Hallituksen tasa-arvo-ohjelma avaa mahdollisuuksia tyttöjen oikeuksien edistämiseen globaalisti

Marinin hallituksen uusi tasa-arvo-ohjelma julkaistiin 25.6. tilanteessa, jossa tasa-arvoteoille on tarvetta kaikilla tasoilla. Lähes 90 prosentilla ihmisistä on ennakkoluuloisia asenteita naisia kohtaan, ja sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamisen arvioidaan kestävän nykyvauhdilla noin sata vuotta. Tasa-arvo-ohjelma korostaa intersektionaalisuutta, esittelee uudet tavoitteet ja linjaa Suomen tasa-arvotyötä EU:ssa ja kansainvälisissä yhteyksissä, arvioivat Mari Luosujärvi ja Niina Ratilainen.

Vuonna 2020 juhlitaan 25 vuotta täyttävää Pekingin naisten asemaa koskevaa toimintaohjelmaa, joka on edelleen merkittävin naisten ja tyttöjen asemaa ja oikeuksia koskeva poliittinen asiakirja. Juhlavuotta on vietetty ristiriitaisissa virtauksissa. Olemme joutuneet todistamaan, kuinka tasa-arvotyötä vastustava kansainvälinen oppositio on vahvistunut. Pekingin toimintaohjelmaa ei juhlavuonna voitu avata päivitystä varten, sillä lopputulos olisi vallitsevassa poliittisessa tilanteessa voinut huonompi kuin se, mitä kansainvälinen yhteisö sai aikaan 25 vuotta sitten.

Suomen kansainvälinen tasa-arvotyö on kansainvälisissä yhteyksissä ollut pirstaleista. Tämä nousi vahvasti esiin Plan International Suomen teettämässä selvityksessä, joka tarkasteli, millä tavoin Suomi edistää sukupuolten tasa-arvoa ulkosuhteissaan. Syy pirstaleisuuteen on ollut kokonaisvaltaisen ulkopoliittisen tasa-arvostrategian puuttuminen. Suurin osa selvitykseen haastatelluista painotti strategisen ohjauksen ja selkeän poliittisen vision merkitystä. Jokaisen Suomen kansainvälisiä yhteyksiä hoitavan on ymmärrettävä, mitä tasa-arvoa edistävä ulkopolitiikka tarkoittaa ja miten sitä toimeenpannaan käytännössä.

Hallituksen monin tavoin esiin tuoma sitoutuminen tasa-arvon edistämiseen sekä kansallisesti että ulkopolitiikassaan on antanut toivoa tilanteen paranemisesta, mutta selkeitä ja määrätietoisia toimia linjauksen alle on odotettu. Mitä hallituksen uusi tasa-arvo-ohjelma sitten antaa tälle työlle?

Verrattuna edellisen hallituksen kotimaahan keskittyneeseen tasa-arvo-ohjelmaan viesti kansainvälisen tasa-arvotyön kirjaamisesta EU-suhteita ja ulkopolitiikkaa koskien on kuultu. Ohjelman kappale Suomen sitoumuksista sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi kansainvälisesti on vakava viesti, jonka tulee vahvistua ulkosuhteissa ja Euroopan neuvoston työssä.

Tasa-arvotyö näyttäytyy kaksikärkisesti: tavoitteena ovat sekä erityistoimien että tasa-arvotietoisen politiikan valtavirtaistaminen. Tasa-arvon kärkimaaksi pyrkivä Suomi lähestyy globaalia vastuutaan korostamalla naisten ja tyttöjen oikeutta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, osallistumista rauhanprosesseihin, puuttumista naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan ja syrjintään sekä intersektionaalisuuden vahvistamista.

Konkreettista tehtävänantoa ohjelmassa on EU:n Istanbulin sopimukseen liittymisen edistäminen sekä sukupuolivaikutusten arvioinnin ja sukupuolitietoisen budjetin edistäminen EU:ssa. Suomi tukee samapalkkaisuuden vahvistamista EU-lainsäädännöllä ja valtavirtaistaa tasa-arvonäkökulmaa kaikessa kehitysyhteistyössä.

Jos 25.6. julkaistu valtioneuvoston tasa-arvo-ohjelma toteutuu, voimme tulevaisuudessa todeta ohjelmatyön ottaneen vaikuttavia askelia lupauksesta nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Suomella on omassa tasa-arvotyössään vielä paljon tehtävää, ja Planin selvitys näytti, että tasa-arvotyölle osoitetut taloudelliset resurssit ovat alimitoitettuja suhteessa tasa-arvotyön ulkopoliittiseen painoarvoon. Etenkin sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ulko- ja turvallisuuspolitiikkassa vaatii lisää johdonmukaista työtä. Suomen ulkosuhteita koskevan tasa-arvostrategian ja sen seurantajärjestelmän luominen olisi konkreettinen keino edistää tasa-arvoa.

Kuten Pekingin toimintaohjelman juhlavuonna olemme huomanneet niin naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden vastustuksesta kansainvälisesti kuin kovista puheenvuoroista kotimaassammekin, tasa-arvotyö kohtaa myös aktiivista vastustusta. Siksi ohjelmat onnistuvat ainoastaan, jos niiden tavoitteita pusketaan jatkuvasti eteenpäin.