Nuoret haastoivat yritykset kesätyötalkoisiin

Ensimmäisen kesätyön saaminen on vaikeaa. Erityisen vaikeaa se voi olla maahanmuuttajataustaisille nuorille. Rekrytapahtumassamme nuoret vinkkasivat työnantajille, miten yritykset voivat tukea nuorten työllistymistä.

Kesätyön haku on taas kiivaimmillaan. Se vaatii nuorelta kovia ponnisteluja, ja erityisen paljon se vaatii ponnisteluja erityisryhmiltä, kuten vammaisilta ja maahanmuuttajataustaisilta nuorilta.

– Työnhaussa harvoin myönnetään, että hakijan tausta vaikuttaa. Omalla kohdallani eniten on vaikuttanut se, että käytän huivia. Mutta miten ihmeessä yksi kankaanpala voi niin paljon vaikuttaa työntekoon? kysyy Planin maahanmuuttajatyöhön osallistuva opiskelija Khadra Sugulle, 22.

Khadra ja neljä muuta maahanmuuttajatyössämme mukana olevaa nuorta tapasivat keskiviikkona Avaa silmät osaamiselle -tapahtumassa työnantajia ja kertoivat kesätyökokemuksistaan ja toiveistaan.

Yhdessä Vamlasin ja Vastuullinen kesäduuni -kampanjan kanssa järjestämämme tapahtuman tarkoituksena oli lisätä tietoa ja rohkaista työnantajia erityisryhmien, kuten maahanmuuttajataustaisten ja vammaisten nuorten, rekrytointiin.

– Minä osaan ottaa oikeuksistani selvää ja tiedän, mitä vaatia. Mutta entä nuori, jonka kielitaito ei vielä riitä? Miten syrjäytymistä estetään, jos jo työelämän alkuvaiheissa pelkkä huivi vaikuttaa työnhakuun? Suomessa syntynyt Khadra kysyi. 

Toiveena enemmän suoraa palautetta

Nuoret antoivat yrityksille vinkkejä siihen, millaista ohjausta työnantajan olisi hyvä antaa, jotta kesätyöstä saisi kaiken irti. Kirkkaasti tärkeimmäksi vinkiksi nousi palautteen antaminen kasvokkain, ja mieluusti saman tien. 

– Toivoisin, että pomo antaa palautetta joka päivä heti työn jälkeen. Silloin olisi mahdollisuus oppia heti ja tehdä paremmin seuraavalla kerralla, vinkkasi 19-vuotias Madina.

– Työtodistuksessa ja työpaikan palautteessa pomo toteaa aina, että nuori on hyvä, aktiivinen ja ystävällinen. Hän ei tarkenna, että nuori on hyvä vaikkapa asiakaspalvelussa, mikä auttaisi suuntaamaan ja kehittämään omaa työtä, sanoi puolestaan 18-vuotias Pawan.

Nuoret tiukkasivat työnantajilta, mitä nämä ovat tehneet edistääkseen maahanmuuttajanuorten työllistymistä. Vastauksiakin saatiin. Esimerkiksi merkittävässä ravintola-alan yrityksessä Restelissä on aloitettu laaja kartoitus, jonka tarkoituksena on purkaa esteitä maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tieltä.

– Koko palvelualalla on kova kilpailu tulevaisuuden työntekijöistä. Tarvitsemme hyviä työntekijöitä ja monenlaista työvoimaa, se on meille suuri rikkaus, rekrytointiasiantuntija Heidi Koriseva-Uotila korosti.
 

Kyse ei ole vain nuorten oikeuksista

Tapahtuman pääpuhuja, Keskon yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Salmenpohja muistutti, ettei kyse ole vain erityisryhmiin kuuluvien nuorten oikeuksista.

– Kyse on myös laajemmin yritysten vastuullisen toiminnan vaatimuksista, yhteiskunnan monimuotoistumisesta ja erityisesti kaupan osalta kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin vastaavasta asiakaspalvelusta, Salmenpohja sanoi.

Tapahtumassa työnantajat antoivat nuorille vinkkejä työnhakuun.

– Tärkeintä on asenne ja aito kiinnostus. Kannattaa käydä tutustumassa työnantajan nettisivuihin ennen haastattelua ja selvittää, mihin yritykseen on menossa, vinkkasi Restelin Heidi Koriseva-Uotila.
 

Planilta tukea työnhakuun

Myös Plan tukee nuorten työnhakua. Maahanmuuttajatyömme hankkeissa nuoret pääsevät harjoittelemaan työelämätaitoja ja työnhakua. Viime vuonna yli 250 nuorta sai kesätyöpaikan yhteistyökumppaniemme kautta.

Tänä vuonna etsimme kesätyöpaikkoja pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta. Tavoitteena on löytää nimenomaan se ensimmäinen kesätyöpaikka mahdollisimman monelle nuorelle.

– On tärkeää tukea nuorten työelämäpolkujen rakentumista mahdollisimman varhain. Jokainen työkokemus avaa ovia, kasvattaa verkostoja ja opettaa nuorelle tärkeitä työelämätaitoja, korosti Planin Voimanaisia-hankkeen projektipäällikkö Lotta Jaattela.

– Kesätyön tarjoaminen nuorelle on yhteiskunnallisesti vastuullinen teko.