Maailman parhaita koodareita

Tytöt uhkaavat jäädä jälkeen globaalista kehityksestä, sillä he pääsevät poikia harvemmin internetiin. Plan tukee Ugandassa tyttöjä käyttämään teknologiaa ja kouluttautumaan sovelluskehittäjiksi.

Teksti: Minttu-Maaria Partanen
Kuvat: Ryan Atkinson

Haaveile suurista asioista! Kova työ palkitsee! Portaikkoon on liimattu kannustuksia värikkäillä kylteillä. Alakerrassa nuoret keskustelevat kiivaasti tietokoneiden ääressä. Monella on kädessään kahvi- tai teekuppi.

– Olemme nimenneet paikan turbohuoneeksi, koska täällä nuoret voivat juoda kahvia ja saada energiaa uusia ideoita varten, Jocelyn Kusiima sanoo.

Kusiima esittelee Ugandan pääkaupungissa Kampalassa sijaitsevan Smartup Factorya, jossa hän työskentelee nuorten mentorina. Smartup Factory on Plan Internationalin hanke, joka auttaa työttömiä ja koulupudokkaita nuoria oppimaan teknologiaa, yrittäjyyttä ja elämäntaitoja.

– Voi olla, että nuorilla on paljon vaikeuksia kotona, mutta täällä he voivat keskittyä vain tulevaisuuden ideoihin, Kusiima sanoo.
 

Raha estää tyttöjä pääsemästä nettiin

Maailma digitalisoituu kovaa vauhtia, mutta teknologinen kehitys ei jakaudu tasaisesti. Sukupuolten välinen digitaalinen kuilu näyttää päinvastoin kasvavan. Digikuilulla tarkoitetaan teknologiaan pääsevien miesten ja poikien osuutta verrattuna naisten ja tyttöjen osuuteen.

Viime vuonna internetin käytössä kuilu oli 11,6 prosenttia eli kaikkialla maailmassa pojat ja miehet pääsivät käyttämään internetia tyttöjä ja naisia enemmän. Kehitysmaissa kuilu on erityisen syvä, 31 prosenttia.

Plan Internationalin digitaalisen kehityksen asiantuntijan Nora Lindströmin mukaan kehittyvissä maissa tytöt kohtaavat erityisen paljon esteitä päästäkseen käyttämään tietotekniikkaa.

– Raha on erityisen suuri este tytöille ja naisille, koska heillä ei usein ole varaa hankkia älypuhelinta tai internetyhteyttä siihen, Lindström sanoo.

Jos perheellä on varaa yhteen älypuhelimeen, se annetaan yleensä perheen miehelle. Koululuokan muutamaa tietokonetta käyttävät helposti vain pojat. Kaikille sopiviksi ajatellut tilat eivät välttämättä sovi tytöille.

– Esimerkiksi tytöt eivät välttämättä koe internetkahvilaa turvalliseksi paikaksi käyttää nettiä. Meidän pitää varmistaa, että tytöille on saatavissa helppoja ja turvallisia paikkoja käyttää sitä, Lindström toteaa.
 

Rakkaus koodaamiseen syttyi koulutuksessa

19-vuotias Sharome avaa tietokoneelta välilehden nimeltä interface.html. Hän alkaa kirjoittaa koodia: meta.name=”view port”.

Sharome koodaa Smartup Factoryssa ryhmänsä ideoimaa alustaa, joka mahdollistaa vertaisoppimisen nuorten kesken.

– Koodaan parhaillani kirjautumissivuja ja tietolomakepohjia nettisivulle, jonka avulla nuoret voivat opetella työnhakua ja jakaa tietoa, Sharome kertoo.

Hän joutui jättämään yläkoulun kesken, koska perheellä ei ollut varaa maksaa koulumaksuja. Sharome oli siskonsa kanssa kotona, laittoi ruokaa ja tiskasi. Kaveri kertoi Kampalassa sijaitsevasta Smartupista Sharomelle, joka kuvitteli paikan opettavan taiteita.

– Kun kuulin, että täällä opetetaankin tietotekniikkaa, ajattelin ensin lähteä saman tien kotiin. Osasin aiemmin vain soittaa kännykästä musiikkia ja katsoa videoita. En osannut luoda edes Word-dokumenttia.

Kaikki tuntui aluksi mahdottomalta. Mutta opetuksesta vastasivat aiemmin koulutuksen käyneet nuoret naiset, jotka rohkaisivat ja vahvistivat oppilaidensa itsetuntoa.

– Minulle oli helpompaa oppia toisilta nuorilta naisilta, koska he ovat ystävällisiä. Virheet eivät haitanneet, Sharome kertoo.

Opettelua ei helpottanut, että Sharomen isä ja veli pitivät mahdottomana, että hän oppisi tietokoneista mitään. Veli opiskelee yliopistossa tietotekniikkaa.

– Kysyin veljeltäni, mitä hän opiskelee. Hän vastasi, ettei voi selittää, koska en kuitenkaan ymmärtäisi niin vaikeista asioista mitään.

Sharome on opetellut koodaamaan muun muassa Java- ja Python-koodikielillä sekä Smartupissa että itsenäisesti älypuhelimeen ladattavilla ohjelmilla.

– Olen nyt veljeäni parempi koodaamaan. Rakastan koodaamista!

Isäkin on ryhtynyt pyytämään tyttäreltään apua aina, kun kännykän kanssa ilmenee ongelmia.
 

Ugandan digikuilu

Tyttöjen teknologian käyttöä estävät rahan lisäksi haitalliset asenteet sekä kehitysmaissa että länsimaissa.

– Usein ajatellaan, että teknologia on tarkoitettu vain pojille, Planin Nora Lindström sanoo.

Vanhemmat pelkäävät helposti, että internetiin pääsyn myötä tyttö altistuu vaaroille ja arveluttavalle sisällölle. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että puhelinta käyttävät tytöt kokevat olevansa muita enemmän turvassa, sillä he pystyvät hankkimaan elämäänsä koskevaa tietoa. Toisaalta naiset ja tytöt altistuvat poikia useammin nettihäiriköinnille, vihapuheelle ja seksuaaliselle häirinnälle.

– Meidän pitäisi miettiä laajemminkin, miten internetistä tehdään nykyistä tasa-arvoisempi ja turvallisempi paikka naisille ja tytöille, Lindström huomauttaa.

Ugandassa sukupuolten välinen digikuilu on erityisen syvä. World Wide Web Foundationin selvityksen mukaan 2016 vain kuudella prosentilla ugandalaisista naisista on pääsy verkkoon. Vain 21 prosenttia naisista oli koskaan käyttänyt internetiä, kun miehistä sitä oli käyttänyt 61 prosenttia. Tyttöjen muita väestöryhmiä heikompi taloudellinen ja oikeudellinen asema heijastuu ja kertautuu teknologian käytössä.

– Tytöillä ei ole samanlaista pääsyä koulutukseen eikä teknologisten laitteiden käyttöön kuin pojilla, sanoo Plan Ugandan nuorisokoordinaattori Dennis Omalla.

Tyttöjen pääsy teknologiaan olisi tärkeää myös Ugandan taloudellisen kehittymisen kannalta.

– Smartup Factoryn idea perustuu siihen, että nuoret tutkivat yhteisöissään ilmeneviä ongelmia ja luovat niihin ratkaisuja teknologian avulla, Omalla kertoo.
 

Sähköttömästä kodista koodaajaksi

Nuoret asettuvat kahden pöydän ja tietokoneiden ympärille. 19-vuotias Fiona kaivaa esiin kaksi Arduino-laatikkoa. Perjantaisin Pohjois-Ugandassa sijaitsevassa Gulun Smartup Factoryssa on robotiikkapäivä. Arduino-settejä käytetään ympäri maailmaa opettamaan lapsille ja nuorille, kuinka sähkövirta ja -tekniikka toimivat.

– Kuka osaa kertoa, miten liikennevalot toimivat? Fiona kysyy.

Nuoret viittaavat. Fiona alkaa piirtää taululle valoihin tarvittavan sähkön toimintaperiaatetta. Nuorten pitää koodata tietokoneella eriväriset valot syttymään eri aikoihin. Tietokoneen ääressä istuva Sharon kurtistaa kulmiaan ja näppäilee valon frekvenssin sisään koodiin. Fiona kumartuu korjaamaan koodista välilyönnin ja valot syttyvät.

– Rakastan opettaa ja jakaa tietoani eteenpäin. Haluan, että nuoret oikeasti ymmärtävät tunnin lopuksi, miten teknologia toimii, Fiona kertoo.

Fiona on esimerkki siitä, kuinka Smartup avaa nuorten naisten mahdollisuudet teknologiaan. Hän asuu yksinhuoltajaäitinsä kanssa noin kymmenen kilometrin päässä lähimmästä kaupungista. Maatilalla ei ole sähköjä, joten Fiona lataa älypuhelimensa kaupungissa.

– Olen aina ollut kiinnostunut teknologiasta. Pojat sanoivat minulle aina, olenko muka koskaan kuullut kenestäkään teknologiauralla menestyneestä naisesta. Jopa Facebookin kehittäjä oli mies!

Vähättely ei lannistanut Fionaa. Aina kun hän pääsi internettiin, hän latasi tietoa tietokoneista ja ohjelmoinnista. Fiona pääsi mukaan Smartupin koulutusohjelmaan ja on nyt koodannut kaksi sovellusta. Toinen keskittyy tarjoamaan turvallisia moottoripyörätaksikyytejä, toinen parantaa kotien turvallisuutta sytyttämällä valot sensoreiden avulla.

– Haluan olla maailman paras koodari! Haluan, että ihmiset tulevat luokseni kysymään neuvoa.
 

Tyttöjä tarvitaan kehittämää teknologiaa

Smartup Factoryn idea ulottuu teknologian käyttöä syvemmälle. Ei riitä, että tytöt vain käyttävät tietotekniikkaa. Tytöt ja naiset pitää saada luomaan sovelluksia, järjestelmiä ja sisältöjä internetiin. Ongelma on maailmanlaajuinen, sillä vain kuusi prosenttia kaikista sovelluskehittäjistä on naisia. Maailman teknologiakeskittymässä, Yhdysvaltojen Piilaaksossa toimivien teknologiayritysten johtajista vain 11 prosenttia on naisia.

– Luomme parhaillamme digitaalista tulevaisuutta. Jos naiset ja tytöt jätetään teknologisen kehityksen ulkopuolelle, on vaara, että yhteiskunnan eriarvoisuus siirtyy sellaisenaan digitaaliseen maailmaan, Nora Lindström sanoo.

Hänen mukaansa maailman ongelmia on mahdotonta ratkoa parhaalla mahdollisella tavalla, jos tyttöjä ja naisia ei oteta mukaan.

– Tarvitsemme mahdollisimman monipuolisesti kaikenlaisia ihmisiä ratkomaan tulevaisuuden ongelmia. Emme voi jättää tyttöjä ja naisia tämän ulkopuolelle.

Plan tukee eri puolilla maailmaa tyttöjä ottamaan osaa teknologiseen kehitykseen. Ohjelmia on Afrikan maiden lisäksi Aasiassa. Esimerkiksi Itä-Timorissa joukko nuoria naisia kehitti sovelluksen, jossa nuoret voivat saada tietoa äidinkielellään seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. Ne ovat maassa voimakas tabu, joten tyttöjen on vaikea löytää luotettavaa tietoa.

– Se on hyvä esimerkki siitä, kuinka tytöt ja nuoret naiset ratkaisevat itse elämässään olevia ongelmia, kunhan he vain saavat mahdollisuuden, Lindström sanoo.
 

Juttu on julkaistu alun perin Plan-lehden numerossa 1/2019.