Ilmasto-oikeudenmukaisuus on kansainvälisen ilmastokokouksen ytimessä

Dubaissa järjestettävä YK:n ilmastohuippukokous alkoi historiallisella päätöksellä hyväksyä uuden ilmastorahaston käyttöönotto. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta ilmasto-oikeudenmukaisuus toteutuu.

YK:n tuore raportti osoittaa, ettemme ole saavuttamassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta rajata maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Sen sijaan olemme matkalla kohti yli 3 asteen lämpötilan nousua, jota YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kuvasi ”helvetilliseksi.”

Nämä huolestuttavat uutiset tulivat ennen Dubaissa järjestettävää YK:n ilmastokokousta (COP28), jossa on meneillään maailmanlaajuinen tilannekatsaus. Se tarkoittaa sitä, että ensimmäistä kertaa valtiot tarkastelevat, kuinka paljon ne ovat jäljessä Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosta päästöjen vähentämisessä, varautumisessa ja ilmastotoimiin tarvittavan rahoituksen turvaamisessa. On erittäin tärkeää, että katsaus johtaa uusiin sitoumuksiin ja inventaarion tarjoama laskennallinen tieteellinen perusta otetaan vakavasti.

On kuitenkin selvää, että ilmastonmuutos on jo aiheuttanut merkittävää haittaa ja aiheuttaa sitä edelleen. Tämä on keskeinen oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvä kysymys. Ilmastonmuutokseen aiheuttamat vahingot ja menetykset tuottavat paljon kärsimystä erityisesti maissa, jotka ovat vähiten vaikuttaneet päästöihin ja joilla ei useinkaan ole tarvittavia taloudellisia valmiuksia vahinkojen korvaamiseen. Nuorille aiheutuu vahinkoa, tytöille aiheutuu vahinkoa – ja heidän oikeuksiaan loukataan.

Planin suomalais-ugandalaisen vaikuttajaryhmän nuoret ovat tänä vuonna keskittyneet nostamaan esiin juuri näitä seurauksia. Ilmastokriisistä huolestuneista nuorista koostuva ryhmä on kerännyt asiantuntemusta etäkeskustelujen ja lukupiirin avulla sekä dokumentoinut ilmastokriisin vaikutuksia itseensä ja yhteisöihinsä.

Kysymys vahingoista ja menetyksistä esiteltiin ensimmäisen kerran 30 vuotta sitten, mutta se ei saanut tarvittavaa huomiota eikä päässyt ilmastonmuutosta koskevaan YK:n puitesopimukseen (UNFCCC). Aktivistit eivät kuitenkaan antaneet periksi, ja viime vuosien äärimmäiset sääilmiöt eri puolilla maailmaa tukivat sen kiireellisyyttä. Myös hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tutkimustuloksissa varoitettiin, että ”ilmaston yhä lämmetessä sopeutumisen rajat tulevat vastaan, ja haavoittuviin väestöryhmiin voimakkaasti keskittyviä vahinkoja ja menetyksiä on yhä vaikeampi välttää”.

Vahingot ja menetykset olivat viime vuonna ensimmäistä kertaa YK:n vuotuisen ilmastohuippukokouksen esityslistalla. Kokous päättyi käänteentekevään päätökseen niiden korvaamiseksi tarkoitetun rahoitusmekanismin perustamisesta.

Nyt käynnissä olevan ilmastokokouksen ensimmäisenä päivänä edustajat hyväksyivät rahaston perustamista koskevan tekstiluonnoksen. Luonnoksen laati kovalla työllä edellisessä kokouksessa perustettu siirtymäkomitea. Vaikein kysymys oli, kuka hallinnoisi rahastoa. Kehittyneiden maiden osapuolet halusivat Maailmanpankin, kun taas kehittyvien maiden edustajat halusivat, että rahastoa hallinnoitaisiin UNFCCC:n alaisuudessa. Maailmanpankki hyväksyttiin tietyin ehdoin.

Entä millainen rahaston tulisi olla? Ilmastoryhmämme nuoret laativat ennen kokousta omat suosituksensa rahastolle:

1. Vahingot ja menetykset -rahasto on otettava käyttöön. Tämä oli ensimmäinen vaatimus, ja olemme innoissamme voidessamme juhlia tätä päätöstä yhdessä kaikkien maiden kanssa. Paljon työtä on kuitenkin vielä tehtävä tulevina vuosina, jotta rahasto saadaan toimimaan.
2. Rahoituksen tulee olla uutta ja täydentää virallista kehitysyhteistön rahoitusta. Olemme iloisia siitä, että COP28:ssa on ilmoitettu joistakin lupauksista, vaikkakin liian pienistä. Näihin kuuluvat EU:n 245 miljoonan, Arabiemiraattien 100 miljoonan, Yhdysvaltojen 17,5 miljoonan dollarin lupaukset. Kokoukseen osallistunut pääministeri Petteri Orpo lupasi Suomen rahoittavan rahastoa 3 miljoonalla eurolla. Toivomme myös tämän summan olevan uutta ja lisäistä ilmastorahoitusta.
3. Rahoituksen on perustuttava avustuksiin. Valitettavasti päätös kuitenkin sisältää myös muita rahoitusvaihtoehtoja, joita päätöksessä kutsutaan ”suostumusperustaisiksi välineiksi ja muiksi rahoitusvälineiksi, -menettelyiksi ja -järjestelyiksi”. Nämä ovat esimerkiksi lainoja.
4. Rahasto huomioi ihmisoikeudet ja ei-aineelliset menetykset ja vahingot. Olemme tyytyväisiä siihen, että ihmisoikeudet on sisällytetty päätöksen johdanto-osaan, vaikka keskeistä oikeutta koulutukseen ei nimenomaisesti mainittu. Tekstissä todetaan, että ilmastotoimissa on huomioitava ihmisoikeuksia koskevat velvoitteet ja esimerkiksi alkuperäiskansojen, lasten, vammaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisoikeudet sekä sukupuolten tasa-arvo.
5. Päästöjen aiheuttajien on maksettava aiheuttamansa tappiot. Tämä sisältyy päätökseen, mutta heikosti muotoiltuna. Siinä ainoastaan ”pyydetään” rahoitusosuuksia, ja kehittyneet maat ovat edelleen johtavassa asemassa rahaston toiminnan aloittamisessa. Rahasto tarvitsee miljardeja, ei miljoonia dollareita.
6. Rahoituksen on oltava helposti saatavissa ja haettavissa paikallisille yhteisöille. Tämä on huomioitu päätöksessä, mutta vasta käytännössä näemme, pääsevätkö yhteisöt käsiksi rahoitukseen tarvittavalla nopeudella ja laajuudella.

Ilmastoryhmämme nuoret seuraavat tiiviisti kokousta, osa heistä jopa paikan päällä. Odotamme neuvottelijoiden pitävän mielessä ilmasto-oikeudenmukaisuuden. Kokouksessa on myös luotava vahvat raamit fossiilisten polttoaineiden asteittaiseen poistamiseen, jotta vahinkojen ja menetysten rahastolle on tulevaisuudessa vähemmän tarvetta.