Plan International Suomen uusi tutkimus lapsille ostettavista lahjoista: tytöille satukirjoja, pojille faktapohjaista luettavaa

Plan International Suomen teettämä tutkimus osoittaa, että stereotyyppinen sukupuolijako näkyy edelleen aikuisten lahjavalinnoissa lapsille. Tutkimustulosten perusteella suunniteltiin tyttöjen ja poikien mediaanilelut, joiden tarkoituksena on ravistella perinteisiä sukupuolittuneita käsityksiä eri sukupuolten edustajille soveltuvista leluista. Tyttöjen mediaanilelussa suurimpina näkyvät pehmolelu, nukke, satukirja ja askartelutarvikkeet. Poikien leluissa esille nousevat muun muassa auto, Lego-palikat ja tietokirja.

Lahjavalinnoissa näkyy usein hyvin tiukassa istuvat sukupuolittuneet käsitykset eri lelujen sopivuudesta eri sukupuolen edustajille. Pojille ostetaan useammin toiminnallisia tai teknisiä leluja ja tytöille hoivaan tai taiteisiin liittyviä leluja, selviää tuoreesta Norstatin toteuttamasta tutkimuksesta, jossa haastateltiin yli 500 suomalaista. Perinteiset asenteet ostokäyttäytymisessä nousevat selkeästi esille, mutta moni aikuinen sanoo silti voivansa ajatella ostavansa lapselle lelun, joka tyypillisesti mielletään vastakkaiselle sukupuolelle sopivaksi.

Tutkimuksen mukaan 37 % aikuisista osti tytöille taide- ja askartelutarvikkeita, 36 % satukirjoja ja 54 % erilaisia pehmoleluja. Aikuisista pojille puolestaan 43 % osti Lego-palikoita, 41 % autoja ja 55 % kirjoja, joista 26 % oli faktapohjaisia. Tytöille suosituin väri lahjoissa oli pinkki ja pojille sininen.

– On tärkeää huomata, että erot ovat vieläkin olemassa. Esimerkiksi pojille ostetaan huomattavasti enemmän fakta-aiheisia kirjoja ja tytöille satukirjoja. Poikien saamista kirjoista noin puolet olivat fakta-aiheisia, kun vastaava luku tytöillä oli noin kolmannes. Kirjat ohjaavat lasten ajattelua, ja siksi lapsen olisi tärkeää saada tutustua monipuolisesti eri kirjoihin, Plan International Suomen asiantuntija Mari Luosujärvi toteaa.
 

Tytölle on helpompi ostaa auto kuin pojalle prinsessa-asu

Vaikka perinteiset sukupuoliroolit näkyvät lahjaostoksissa, moni vastaaja voisi kuvitella ostavansa stereotypioiden vastaisesti. Esimerkiksi 86 % vastaajista voisi ajatella ostavansa tytölle auton, mutta vain kuusi prosenttia on tehnyt näin viimeisen vuoden aikana. Ajatuksen ja todellisen toiminnan välillä on selkeä kuilu.

– Mielenkiintoista on, että miehistä 80 % voisi ajatella ostavansa tytölle auton, samalla kun 85 % ei voisi kuvitella ostavansa pojalle prinsessa-asua. Vaikuttaisi siis siltä, että miesten on helpompi ostaa tytöille stereotypioita rikkova lahja kuin pojille. Tulos kertoo myös siitä, miten kapea pojan ja miehen malli suomalaisessa yhteiskunnassa on. Tytöille sallitaan enemmän vaihtoehtoja ilmaista itseään leikin kautta, Luosujärvi kertoo.

Mediaanilelun ja sen taustalla olevan tutkimuksen tavoitteena on ravistella perinteisiä käsityksiä siitä, millaiset lelut ja leikit sopivat tytöille ja pojille sekä miten vahvasti aikuisten toiminta ohjaa lasten leikkiä ja kehitystä.   

– Haluamme herättää keskustelua siitä, miten lapsi omaksuu sukupuoleen liittyvät stereotypiat jo varhaislapsuudessa. Vain tunnistamalla sukupuoleen liittyvät stereotypiat voimme myös pohtia, mitä haittaa niistä voi olla. Sukupuoleen liittyvät stereotypiat voivat estää lasta kehittämästä taitojaan monipuolisesti sekä myöhemmin myös rajoittaa koulutus- ja ammatinvalintoja. Usein ihminen sisäistää kulttuurissa vallitsevat stereotypiat ja pyrkii elämään niiden mukaisesti. Positiivista tutkimuksessa on huomata, että moni aikuinen on jo herännyt ajattelemaan lahjoja perinteisen sukupuolijaon ulkopuolelta, Luosujärvi sanoo.

Plan International työskentelee Suomessa ja kansainvälisesti haitallisten sukupuolistereotypioiden purkamiseksi, jotta tytöt ja pojat saisivat kehittyä vapaasti juuri sellaisiksi kuin haluavat. Tutkitusti stereotyyppisten asenteiden väheneminen edistää myös tasa-arvoa.

Tutkimuksessa oli vastausvaihtoehtona myös muunsukupuolinen, mutta emme saaneet yhtään vastausta siihen.

Tältä näyttävät tyttöjen ja poikien mediaanilelut

Yhteenveto tutkimuksesta

Joulukampanjan FAQ