Turvallinen paikka oppia voi muuttaa lapsen tulevaisuuden Libanonissa

Konflikti on vaikeuttanut lasten koulunkäyntiä ja pääsyä palveluihin Libanonissa. Suomen ulkoministeriön tuella paransimme haavoittuvassa asemassa olevien ja vammaisten lasten mahdollisuuksia oppia ja osallistua turvalliseen arkeen. Työ tavoitti yli 17 700 ihmistä.

Kahdeksanvuotias Hawraa haaveilee lääkärin ammatista. Koulunkäynti ei ole hänelle kuitenkaan mahdollista.

”En voi käydä koulua, koska minun täytyisi kävellä, ja koulussa on portaita”, Hawraa kertoo.

Hawraa asuu Mount Lebanonin alueella Libanonissa. Hänellä on vaikea CP-vamma, joka vaikeuttaa kaikkien neljän raajan tahdonalaista liikuttamista. Koulut eivät ole esteettömiä.

Hawraa on yksi lapsista, joita tuimme yhdessä Suomen ulkoministeriön kanssa Libanonissa vuosina 2025–2026. Erityisen huomion kohteena olivat vammaiset henkilöt, jotka saivat liikkumista ja arjessa toimimista helpottavia apuvälineitä sekä käteistukea. Lisäksi vahvistimme kriisistä kärsivien lasten mahdollisuuksia käydä koulua, saada suojelua ja psykososiaalista tukea sekä elää turvallista arkea.

Tuimme pakolaisia ja maan sisäisiä pakolaisia sekä heitä vastaanottavia yhteisöjä. Työ tavoitti yhteensä yli 17 700 ihmistä, joista noin kolme neljästä oli naisia ja lapsia.

Kriisi vaikeuttaa vammaisten lasten arkea

Libanonissa useat päällekkäiset kriisit ja aseellinen konflikti ovat ajaneet ihmisiä kotoaan ja heikentäneet pääsyä peruspalveluihin. Viime keväänä yli miljoona ihmistä joutui siirtymään muualle Libanonin sisällä. Erityisen vaikeassa asemassa ovat vammaiset ihmiset.

”Vammaiset ihmiset kohtaavat monia haasteita Libanonissa, koska valtio ei ole vieläkään aidosti turvannut heidän oikeuksiaan julkisissa instituutioissa”, sanoo Libanonin fyysisesti vammaisten ihmisten liiton (LUPD) puheenjohtaja Sylvia Lakkis.

Kriisitilanteessa esteettömyyden merkitys korostuu entisestään. Libanonissa kouluja käytetään myös hätämajoituksina, ja vain hyvin pieni osa kouluista ja väestönsuojista on esteettömiä.

”On tärkeää varustaa hätämajoitukset asianmukaisesti, jotta voimme edes poistaa ne esteet, jotka tällä hetkellä estävät vammaisia ihmisiä hakeutumasta niihin turvaan”, Lakkis sanoo.

Turvallinen tila oppia ja kuulua joukkoon

Perustimme yhdessä kumppanijärjestömme DPNA:n kanssa kymmenen lapsiystävällistä oppimistilaa, joissa lapset voivat opiskella ja leikkiä ja saada psykososiaalista tukea turvallisessa ympäristössä.

Lisäksi tuimme viiden julkisen koulun kunnostamista ja esteettömyyttä. Opiskelutiloihin hankittiin myös välineitä ja teknologiaa, joiden avulla vammaiset lapset voivat osallistua toimintaan.

”Nyt jokainen näissä kouluissa opiskeleva lapsi voi aidosti kokea, että hänellä on turvallinen paikka, jossa hän viihtyy ja johon hän tuntee kuuluvansa”, kertoo LUPD:n toimintaterapeutti Farah al Cheikh.

Apuväline voi lisätä lapsen itsenäisyyttä

Esteettömän ympäristön lisäksi monet vammaiset ihmiset tarvitsevat apuvälineitä, joiden avulla liikkua ja osallistua arkeen. Hankkeen aikana 347 vammaista ihmistä sai tarvitsemansa apuvälineen, kuten pyörätuolin tai kuulolaitteen.

Hawraa ja yhdeksänvuotias Ali saivat erityisesti CP-vammaisille lapsille suunnitellut pyörätuolit.

Myös Alilla on vaikea CP-vamma, eikä hän pysty kävelemään. Aiemmin hänen äitinsä kuljetti häntä vanhoilla lastenrattailla.

Uusi pyörätuoli helpottaa Alin liikkumista ja samalla myös hänen vanhempiensa arkea. Lapsen siirtäminen ja avustaminen ei ole yhtä fyysisesti kuormittavaa, ja vanhemmat voivat antaa Alille enemmän tilaa toimia itsenäisesti.

Tukea lasten hyvinvointiin ja perheiden jaksamiseen

Kriisit voivat vaikuttaa voimakkaasti lasten mielenterveyteen. Osana ulkoministeriön tukemaa työtämme lapset ja nuoret saivat psykososiaalista tukea, ja erityistä tukea tarvitseville lapsille tarjottiin yksilöllistä apua ja ohjausta tarvittaviin palveluihin. Autoimme myös vanhempia ja huoltajia lasten tukemisessa ja omasta jaksamisesta huolehtimisessa.

Vahvistimme lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista kouluttamalla opettajia ja lastensuojelun parissa työskenteleviä ammattilaisia, jotta he osaavat paremmin tunnistaa lasten erilaisia tarpeita ja tarjota lapsille turvallista ja yhdenvertaista tukea.

Käteisavustukset helpottivat taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevien perheiden mahdollisuuksia hankkia välttämättömyyksiä ja vähensivät taloudellisia esteitä lasten koulunkäynnille ja palveluihin pääsylle.

”Libanon elää äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa. Sodan ja siihen liittyvien räjähdysten vuoksi näille näille palveluille on entistäkin suurempi tarve”, Sylvia Lakkis sanoo.

”Palveluja on tarjottava tavalla, joka vastaa ihmisten tarpeisiin ja mahdollistaa sen, että he voivat elää jälleen arvokkaasti ja itsenäisesti.”

Työ jatkuu Libanonissa

Vaikka hankkeemme päättyi viime keväänä, lasten ja perheiden tuen tarve ei päättynyt.

Aloitimme ulkoministeriön tuella heti uuden työn Baalbekin ja Hermelin alueilla yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjemme Mouvement Socialin ja Libanonin fyysisesti vammaisten ihmisten liiton kanssa.

Vahvistamme kriisistä kärsivien lasten ja nuorten suojelua sekä mahdollisuuksia käydä koulua. Kiinnitämme erityisestä huomiota vammaisiin lapsiin sekä lapsiin ja nuoriin, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai joiden koulunkäynti on keskeytynyt kriisin vuoksi. Ohjaamme perheitä tarvittaessa myös muiden tärkeiden palvelujen piiriin.

Työmme tuloksia lukuina:

• 17 708 ihmistä sai tukea, heistä noin kolme neljästä oli naisia ja lapsia.
• Perustimme 10 lapsiystävällistä oppimistilaa.
• Kunnostimme 5 julkista koulua ja paransimme niiden esteettömyyttä.
• 1 414 lasta ja nuorta sai psykososiaalista tukea.
• 400 lasta sai yksilöllistä tukea ja ohjausta tarvittaviin palveluihin.
• 547 vanhempaa ja huoltajaa sai tukea jaksamiseen ja stressinhallintaan.
• 107 opettajaa ja 30 lasten kanssa työskentelevää ammattilaista sai koulutusta muun muassa yhdenvertaisesta opetuksesta, lasten suojelusta ja psykososiaalisesta tuesta.
• 347 vammaista ihmistä sai tarvitsemansa apuvälineen, kuten pyörätuolin tai kuulolaitteen.
• 8 281 ihmistä sai käteisavustusta.
• Jaoimme 3 792 kuukautishygieniapakkausta.