Suomelle kiitosta tyttöjen ja nuorten naisten poliittisen osallistumisen edistämisestä

Suomi ylsi hienosti kakkossijalle, kun vertailtiin OECD:n avunantajia (29 maata ja EU-instituutiot) siitä, miten ne ovat edistäneet kehittyvien maiden tyttöjen ja nuorten naisten poliittista osallistumista kehityspolitiikassaan. Tuloksista kertoo tänään Saksassa julkaistu lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin tutkimus.

Pohjoismaat Ruotsi, Suomi ja Norja loistavat kolmen kärjessä Plan Internationalin tutkimuksessa, joka selvitti, kuinka paljon valtiot ohjasivat kahdenvälisestä kehitysyhteistyörahoituksestaan tyttöjen ja nuorten naisten poliittisen osallistumisen edistämiseen vuosina 2014–2016. Kanada ja Islanti seurasivat kärjessä neljäntenä ja viidentenä.

Tutkimuksen mukaan Suomen kahdenvälisestä kehitysyhteistyörahoituksesta 2,02 prosenttia käytettiin tyttöjen ja nuorten naisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseen. Ruotsi on tilastoykkönen 2,37 prosentin osuudella ja Norja kolmantena 1,28 prosentilla.

Euromääriä mitattaessa Suomi putoaa yhdeksänneksi. Kehitysyhteistyön suurvaltaan, Ruotsiin, verrattuna Suomi ei yllä edes viidesosaan siitä, kuinka paljon Ruotsi ohjaa varoja tyttöjen ja nuorten naisten poliittiseen osallistumiseen kehittyvissä maissa.

Tutkimuksessa kehitysyhteistyöhankkeita arvioitiin ensin poliittisen osallistumisen näkökulmasta. Sen jälkeen niitä arvioitiin sen mukaan, miten ne edistävät sukupuolten tasa-arvoa. Apuna käytettiin OECD:n kehitysapukomitean määrittelemiä mittareita.
 

Poliittista osallisuutta tuettava vahvemmin

Poliittisen osallistumiseen voisi panostaa paljon enemmänkin. Tutkimus paljastaa, että vain viisi maata ohjaa tyttöjen ja nuorten naisten poliittisen osallistumisen edistämiseen enemmän kuin yhden prosentin kahdenvälisestä kehitysyhteistyörahoituksesta. Euromääräisesti viiden suurimman avunantajan (Ruotsi, Britannia, Norja, EU ja Kanada) osuus vastaa kahta kolmasosaa kaikkien tutkittujen maiden euromääräisestä tuesta poliittisen osallistumisen edistämiseen.

Plan International suosittaa vahvempaa panostusta tämän tärkeän tavoitteen edistämiseen. Pääsy poliittiseen osallistumiseen on tärkeää, sillä tytöt ja nuoret naiset ovat edelleen suurin syrjitty ryhmä maailmassa. Kehittyvissä maissa asuvilla tytöillä on usein sukupuolensa takia poikia heikommat lähtökohdat toteuttaa oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan. He kärsivät huonosta koulutuksesta, lapsiavioliitoista, väkivallasta, lapsikaupasta ja varhaisista raskauksista.

– Jokaisella tytöllä on oikeus saada laadukasta koulutusta, päättää elämästään, osallistua päätöksentekoon ja kasvaa turvassa, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.

– Nuorten naisten poliittisen osallistumisen edistäminen on tärkeää tasa-arvolle mutta myös yhteiskuntien kehitykselle. Kun tytöt pääsevät mukaan päätöksentekoon, he pystyvät parantamaan paitsi omaa tulevaisuuttaan myös kokonaisten yhteisöjen ja yhteiskuntien tulevaisuutta.

Toistaiseksi maailmanlaajuisesti vain noin 24 prosenttia kansanedustajista on naisia. Kaksi kolmasosaa luku- ja kirjoitustaidottomista ihmisistä maailmassa on naisia ja tyttöjä.
 

Suomen tehtävä paljon enemmän tasa-arvon edistämiseksi

Naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman edistäminen on yksi Suomen kehityspolitiikan neljästä erityisestä painopisteestä. Silti sukupuolten tasa-arvon edistämisessä on paljon parannettavaa myös Suomen kehityspolitiikassa. Tasa-arvoa edistävän EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti sukupuolten tasa-arvon tulee olla merkittävä osatavoite tai päätavoite vähintään 85 prosentissa kaikista uusista kehitysyhteistyöohjelmista. Suomen kehitysyhteistyöstä vasta 35–45 prosenttia yltää tähän.

– Yhtä tärkeää kuin riittävä rahoitus on tuen kohdentaminen hyvin. Tyttöjen tasa-arvoisiin oikeuksiin, asemaan ja mahdollisuuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja heidän on päästävä mukaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan kehitysyhteistyöhankkeita, sanoo Heinänen.