Alla näet hakuasi vastaavat sisällöt. Mikäli et löytänyt etsimääsi, tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin tai ota yhteyttä.
Artikkelit, 6.10.2020
”On väärin, jos tytöt joutuvat lähtemään somesta, kun häiritsijät pitäisi laittaa vastuuseen”
Planin kampanjavideota tähdittävä Silja Virolainen, 17, on kohdannut runsaasti häirintää sosiaalisessa mediassa. Hän ei aio vaientaa tai pienentää itseään, vaikka juuri se on häiriköiden tavoite.
Kun kuopiolainen Silja Virolainen, 17, liittyi Instagramiin kuusi vuotta sitten, hän joutui tottumaan nopeasti verkkohäirintään. Kun Silja tuli teini-ikään, häirinnän luonne muuttui yhä seksuaalisemmaksi. Kerran samaa yläkoulua käyvä poika lähetti ahdistelevan viestin ja alapääkuvan.
Vastaavia häirintäviestejä on tullut joka vuosi useita tutuilta ja tuntemattomilta. Silja kertoo, että suurin osa hänen tyttökavereistaan on saanut seksuaalisen kuvan, viestin tai videon. Yhdessä tytöt ovat pohtineet, että mitä nätimmän kuvan itsestään julkaisee, sitä enemmän ahdistelua kuva tuntuu aiheuttavan – ikään kuin oman kuvan julkaiseminen olisi avoin kutsu häiriköille.
– Eniten harmittaa, että häirintä kohdistuu yhä nuorempiin ja nuorempiin tyttöihin. Vetämässäni seurakunnan kerhossa jopa 7–11-vuotiaat tytöt ovat kertoneet, että vieraalta sedältä on tullut tällainen outo kuva. Herää kysymys, onko tässä mitään rajaa, Silja sanoo.
Hänen tuttavapiirissään moni on kohdannut myös nolaamista ja ominaisuuksien arvostelua.
– Kuvien levittäminen on yleisintä. Samoin haukkuminen, kuten ’onpas kauhea vetyperoksiditukka’ tai ’miks joku kasvattaa kainalokarvoja 2020’. Kiusaaminen liittyy tosi usein ulkonäköön, eikä se kuulu tähän päivään.”
Verkkohäirinnälle pitää tehdä enemmän
Aluksi Silja koki, ettei voinut tehdä häirinnälle mitään. Hän tunsi olevansa asian kanssa yksin.
Kun häirintäviestejä oli tullut useita, Silja kertoi asiasta vanhemmilleen. He opettivat, että jos joku tekee somessa jotakin ikävää, asian voi yrittää selvittää ja tehdä tarvittaessa rikosilmoituksen.
– Mulla on ollut hyvä onni, kun olen saanut ohjausta. Silti on välillä tosi paska fiilis, kun on kohdannut jotain inhottavaa. Häirinnästä tulee hyväksikäytetty olo.
Toistaiseksi Silja ei ole tehnyt ilmoitusta virkavallalle, mutta hän on ilmiantanut ja estänyt monta häiritsijää. Aina se ei auta, koska jotkut häiriköt toimivat taidokkaasti piiloprofiilien ja peitenimien takaa.
Silja ajattelee, että tyttöihin kohdistuva seksuaalinen häirintä on sosiaalisessa mediassa rakenteellista. Samaan aikaan, kun reaalimaailmassa näkee yhä vähemmän räikeää seksuaalista häirintää, se on siirtynyt internetiin.
Sosiaalisen median alustoilla on suuri valta vaikuttaa verkkohäirintään, eivätkä ne tee Siljan mielestä vielä tarpeeksi.
– Instagramissa häiritsijän voi estää tai ilmiantaa, mutta se jää siihen. Ymmärrän, että tällaisen käyttäytymisen kriminalisointi voi olla vaikeaa, mutta väitän, että voisi tehdä järeämpiäkin toimia.
Nuorten häätäminen somesta ei ole ratkaisu
Häirinnästä huolimatta Silja ei ole poistunut sosiaalisesta mediasta eikä rajoittanut itsensä ja mielipiteidensä ilmaisemista kanavissa.
– Tykkään ottaa kantaa esimerkiksi rasismiin. Toivon, että joku ottaisi vaikkapa mun stooreista opikseen. Mulle tulee kommentteja, kuten ’vitun idiootti, voisitko olla hiljaa’. Mun hiljentäminen tuntuu olevan se isoin tavoite. Olen joutunut kasvattamaan paksun nahan, Silja kertoo.
Hän tietää, että moni tyttö jättää myös julkaisematta sisältöjä siksi, että pelkää kiusaamista ja maalittamista.
Silja on seurannut harmissaan vanhempien ikäpolvien kommentteja siitä, että mitäs nuoret menevät sosiaaliseen mediaan.
– Ei se ole mikään ratkaisu, että tytöt joutuu poistumaan Instagramista. Haluaisin kannustaa vanhempia miettimään, että jos lapsesi tykkää luoda sisältöä sosiaaliseen mediaan, miksi hänen pitäisi lähteä häirinnän takia, kun häiritsijä pitäisi laittaa vastuuseen, Silja sanoo.
– Sosiaalinen media ei ole lähdössä minnekään, mutta tyttöihin ja naisiin kohdistuva häirintä pitää saada loppumaan sieltä.
Sukupuolittuneesta häirinnästä pitää puhua
Alkusyksystä Silja huomasi, että Plan International Suomi haki luovan toimiston Hasan & Partnersin kanssa nuoria esiintyjiä verkkohäirintää käsittelevään videoon. Hän päätti heti hakea mukaan, koska aihe tuntui niin tärkeältä.
– Haluan nostaa kissan pöydälle. Oli hieno kokemus olla mukana ja nähdä, miten video on levinnyt somessa. Supportia on tullut paljon, Silja sanoo.
– Toivon, että kampanja avaa silmiä. Usein puhutaan vain nettikiusaamisesta, mutta siitä ei puhuta paljonkaan, kuinka sukupuolittunutta häirintä on. Tästä pitäisi puhua ihan jokaisen ikäryhmän keskuudessa. Jos tähän puututaan nyt, toivottavasti tulevat sukupolvet ei joudu kohtaamaan tätä ongelmaa samalla tavalla kuin me.
Anna tänä jouluna lahjaksi turvaa ja toivoa
Joka kuudes lapsi maailmassa elää konfliktialueella. Lahjoittamalla autat rakentamaan turvallisempaa tulevaisuutta siellä, missä elämä horjuu perustuksiaan myöten.
Anna aineeton lahjaTytöt samalle viivalle
Tyttösponssi-lahjoittajana olet Planin kuukausilahjoittaja ja tyttöjen liittolainen. Tuellasi edistät tyttöjen koulutusta sekä torjut lapsiavioliittoja, liian varhaisia raskauksia ja tyttöjen sukuelinten silpomista.
Tule mukaanVaikuta vapaaehtoisena
Tavoitteenamme on maailma, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Edistä oikeudenmukaista maailmaa kanssamme vapaaehtoisena.
Ryhdy vapaaehtoiseksi