Äiti sarjakuvasankarina ja muita äitien ja tyttöjen juttuja 

Voimanaisia-hankkeemme oli palautteen perusteella menestys. Plan International Suomen perhetoiminnan koordinaattori Reea Hinkkanen kertoo, missä ja miten Suomeen muuttaneet äidit ja tyttäret seikkailivat. Osallistujat myös oppivat paljon, erityisesti toisistaan.

Voimanaisia oli Suomeen muuttaneille 10–16-vuotiaille tytöille ja heidän äideilleen suunnattu kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta edistävä hanke. Sen erityisyys oli, että se pyrki vahvistamaan äitien ja murrosikäisten tyttärien suhdetta. Tämä nähtiin koko perheen hyvinvointia edistävänä tekijänä. Suhteen vahvistaminen kulki mukana läpi koko ryhmätoiminnan, jossa äidit ja tytöt työskentelivät usein pareittain.  

”Sain äidin kanssa omaa aikaa. Mulla on kouluhommia, ja äiti hoitaa mun sisaruksia. Me saatiin äiti-tyttö-ryhmässä enemmän aikaa olla yhdessä.”  

Eräässä harjoituksessa tytöt visualisoivat äitinsä sarjakuvasankarina, ja äidit piirsivät sarjakuvan suhteestaan tyttäreensä. Äitejä pyydettiin piirtämään, mitä he mieluiten tekevät tyttärensä kanssa, ja mitä he haluaisivat sanoa tälle.

Äidit ja tytöt tekivät myös haastattelun, jossa he kysyivät toisiltaan leikkimielisiä kysymyksiä

”Parasta oli puhua tyttären kanssa, mistä hän tykkää ja mitä hän pelkää, koska kotona näistä ei tule kyseltyä.”

Murrosikään liittyvässä työpajassa äidit muistelivat omaa nuoruuttaan ja suhdettaan omaan äitiinsä. Työpajassa keskusteltiin vanhemmuuden haasteista uudessa kotimaassa ja siitä, miten murrosikä näyttäytyy nuoren elämässä täällä Suomessa. Keskusteluyhteyden säilyttämisen merkitys korostui vertaiskokemuksissa.   

Keskustelun malli on osin lainattu NNKY-liiton Kamalat äidit -vertaisohjaajakoulutuksen materiaaleista, ja mallin avulla äidit pystyvät jakamaan kokemuksia omasta äitiydestään. Harjoitukset ja keskustelut vanhemmuudesta lähensivät äitejä ja tyttäriä. Loppuhaastatteluissa lähes kaikki osallistujat kertoivat lähentyneensä oman äitinsä tai tyttärensä kanssa.  

“Olen oppinut ottamaan tyttäreni mielipiteet huomioon.” 

”Tyttöni pystyy puhumaan kanssani enemmän ja luottamaan, jos tulee ongelmia.” 

Retket lähiluontoon ja museoihin olivat äitien ja tytärten yhteistä laatuaikaa. Harrastuskokeilut, kuten tanssi, keilaus ja savityöt johdattivat yhteiseen mukavaan tekemiseen.  

Hankkeen loppuaikoina järjestimme puolivuosittain kaikille ryhmille yhteisen hyvinvointipäivän, jossa kokoonnuttiin yhteen syömään hyvää ruokaa ja kuulemaan laajasti hyvinvointiin liittyvistä asioista kuten mielen hyvinvoinnista, omista rajoista, yhdenvertaisuudesta, opinto- ja työelämäpalveluista sekä muista kotoutumispalveluista.  

Työskentelimme myös omien vahvuuksien ja unelmien äärellä. 

”Kun olen täällä sen puolitoista tuntia, tunnen oloni rauhalliseksi ja tuntuu, että olen harrastamassa jotain. Yleensä olen vain kotona sisällä. Kun palaan kotiin, minua hymyilyttää.”

Tyttöjen ja naisten oikeudet olivat keskeinen teema ryhmäsisällöissä. Järjestimme osallistujille tyttöjen oikeuksien olympialaiset, joissa äidit ja tyttäret kartuttivat tietouttaan tyttöjen ja lasten oikeuksista.  

Olympialajeina olivat muun muassa lastenoikeuksien slalom, jossa tyttöjen oikeuksia loukkaavia asioita oli teipattu kiinni huonekaluihin. Äidit johdattivat tyttäriään huonekalujen ympäri ja ali, tyttärien silmät olivat sidotut. Vääryyksien pinjataan kiinnitettiin post-it-lapuilla osallistujien keksimiä tyttöjen oikeuksia loukkaavia ja muitakin ikäviä asioita. Pinjata lyötiin porukalla kaulimella rikki.

”Paras ryhmäkerta oli, kun äidit ohjasivat tyttöjä olympialaisissa.” 

Äidit kuulivat naisten oikeuksista asiantuntijavierailtamme.

Irakin naisten yhdistyksen vierailija kertoi äideille lainsäädännöstä ja seksuaalioikeuksista Suomessa. Tätä vierailua pidettiin todella tärkeänä.

Loisto setlementti ry:n asiantuntijan kanssa keskusteltiin Sopu-työstä, joka on kunniaan liittyvän väkivallan vastaista työtä. Äitien kanssa keskusteltiin avoimuuden ja hyväksymisen tärkeydestä vanhemmuudessa. Keskustelua käytiin eri seksuaalisista suuntautumisista, seurustelusta ja avioliitosta eri kulttuuriin kuuluvan kanssa.

”Hyödyin siitä, kun puhuttiin eri oikeuksista ja kaikki oli todella hyödyllistä, etenkin vierailijat ja heidän puhumat aiheet. Oli ihanaa kerran viikossa tulla juttelemaan muiden kanssa ja jakaa omia kokemuksia ja ongelmia ja auttaa muita.” 

Äitien ja tyttärien osallisuuden lisääminen suomalaisessa yhteiskunnassa oli yksi hankkeen tavoitteista. Sitä edistettiin monin eri tavoin. Ryhmissä puhuttiin suomea, mikä lisäsi osallistujien suomen kielen taitoa ja mahdollisuuksia hoitaa omia asioitaan arjessa. Sekä äitien että tytärten itsevarmuus itsensä ilmaisussa lisääntyi, ja heidän tiimitaitonsa kehittyivät.

”Minä ja tyttäreni saimme tutustua uusiin ihmisiin, ja olemme enemmän tekemisissä ihmisten kanssa. Koen, että suomen kieleni on heikko, mutta olen saanut rohkeutta käyttää sitä.” 

Kaikki ryhmäläiset pääsivät myös halutessaan leirille, jossa he tutustuivat toisiin samaan aikaan eri ryhmissä oleviin äiteihin ja tyttöihin.  

Leirit järjestettiin kauniissa ja inspiroivissa ympäristöissä Suomenlinnassa ja Sopukan leirikeskuksessa Sipoossa. Äidit ja tyttäret ovat voineet jatkaa alumnitoimintaa retkiä järjestävässä äitien ja tytärten verkostossa, johon kuuluvat kaikki eri ryhmiin osallistuneet äidit ja tytöt.   

”Parasta oli leiri ja se, kun mentiin Helsingin kaupunginmuseoon. Tykkäsin retkistä.”

Kursiivilla olevat sitaatit ovat Voimanaisia-hankkeeseen osallistuneiden äitien ja tyttöjen loppuhaastatteluista. Blogin kuvassa ovat Isha (vas.) ja Aarna Singh, jotka osallistuivat Planin Voimanaisia-hankkeen toimintaan. Kuvan on ottanut Magdalena Pernthaler.

Voimanaisia-ryhmät toimivat pääkaupunkiseudulla ja Keravalla vuosina 2018–2020 ja 2021–2025. Hanke oli STEAn rahoittama. Voimanaisia ei saanut enää jatkorahoitusta vuodelle 2025. Haluamme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja kaikkia äitejä ja tyttöjä, jotka hankkeeseen osallistuivat.