Blogit, 23.1.2023

Esihistoriallisten asenteiden museo haastaa pölyttyneet sukupuoliroolit

Nainen seisoo naamiaisasu yllään.

Etelä-Karjalan museon näyttely Esihistoriallisten asenteiden museo pureutuu tasa-arvoon ja vanhentuneisiin asenteisiin. Se kyseenalaistaa sukupuolen ihmisen paikkaa maailmassa määrittävänä tekijänä, kirjoittaa Anne Tahvanainen.

Esihistoriallisten asenteiden museo asettaa vanhanaikaiset normit ja asenteet vitriiniin. Näyttelyn ovat tuottaneet yhteistyössä Lappeenrannan museot sekä Plan International Suomi.

Nainen naamiaisasussa. Kuvaaja: Oscaria Sarén. Kuva: Lappeenrannan museot.

Näyttelyn näkökulma on historiallinen. Sen tavoitteena on tuoda esiin tasa-arvon kehityskaarta. Tekijät päätyivät tähän näkökulmaan osin siksi, että he halusivat hyödyntää museon omia kokoelmia. Esillä onkin pääsääntöisesti poimintoja Lappeenrannan museoiden kokoelmista. Ne pyrkivät kuvittamaan tasa-arvon kehityskaarta esihistoriasta nykypäivän kautta tulevaisuuteen.

Näyttely käsittelee tasa-arvoa myös kansainvälisesti Planin tarjoamien valokuva-aineistojen sekä Planin ja Beninissä toimivan kulttuurikeskus Villa Karon yhdessä tuottaman lyhytelokuvan avulla. Näyttelyn tekijät haluavat muistuttaa, että vaikka eriarvoisuutta on ollut koko kirjoitetun historian ajan, on ihmiskunta silti aina pyrkinyt kohti tasa-arvoisempaa maailmaa. Kenties jonain päivänä on olemassa sellainen maailma, jossa sukupuolta tai tasa-arvoa ei tarvitse enää miettiä.

Kuva näyttelysalista. Kuvaaja: Tuomas Nokelainen.

Näyttely alkaa kehityskaaren alkupäästä eli kaksijakoisesta sukupuolikäsityksestä: miehellä ja naisella on muinoin ollut omat paikkansa yhteiskunnassa ja omat toimensa arkipäivässä.

Miehet lastaavat Espanjaan lähteviä avustuslaatikoita autoon Lontoossa 1937. Kuvaaja tuntematon. Kuva: Plan International.

Näyttelyssä on tässä kohtaa vankila-teemainen vitriini, jonka tarkoitus on huomauttaa, että tasa-arvo ei hyödytä vain naisia tai sukupuolivähemmistöjä vaan oikeasta tasa-arvosta hyötyvät myös miehet, kun heidän ei enää odoteta olevan tiettyjen normien mukaisia.

Vitriinissä Kounnunsuon vankilan käytössä olleita esineitä. Kuvaaja: Tuomas Nokelainen.

Näyttely tarkastelee sukupuolten eriarvoisuutta myös koulutuksessa ja työelämässä. Se käsittelee kehitystä, jota tasa-arvossa on tapahtunut Suomessa viime vuosisadan aikana. Esimerkiksi tyttöjen koulutustaso oli pitkään varsin vaatimaton, ja siksi heidän mahdollisuutensa työelämässä jäivät heikoiksi.

Myös poikia koulutettiin eriarvoisesti yhteiskuntaluokan ja varallisuuden mukaan. Jos perheellä riitti rahaa, poika pääsi hyviin kouluihin. Vähävaraisemmissa perheissä isä koulutti usein poikansa omaan ammattiinsa, jolloin isällä oli mestarin ja pojalla kisällin rooli.

Näyttelyosion loppupuolella nähdään jo pientä normien murtumaa, kun teokset kertovat naisten asteittaisesta hivuttautumisesta miesvaltaisille aloille.

Simpeleen paperitehtaan työläisnaisia. Kuvaaja: Viljo Koistinen. Kuva: Lappeenrannan museot.

Näyttely johdattaa tarkastelemaan sukupuolten välisten raja-aitojen asteittaista murtumista. Se tuo esiin muun muassa sitä, miten voimistelu oli aikoinaan ainoa hyväksytty liikunnan muoto tytöille, koska sen katsottiin vahvistavan siroa ja sulavaliikkeistä naiskehoa. Pojat keskittyivät lajeihin, jotka lisäsivät voimaa ja nopeutta. Kun ajat muuttuivat, myös naiset saivat aloittaa esimerkiksi jalkapalloharrastuksen, vaikka alkuun sitä päiviteltiinkin.

Viipurin naisjalkapallojoukkue. Kuvaaja: Jalmari Martikainen. Kuva: Lappeenrannan museot.

Seuraavaksi saavutaan sukupuolen kaksijakoisuuden lopulliseen murtumakohtaan, kun näyttely käsittelee sukupuolen moninaisuutta. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta on ollut todennäköisesti aina, vaikka sitä on alettu ymmärtää useissa kulttuureissa vasta hiljattain. Monet museot, myös Lappeenrannan museot, ovat alkaneet tallentaa vasta tällä vuosituhannella sateenkaarihistoriaa.

Sateenkaarihistoriaa käsittelevä vitriini näyttelyssä. Kuvaaja: Tuomas Nokelainen

Lopulta näyttelyssä tullaan tulevaisuuden äärelle, kun katse tarkentuu sukupuolitietoiseen kasvatukseen. Historian saatossa sukupuoleen liittyvät kasvatuksen normit ovat muuttuneet, mutta niitä on kuitenkin aina ollut. Lapset on pyritty kasvattamaan kahteen muottiin riippuen heidän biologisesta sukupuolestaan.

Nukenrattaat, Etelä-Karjalan museo

Esimerkiksi nuket ovat valmistaneet tyttöjä äidin rooliin ja leikkipyssyt poikia tuleviksi sotilaiksi. Sukupuolitietoisuus kasvatuksessa tarkoittaa, että nämä muotit heitetään romukoppaan ja lapsi kohdataan ensisijaisesti yksilönä ilman ennakkoasenteita ja -ajatuksia siitä, millainen hänestä pitäisi kasvaa.

Tasa-arvon saavuttamiseksi on hyvä ymmärtää historiaa ja koettaa sitä kautta muuttaa omaa ajatteluaan. Juuri siihen tämä näyttely pyrkii.

Esihistoriallisten asenteiden museo on esillä Etelä-Karjalan museossa 6.4. asti.

Egyptiläinen nuori nainen katsoo hymyillen kameraan.
Artikkelit, 23.1.2023

“Oikea tieto pelasti minut silpomiselta”

Egyptiläinen Marwa, 17, sai estettyä oman silpomisensa. Nyt hän tekee kaikkensa, että haitallinen perinne loppuisi.
Nainen seisoo naamiaisasu yllään.
Blogit, 23.1.2023

Esihistoriallisten asenteiden museo haastaa pölyttyneet sukupuoliroolit

Etelä-Karjalan museon näyttely Esihistoriallisten asenteiden museo pureutuu tasa-arvoon ja vanhentuneisiin asenteisiin. Se kyseenalaistaa sukupuolen ihmisen paikkaa maailmassa määrittävänä tekijänä, kirjoittaa Anne Tahvanainen.
Artikkelit, 13.1.2023

Loko, 13: “Avioliitto mullisti koko elämäni”

Etiopialainen teinityttö Loko joutui naimisiin vastoin tahtoaan. Lapsiavioliittojen määrä on pahimmilla kuivuusalueilla noussut kuivuuden seurauksena.