Leikkaus kehitysyhteistyöstä on leikkaus maailman vakaudesta ja tasa-arvosta

Huhtikuun kehysriihessä hallitus päättää uusista leikkauksista. Vastustamme jyrkästi lisäleikkauksia kehitysyhteistyöhön. Niiden seuraukset olisivat pahimmillaan tuhoisat, kirjoittaa Ossi Heinänen.

Kun Orpon hallitus laati hallitusohjelmansa viime kesänä, se päätti mittavista leikkauksista kehitysyhteistyöhön. Leikkaukset ovat kokonaisuudessaan yli miljardi euroa, mikä heikentää merkittävästi Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa globaaliin kehitykseen ja tyttöjen oikeuksien toteutumiseen. 

Huhtikuun kehysriihessä hallitus päättää uusista leikkauksista. Vastustamme jyrkästi lisäleikkauksia kehitysyhteistyöhön. Niiden seuraukset olisivat pahimmillaan tuhoisat.

Kehitysyhteistyö on keino parantaa naisten ja tyttöjen asemaa, turvata seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia sekä edistää globaalia hyvinvointia. Samalla se lisää maailman – myös Suomen – vakautta ja turvallisuutta. Työtä tarvitaan erityisen kipeästi nyt, kun lukuisat sodat ja konfliktit, nälkäkriisi ja talouskriisit uhkaavat kehitystä.

Mitä enemmän ja äkillisemmin kehitysyhteistyötä leikataan, sitä heikommin voimme edistää näitä tavoitteita. Merkittävät leikkaukset ajaisivat kehitysyhteistyöjärjestöt ja muut alan toimijat pakkorakoon ja supistamaan työtä vähemmän suunnitelmallisesti.  

Kehitysyhteistyö on keskeinen osa Suomen ulkosuhteita 

Kaksinapainen maailmanjärjestys on muuttunut nopeasti moninapaiseksi, ja valta maailmassa on hajaantunut yhä suuremmalle joukolle maita. Kun Suomi edistää arvojensa mukaista muutosta maailmassa, sen on rakennettava entistä laajemmalla paletilla yhteistyötä ja hyviä suhteita. Silloin kehitysyhteistyössä rakentuneet suhteet ja kokemukset voivat osoittaa kehittyville maille, että Suomi on sanojensa mittainen kumppani myös muussa ulko- ja kauppapolitiikassa. Suomen on lunastettava yhä uudelleen paikkansa kehitysyhteistyötä tavoitteellisesti tekevien maiden joukossa. 

Suomi on sitoutunut tavoitteeseen, jossa kehitysyhteistyön rahoitus on 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Hallituskauden lopussa tämä osuus tulee olemaan kuitenkin vain 0,36 prosenttia. Verrokkimaamme Ruotsi, Tanska ja Norja ovat jo yltäneet 0,7 prosentin tavoitteeseen, mutta Suomella tavoite karkaa kauas käsistä. Kehityspolitiikan tulisi pyrkiä kohti 0,7 prosentin sitoumuksen saavuttamista. 

Tasa-arvon edistäminen vaatii ripeitä toimia – ei leikkauksia 

Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on yksi Suomen kehityspolitiikan päätavoitteista. Siinä onnistuminen vaatii pitkäjänteistä työtä, luottamusta ja sitoutumista. Suomella on erityinen rooli tasa-arvon edistäjänä, sillä sukupuolten tasa-arvo on keskeinen osa Suomen menestystarinaa ja ulkopolitiikkaa. Olemme saaneet aikaan merkittäviä tuloksia ympäri maailmaa niin lainsäädännössä kuin tyttöjen ja naisten aseman parantamisessa yhteisöissä. 

Nykyisellä tahdilla maailma saavuttaa tasa-arvon kuitenkin vasta 300 vuoden päästä. Tasa-arvon takapakki tuntuu eri puolilla maailmaa, kun konservatiiviset ja ääriliikkeet kyseenalaistavat ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Tällaisena aikana tasa-arvon vahvan puolestapuhujan käpertyminen itseensä on erityisen haitallista. 

Plan ja moni muu kehitysyhteistyöjärjestö perustaa työnsä pitkäjänteisille kumppanuuksille, jotta voimme saada aikaan kestäviä parannuksia. Vaadimme myös Suomelta sitoutumista kestävän kehityksen ja tasa-arvon edistämiseen. Nyt on jatkettava kehitysyhteistyön rahoittamista vähintään hallitusohjelmassa päätetyllä tasolla, jotta työn tulokset ja Suomen asema maailmassa säilyvät – kunnes olemme kaikki tasa-arvoisia.