Ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen oikeuksia jo nyt

Yhteiskunnallista ilmastokeskusteluamme leimaa ajatus siitä, että ilmastonmuutos on tulevaisuuden uhka. Lämpenemisen vaikutukset tuntuvat kuitenkin jo nyt ympäri maailmaa.

Erityisen voimakkaasti ilmastonmuutos koettelee niitä, jotka ovat siitä vähiten vastuussa: kehittyvissä maissa eläviä tyttöjä. Kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi haluaa kiinnittää huomion siihen, että ilmastonmuutos uhkaa saavutuksia tasa-arvossa ja lasten oikeuksissa.

Monet maailman köyhimmistä maista ovat alttiita ilmastonmuutoksen pahentamille kuivuuksille, tulville ja myrskyille. Näissä maissa heikoimmassa asemassa ovat usein tytöt, jotka kohtaavat syrjintää ikänsä ja sukupuolensa takia.

Kun perheiden toimeentulo on uhattuna esimerkiksi sadon tuhoutuessa, perheet saattavat naittaa tyttärensä lapsina. Kuivuuksista kärsivässä Malawissa arviolta 30–40 prosenttia lapsiavioliitoista solmitaan ilmastonmuutoksen vuoksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä olemme saaneet lapsiavioliittojen määrän laskuun, mutta nyt suunta uhkaa kääntyä.

Ilmastonmuutos on lisännyt myös tyttöjen työtaakkaa. Veden hakeminen on ympäri maailmaa tyttöjen tehtävä, ja kuivuudet ovat pidentäneet vedenhakumatkoja. Esimerkiksi vuoden 2016 kuivuuskausi pidensi joillakin Mosambikin alueilla vedenhakuaikaa keskimäärin kahdesta kuuteen tuntiin.

Pitkät, turvattomat vedenhakumatkat altistavat tyttöjä hyväksikäytölle.

Seksuaalisen väkivallan riski kasvaa myös poikkeusoloissa, joita ilmastonmuutoksen synnyttämät luonnonkatastrofit lisäävät. Hätämajoituksissa ja pakolaisleireillä on pulaa valvonnasta ja turvallisista vessoista, joten tytöt altistuvat ahdistelulle ja raiskauksille. Kriisioloissa tytöt voivat myös joutua myymään seksiä saadakseen perustarvikkeita.

Lapsiavioliitot, työtaakka ja katastrofit katkaisevat usein tyttöjen koulutien. Tämä on kestämätöntä, koska tyttöjen kouluttaminen tukee tehokkaasti ilmastonmuutokseen sopeutumista ja auttaa myös hillitsemään sitä.

Koulutus parantaa tyttöjen edellytyksiä pärjätä ilmaston muuttuessa. Koulutetut tytöt myös saavat vähemmän lapsia kuin kouluttamattomat, mikä hillitsee väestönkasvua. He käyttävät tutkitusti tietonsa ja tulonsa perheensä ja yhteisönsä hyväksi.

Brookings Institutionin mukaan jokainen lisävuosi, jonka tyttö käy koulua, vahvistaa hänen yhteisönsä sopeutumiskykyä. Lisäksi koulutetut tytöt pystyvät tuomaan kykynsä osaksi ilmastoratkaisuja.

Suomen on tehtävä määrätietoisesti töitä päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi tarvitsemme kehitys- ja ilmastopolitiikkaan syvempää ymmärrystä siitä, että tyttöjen aseman parantaminen ja ilmastotoimet kulkevat käsi kädessä.

Suomen tulee edistää kansainvälisillä areenoilla kuten YK:ssa sitä, että tyttöjen erityishaasteet huomioidaan ja että heikoimmassa asemassa olevat tytöt saavat tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen jo nyt.

Tyttöjen koulutusta on tuettava paljon nykyistä enemmän. Ilmastonmuutoksen pahimpien seurauksien torjuminen on valtava haaste koko ihmiskunnalle, eikä meillä ole varaa jättää käyttämättä tyttöjen kykyjä ja mahdollisuuksia.