mukaan meillä on jo tarvittava tieto ja teknologia, jotta muutos voitaisiin tehdä. Tässä ei ole kysymys tästä hallituksesta tai edellisestä, vaan vuosikymmenistä, joiden aikana ei ole saatu aikaiseksi riittäviä yhteiskunnallisia muutoksia.
  2. On kiire. EIT:n mahdollinen tuomio tulee aikanaan joka tapauksessa sitomaan myös Suomea. Tuomioistuimen ratkaisun saamiseen voi mennä nopeutettunakin vuosia. Ilmastonmuutoksen torjumisessa on kiire, eikä meillä ole aikaa roikkua vuosia kestävässä tuomioistuinkäsittelyssä. Sovintomenettelykin ottanee aikansa, mutta sen lopputulokseen voimme vaikuttaa omalla aktiivisuudellamme.
  3. Suomi voi osoittaa johtajuutta ilmastokysymyksissä ja toimia esimerkkinä. Lähtemällä sovintomenettelyyn tunnustamme ilmastonmuutoksen olevan ihmisoikeuskysymys. Samalla tunnustamme Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimivallan tässä asiassa samoin kuin ainakin osittain syyllisyytemme riittämättömiin ilmastotoimiin. Ihmisoikeuksien ja ilmastonmuutoksen välisen yhteyden näkeminen on olennaista ja voisi kannustaa muitakin valtioita toimimaan samoin. Tällaisen ilmastojohtajuuden osoittaminen olisi esimerkillinen teko myös Suomen meneillään olevassa kampanjassa päästä YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosina 2022–2024.
  4. Kyse ei ole rahasta. Valituksen tehneet osapuolet eivät ole kiinnostuneita rahallisesta korvauksesta, vaan haluavat valtioiden tekevän enemmän torjuakseen ilmastonmuutosta. Suomi on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, joten yhteisen tahdon pitäisi löytyä ja sovintomenettelystä voisi saada siihen vauhtia.
  5. Kun mikään muu ei riitä. Aktivismin muut keinot on jo käytetty. Mieltä on osoitettu, kaduilla on istuttu, kirjeitä on lähetetty. Joskus asiat ovat historiassa muuttuneet vasta, kun tuomioistuin on käskenyt. Olisiko EIT riittävä vauhdittaja Suomen ilmastotoimille? Tämä on ensimmäinen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn mennyt ilmastonmuutosperusteinen valitus, muttei taatusti viimeinen. Voisiko se kuitenkin olla viimeinen Suomea koskeva?

Ilmastokriisi on ihmisoikeuksiemme ja ympäristömme suurin uhka. Se ei ole yllättävä onnettomuus tai kaiken pysäyttävä kulkutauti, vaan hitaasti ja salakavalasti etenevä monisyinen ongelma. Ilmastonmuutoksesta on tiedetty jo vuosikymmeniä, ja käsityksemme sen aiheuttajista sekä seurauksista ovat parantuneet kaiken aikaa. Suomi on tunnettu sovittelutaidoistaan ja ylpeä luotettavuudestaan sekä rehellisyydestään. Olisi suorastaan kansanluonteemme vastaista kiemurrella whataboutismissa ja väistellä vastuuta. Nostetaan sen sijaan käsi ylös virheen merkiksi ja lähdetään työstämään tehokkaampia ilmastotoimia.

Kaksi tyttöä halaa ja nauraa, tyttösponssina puolustat tyttöjen oikeuksia ja tasa-arvoa. Kuukausiahjoituksellasi varmistat, että tytöt eivät jää sukupuolensa takia taka-alalle.

Tule tyttösponssiksi

Kuukausilahjoituksesi edistää heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen oikeuksia ja varmistaa, etteivät he jää sukupuolensa takia taka-alalle.

Liity nyt
Kaksi kolumbialaista tyttöä lukee lasten lehteä ja hymyilee.

Lue ja jaa tietoa

Perehdy ajankohtaisiin aiheisiin, tilaa uutiskirjeemme, lue Plan-lehteä tai seuraa meitä somessa. Tutustu eri kanaviin ja jaa tietoa.

Lue lisää
Planin vapaaehtoisia ja työntekijöitä seisoo portailla siniset nauhat kaulassaan.

Vaikuta vapaaehtoisena

Tavoitteenamme on maailma, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Edistä oikeudenmukaista maailmaa kanssamme vapaaehtoisena.

Ryhdy vapaaehtoiseksi