Blogit, 8.5.2024

Hetki yhdessä tyttären kanssa – Keskusteluja äitiydestä Planin Voimanaisia-ryhmässä

Äiti seisoo kuvassa keskellä ja pitää kahta tytärtä kainalossaan. Kaikki hymylevät iloisina kameraan.

Äidin ja tyttären suhteen vahvistaminen ja keskustelut vertaisryhmässä voivat edistää avoimempaa keskustelua myös perheiden sisällä, kirjoittaa Planin Voimanaisia-ryhmien äitien ohjaaja Reea Hinkkanen.

Kysyimme loppuvuodesta 2023 Plan International Suomen Voimanaisia-hankkeen ryhmien loppuhaastatteluissa, mikä oli ollut ryhmään osallistuneille äideille tärkeintä ryhmässä. Eräs äideistä vastasi, että ryhmät olivat olleet tärkeitä hetkiä yhdessä tyttären kanssa. Toinen äiti totesi: ”Meillä ei ole arkena muuten paljon aikaa olla yhdessä”.

Voimanaisia on Planin Suomeen muuttaneille äideille ja heidän 10–16-vuotiaille tyttärilleen suunnattu sukupolvisuhdetta vahvistava, osallisuutta lisäävä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävä hanke. Voimanaisilla oli syksyllä 2023 kolme ryhmää pääkaupunkiseudulla: yksi Itäkeskuksessa, yksi Pikku-Huopalahdessa ja yksi Koivukylässä ja keväällä 2024 neljä ryhmää: Keravalla, Espoon keskuksessa, Helsingin Lassilassa ja Itäkeskuksessa.

Äidit kantavat kokemuksensa uuteen kotimaahansa, mutta tukiverkot jäävät taakse.

Reea Hinkkanen

Ryhmien taustalla on ajatus siitä, että hyvinvoinnin lisääminen edistää äitien ja tyttöjen osallisuutta ja osallisuus heidän hyvinvointiaan. Toiminnassa on ollut työpajoja eri aiheista, asiantuntijaluentoja, retkiä ja loppuleiri. Leirin jälkeen osallistujat voivat jatkaa äitien ja tyttärien verkostossa, joka tapaa epäsäännöllisemmin esimerkiksi retkillä. Ryhmissä äidit ja tyttäret työskentelevät toisinaan yhdessä ja välillä erikseen.

Avoimempaa keskustelua huolista

Vanhemmuus ja nimenomaan äitiys on teema, jota ryhmät ovat käsitelleet paljon. Uudessa kotimaassaan nuoret oppivat arvoja ja tapoja, jotka saattavat näyttäytyä vanhemmille vieraina ja huolta herättävinä. Äidin ja tyttären suhteen vahvistaminen ja keskustelut vanhemmuudesta voivat parhaimmillaan johtaa entistä avoimempaan keskusteluun näistä huolenaiheista perheiden sisällä.

Hankkeen äitien ohjaajana olen käyttänyt äitien keskusteluttamisessa tietotaitoa, jota olen saanut muun muassa Suomen NNKY-liiton Kamalat äidit® -vertaisohjaajakoulutuksesta. Kamalat äidit® on suunnattu teini-ikäisten nuorten äideille ja sen toiminta perustuu keskusteleville vertaistukiryhmille, joita tehtävään koulutetut vertaisohjaajat vetävät. Kamalat äidit -materiaalit tuntuvat toimivan myös selkokielisessä ja kulttuurisesti moninaisessa ympäristössä pienin mukautuksin.

Oma nuoruus ja äitiyden haasteet

Yhdessä ryhmien työpajoista olemme käsitelleet äitien omaa nuoruutta. Siitä puhuminen on tuntunut olevan monelle äidille jotain uutta, melkeinpä hämmentävää. Miksi puhuttaisiin juuri minun nuoruudestani? Eikö tyttäreni elämä ole se, josta meidän pitäisi puhua? Rentoutusharjoituksen ja keskustelujen muodossa olemme palanneet kuitenkin äitien elämään silloin kun he olivat tytärtensä ikäisiä. Lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että oman nuoruuden tarkastelu auttaa ymmärtämään omaa tytärtä ja omaa vanhemmuutta.

Äidit löysivät yllättäviä yhteneväisyyksiä toistensa nuoruudesta. Vaikka monen nuoruutta varjostivat sodat ja muut vaikeat olosuhteet, he löysivät siitä paljon positiivista: ystävien ja koulunkäynnin merkityksen, isot perheet, suvut ja yhteiset juhlat. Positiivista oli myös oma äiti, joka näyttäytyi ryhmien äideille rakastavana, vahvana ja tehokkaana hahmona heidän lapsuudenperheissään, lähes poikkeuksetta.

Sotia muisteltiin paljon. Eräs äiti kertoi, miten oma äiti oli sodan aikana yrittänyt peittää oman huolensa kertomalla, että kyyneleet hänen silmissään johtuivat savusta keittiössä. Äidit olivat myös esimerkiksi odottaneet päivät koululla tyttäriään, jotta he olisivat kotimatkalla turvassa, vaarantaen näin oman turvallisuutensa.

Lapsen kasvattaminen uudessa kulttuurissa on monin tavoin helpompaa mutta myös haaste.

Reea Hinkkanen

Pohdimme omien äitiemme äitiyttä, sitä vahvuutta, jota heillä oli. Osa äideistä oli ollut hyvinkin rakastavia, toiset taas peittivät hellyydenosoitukset säntillisyyteen. Haluammeko olla niin kuin omat äitimme? Jotkut ryhmien äideistä halusivat jatkaa omien äitiensä jäljissä esimerkiksi kannustaen omia tyttäriään yhä parempiin koulusuorituksiin, siisteyteen ja velvollisuuksiin. Suurin osa kuitenkin totesi, että haluavat ehdottomasti antaa tyttärilleen enemmän tilaa elää huolettomampaa nuoruutta kuin heidän omansa oli ollut.

Vaikka äidin roolista tuli esille eriäviäkin näkemyksiä, oli merkittävää, miten samankaltaisia kokemuksia meillä monella oli. Oli vaikeita olosuhteita, jotka ovat pakottaneet eri sukupolvien äitejä toimimaan välillä eri tavalla kuin he olisivat halunneet. Mutta oli myös suurempia yhteisöjä, joissa lapset kokivat olonsa hyväksytyiksi ja rakastetuiksi, ja jotka osaltaan tukivat äitiyttä. Äidit kantavat tämän kaiken uuteen kotimaahansa, mutta tukiverkot ovat Suomeen muuttaessa jääneet taakse.

Paras mahdollinen äiti uudessa kulttuurissa

Uudessa kotimaassaan äidit tekevät itsestään parhaan mahdollisen äidin. Ryhmien osallistujat kokivat lapsen kasvattamisen uudessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa monin tavoin helpommaksi kuin entisessä kotimaassaan. Se on kuitenkin myös monelle haaste, kuten eräs äideistä totesi. Joillakin äideillä ei ole lankaan ystäviä Suomessa: ei toisia äitejä, joiden kanssa keskustella huolistaan.

Ryhmien äitien oma nuoruus on ollut aivan erilainen kuin heidän tyttäriensä. Varsinkin muslimiäitejä huolestuttavat Suomessa esimerkiksi nuorten seksuaalisuuteen liittyvät asiat, poikaystävät ja kotoa muuttaminen ennen avioliittoa – asiat, joista monet ovat valtaväestön nuorille normaali osa elämää, ja asiat, joista Suomeen muuttaneet tytöt kuulevat koulussa. Osa muslimiäideistä koki, että he voivat keskustella avoimesti näistä asioista tyttäriensä kanssa ja kertoa, etteivät ne kuulu heidän kulttuuriinsa ja uskontoonsa, ja monet tytöt hyväksyvät äitinsä näkemykset. Yksi äiti kuitenkin kertoi välttelevänsä näitä vaikeita aiheita tyttäriensä kanssa.

Ei tarvitse salata mitään

Äidit jakavat valtaväestön äitien kanssa monia huolia: sähkötupakka, huumeet, liiallinen puhelimen käyttö ja koulukiusaaminen, joista jälkimmäinen on heidän tyttäriensä kohdalla yleensä rasistista. Puhuimme yhdessä siitä, miten keskusteluyhteys nuoren kanssa on tärkein tapa välttää ongelmia. Kuten eräs äideistä sanoikin, on tärkeää, ettei tytärten tarvitse salailla äideiltä mitään, vaan he voivat puhua kaikesta yhdessä. Äidit olivat yksimielisiä siitä, että heillä on aina aikaa tyttärilleen ja heidän tarpeilleen.

Eräs äiti kuuli ensimmäistä kertaa murrosiästä keskustelussamme. Hän oli ollut huolissaan tyttärensä tunnemyrskyistä ja helpottui kuullessaan, että ne ovat aivan normaaleja. Voimanaisissa haluamme tukea tämänkaltaisia keskusteluja, joissa jaetaan näkemyksiä avoimesti ja vertaisesti. Turvallisessa tilassa emme oleta mitään toisistamme ja kannustamme toinen toisiamme. Tyttöjen ja äitien yhteinen tekeminen ryhmissä vahvistaa sukupolvisuhteita samoin kuin keskustelut omasta nuoruudesta ja vanhemmuudesta äitien kesken. Hetket yhdessä tyttären kanssa ovat lähes kaikkien äitien mielestä parasta Voimanaisien tarjonnassa, samoin kuin yhteinen tekeminen äitien kanssa monille tyttärille. 

Kolme ghanalaista nuorta hymyilee kädet toistensa harteilla.

Tytöt samalle viivalle

Tyttösponssina olet Planin kuukausilahjoittaja ja tyttöjen liittolainen. Tyttösponssina edistät tyttöjen koulutusta sekä torjut lapsiavioliittoja, liian varhaisia raskauksia ja tyttöjen sukuelinten silpomista.

Tule mukaan
Ukrainalainen tyttö istuu sängyllä halaten nalleja.

Auta Ukrainan lapsia

Lasten elämä Ukrainassa on järkkynyt perustuksiaan myöten, eikä tuholle näy loppua. Tavallinen arki on muuttunut hädäksi. Lahjoittamalla sinä autat.

Lahjoita hätäapuun
Planin vapaaehtoisia ja työntekijöitä seisoo portailla siniset nauhat kaulassaan.

Vaikuta vapaaehtoisena

Tavoitteenamme on maailma, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Edistä oikeudenmukaista maailmaa kanssamme vapaaehtoisena.

Ryhdy vapaaehtoiseksi