Ilmastokokouksen polttavin aihe on menetysten ja vahinkojen korvaaminen  

Ilmastokriisin aiheuttamat menetykset ja vahingot ovat todellisuutta yhä useammalle ja vangitsevat ihmisiä ylisukupolvisen köyhyyden kierteeseen. Tuhojen korvaaminen ja korjaaminen on viimein valokeilassa YK:n ilmastokokouksessa Egyptissä, kirjoittaa Niina Ratilainen.

Ilmastokriisin tuhoisat vaikutukset lisääntyvät ympäri maailmaa. Tänä vuonna olemme todistaneet äärimmäisiä tulvia Bangladeshissa, Kiinassa, Pakistanissa ja Etelä-Afrikassa, kuumuusaaltoja Etelä-Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa sekä kuivuutta ja ruokakriisejä Länsi- ja Itä-Afrikassa. 

Egyptissä parhaillaan järjestettävässä YK:n ilmastokokouksessa maailman katseet ovat kääntyneet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin menetyksiin ja vahinkoihin. Ilmastokriisistä eniten kärsivät kehittyvät ovat pitäneet tiukasti kiinni vaatimuksestaan nostaa agendalle päätökset siitä, miten nämä vahingot ja menetykset korvataan.  

Menetyksistä ja vahingoista kärsitään silloin, kun sekä päästöjen vähentämisessä kestävälle tasolle että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa on epäonnistuttu. Menetys kuvaa ilmastokriisin peruuttamattomia seurauksia, kuten ihmishenkien, kulttuurien ja biodiversiteetin tuhoutumista. Vahingoilla tarkoitetaan tuhoja, jotka ovat korjattavissa tai ennallistettavissa, kuten tiet, koulut ja sillat.  

Ilmastonmuutoksen vuoksi menetetään jatkuvasti ihmishenkiä, maata, ranta-alueita, elinkeinoja, satoja, karjaa, ekosysteemejä, luonnon monimuotoisuutta ja infrastruktuuria. Tällä on erityisiä vaikutuksia tyttöihin ja nuoriin naisiin, jotka menettävät mahdollisuuden turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen. Ilmastokriisi vie heiltä kodin sekä mahdollisuuden koulutukseen ja kunnolliseen ateriaan. Se altistaa heidät sukupuolittuneelle väkivallalle, liian varhaisille avioliitoille sekä sairauksille ja kasvattaa heidän työtaakkaansa.  

Sekä menetykset että vahingot ovat todellisuutta yhä useammalle ja vangitsevat ihmisiä ylisukupolvisen köyhyyden kierteeseen. Bangladeshilainen Fatima kertoo Planin raportissa From the Frontlines sään ääri-ilmiöiden vähentäneen saatavissa olevan ruuan määrää. Se taas on johtanut aliravitsemukseen, koulun keskeytymisiin ja lapsityöhön Fatiman yhteisössä. 

Ilmaston kuumenemisen vuoksi äärimmäisiä sääilmiöitä esiintyy useammin ja ne ovat voimakkaampia kuin ennen. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana sään ääri-ilmiöt ovat vaikuttaneet yli neljän miljardin ihmisen elämään ja aiheuttaneet 2,9 biljoonan dollarin taloudelliset tuhot. Tutkijat varoittavat muutosten olevan vielä tätä vakavampia, jos emme toimi välittömästi. 

Suomessa kansainvälinen ilmastorahoitus on osa kehitysyhteistyön rahoitusta. Sen määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja on nyt 249 miljoonaa euroa. Valtioiden maksaman ilmastorahoituksen määrän kasvattaminen ja laadun parantaminen on välttämätöntä menetysten ja vahinkojen korvaamiseksi. Molempia tarvitaan kipeästi lisää, ja tukea tulisi kohdentaa nykyistä enemmän paikallisille yhteisöille sekä nuorten ja naisten johtamille kansalaisliikkeille.

Ilmastokriisi pysäytetään hiilineutraaliustyöllä ja ilmakehää kuumentavia päästöjä leikkaamalla. Fatiman kaltaiset tytöt tarvitsevat kuitenkin ratkaisuja, jotka auttavat nopeasti jälleenrakentamaan asuinalueita ja sopeutumaan muutoksiin. 

Ilmastokriisi uhkaa laskea Afrikan mantereen bruttokansantuloa 30 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Ihmillisen katastrofin lisäksi taloudelliset menetykset vaarantavat maiden vakauden ja turvallisuuden. Yli kolme miljardia ihmistä elää maissa, jotka katsotaan erittäin haavoittuviksi ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Meidän pitää seistä ilmastokriisin vaikutuksesta eniten kärsivien rinnalla ja tukea kehittyvien maiden vaatimuksia menetysten ja vahinkojen korvaamisesta sekä toimista ilmastokriisin vaikutusten minimoimiseksi.  

Ilmastokokoukset ovat tärkein hetki saada aikaan maailmanlaajuisia sopimuksia ilmastorahoituksesta, mutta tärkeitä linjauksia tehdään myös valtioiden omassa päätöksenteossa. Millaisia rahoituspäätöksiä me olemme valmiita tekemään Suomessa? Millaisia päätöksiä olemme valmiita edistämään EU:n sisällä korjataksemme ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja menetykset sekä lisätäksemme taloudellista kestävyyttä, vakautta ja ruokaturvaa ilmastokriisin koettelemilla alueilla?  

Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus on noussut viime vuosina merkittävästi, mutta rahoitus ei ole uutta vaan se on otettu kehitysyhteistyölle jo varatusta budjetista. Maailmaa koettelee tällä hetkellä poikkeuksellisen monet kriisit, mutta niiden ei pitäisi joutua kilpailemaan huomiosta ja rahoituksesta.