Tyttöjen syrjintä loppuu vain, jos normit muuttuvat

Plan Internationalin hanketyön asiantuntijat pohtivat ja oppivat yhdessä, kuinka syvään juurtuneita sosiaalisia ja sukupuolinormeja voi muuttaa. Työsarkaa riittää, sillä lähes kaikilla maailman ihmisillä on tyttöjä ja naisia syrjiviä asenteita.

Kansainvälinen ryhmä Plan Internationalin asiantuntijoita lukee keskittyneesti lappuja, jotka gender-neuvonantaja Leena Mubarak on juuri jakanut heille.

Kukin saa yllättävän roolin. Yksi joukosta on Max, perinteinen macho-mies. Maxin mielestä miehen ei ole sopivaa hoitaa lapsia tai kotitöitä.

Koolla roolileikissä ovat myös Maxin puoliso, anoppi, paras ystävä, lasten koulun rehtori, Planin työntekijä, paikallinen virkamies ja valtion ministeri. Osallistujien on pohdittava yhdessä, miten ja keihin on syytä vaikuttaa, jotta Maxin ajatus isän roolista muuttuisi ja hän alkaisi hahmottaa sukupuolten työnjaon tasa-arvoisemmasta näkökulmasta – ja tasa-arvo edistyisi koko yhteisössä.

– Tällaiset harjoitukset ovat loistavia, koska voimme viedä ne suoraan käytännön työhömme yhteisöissä. Jos ihmiset oivaltavat itse sosiaalisten normien vaikutuksen ja haitalliset asenteet harjoituksen avulla, se on paljon tehokkaampaa kuin se, että joku opettaa yläpuolelta, että asenteenne ovat vääriä, pohtii Mutuque Moises.

Hän johtaa Mosambikin Jangamossa työtä teinityttöjen raskauksien ja avioliittojen ehkäisemiseksi ja on nähnyt käytännössä, kuinka voimakkaita teini-ikäisten raskauksiin liittyvät sosiaaliset stigmat ovat. Niitä ei voi murtaa hetkessä.
 

Teoreettinen ymmärrys on muutettava käytännön taidoiksi

Käynnissä on usean päivän koulutus sosiaalisista ja sukupuolinormeista. Siihen on kokoontunut asiantuntijoita Planin hankkeista Etiopiasta, Laosista, Mosambikista, Ugandasta, Myanmarista ja Suomesta. Kaikki työskentelevät ulkoministeriön ja tyttösponsorien tukemissa hankkeissa, jotka parantavat tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia.

Koulutus järjestetään Suomessa, jotta käytännön hankkeissa työskentelevät ihmiset saisivat tasapuolisesti etäisyyttä omaan kulttuuriinsa. Laaja ja monipuolinen koulutus on kansainvälisessä Planissa ensimmäinen laatuaan. Se pilotoi koulutuspakettia, jonka on määrä syventää koko kansainvälisen organisaation osaamista.

– Plan on halunnut rakentaa globaalilla tasolla koulutuspaketin, joka perustuu tutkimustietoon siitä, miten normit muuttuvat. Planissa haluamme muuttaa tämän ymmärryksen ihmisten tietotaidoksi. Kyse on siitä, ettei normeja vain käsitellä teoreettisesti vaan teoria pitää demokratisoida kaikille eli tuoda se käytännön tasolle, sanoo koulutuksen kehittämiseen osallistunut Mubarak.
 

Haitalliset normit hidastavat kehitystä

Usein tiedostamattomalla tasolla toimivat normit vaikuttavat äärimmäisen voimakkaasti siihen, miten kaikissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa kohdellaan esimerkiksi tyttöjä, vammaisia tai seksuaalivähemmistöjä. Ne ohjaavat käsityksiä siitä, mikä on sopivaa tai moraalisesti tuomittavaa tai kenet nähdään arvokkaana ja kenet vähempiarvoisena.

YK:n kehitysohjelman UNDP:n tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kaikilla maailman ihmisillä on naisia ja tyttöjä syrjiviä asenteita. Työsarkaa siis riittää kaikkialla maailmassa.

– Sosiaaliset normit ovat mielestäni pääsyy siihen, ettei kehitys ole edennyt monessa Afrikan maassa niin nopeasti kuin taloudelliset resurssit olisivat mahdollistaneet, pohtii Plan International Ugandan hankepäällikkö Martin Ogwang.

– Kyse on usein omaisuuden kontrollista. Perinteisissä perheissä miehet kontrolloivat rahaa, mutta käyttävät sen usein omaksi hyödykseen. Jos sen sijaan nainen vastaa omaisuudesta, hän käyttää sen koko perheensä hyväksi ja siivittää yhteisönsä kehitystä.

Normit voivat muuttua, kunhan ne tunnistaa

– Koulutus on ollut hyvin rohkaiseva. Olemme jakaneet eri maista tulevien kollegoiden kanssa esimerkkejä ruohonjuuritasolta ja saaneet paljon tärkeitä työkaluja siihen, miten tunnistamme sosiaaliset normit ja miten voimme purkaa niitä, arvioi Miriam Faith Akoli, gender-kysymyksiin erikoistunut yhteisökehityksen fasilitaattori Ugandasta.

Martin Oqwang täydentää, että normikoulutus on syventänyt ymmärrystä esimerkiksi siitä, miten sosiaaliset normit ohjaavat paikallista ja poliittista päätöksentekoa.

– Esimerkiksi Ugandassa sukupuoliin liittyvät stereotypiat ovat vahvasti sen taustalla, että nuorten pääsyä ehkäisyn pariin rajoitetaan voimakkaasti. Tämä näkyy tietenkin myös yhteisöissä: ehkäisyä tarvitsevia alaikäisiä tyttöjä voidaan jopa häpäistä. Ogwang on nähnyt myös käytännössä, miten normit voivat muuttua myönteiseen suuntaan.

Tämä vaatii normien tunnistamista ja pitkäjänteistä työtä ymmärryksen lisäämiseksi.

– Kun olin lapsi, tyttöjä kannustettiin pienestä pitäen suuntautumaan kodinhoitoon ja valmistautumaan vaimoksi. Nyt näen ohjelmayhteisöissämme työmme ansiosta, että naiset pystyvät ottamaan yhä vahvempaa roolia perheissään ja koko yhteisössä. Esimerkiksi äideillä alkaa olla vahvaa sananvaltaa siihen, meneekö tytär alaikäisenä naimisiin vai ei.
 

Toisilta oppiminen toi oivalluksia

Moni osallistuja kiittelee kokemusten ja kulttuurisidonnaisten esimerkkien jakamista arvokkaaksi. Esimerkiksi nuorten tyttöjen seksuaalisuuden kontrollointi koskettaa hankkeita yhtä lailla Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa ja Ugandassa.

Sen sijaan esimerkiksi tyttöjen sukuelinten silpominen tai eristäminen kuukautisten ajaksi ovat aluekohtaisia käytäntöjä. Leena Mubarak pitää yhtenä koulutuksen suurimmista saavutuksista aitoa jakamista.

– On valtava rikkaus, että maiden välillä on niin paljon osaamisen ja ajatusten jakamista ja oppimista. Kyse ei ole siitä, että jostakin suunnasta tulee oppia ja jotkut ottavat sitä vastaan, vaan tässä kaikki oppivat toisiltaan.

Koulutus järjestettiin maaliskuun alussa ennen koronapandemian aiheuttamia matkustus- ja kokoontumisrajoitteita.