Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027

Varsinaisen kehitysyhteistyön synkkä kokonaiskuva

Plan International Suomi kiittää mahdollisuudesta lausua valtion talousarviosta vuodelle 2027. Lausunnossamme otamme kantaa ulkoministeriön pääluokkaan ja varsinaisen kehitysyhteistyön käyttösuunnitelmakohtiin.

Kuluneella hallituskaudella kehitysyhteistyöhön on tehty merkittäviä leikkauksia. Suhteessa vaalikauden alun tekniseen kehykseen kehitysyhteistyöstä on päätetty leikata kumulatiivisesti yli 1,3 miljardia euroa. Hallituskauden aikana kehitysyhteistyöstä on leikattu neljä kertaa.

Kehitysyhteistyön leikkaukset ovat historiallisen suuret ja vaikuttavat Suomen ulkopoliittiseen asemaan pitkäkestoisesti. Tämä on ristiriitaista tavoitteelle kehityspolitiikan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta, jonka toteutumisen edellytys on pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus.

Monet valtiot ovat leikanneet merkittävästi kehitysyhteistyön rahoitusta, vaikka kriisit ja konfliktit ovat monimutkaistuneet ja muuttuneet pitkäkestoisemmiksi. Plan International Suomi näkee globaalin rahoitusvajeen vaikutukset myös lasten, erityisesti tyttöjen, oikeuksien näkökulmasta: Joka viides lapsi maailmassa elää konfliktialueella. Sotien ja ilmastoshokkien aikana sekä muissa humanitaarisissa kriiseissä tytöt ja nuoret naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.

Leikkausten myötä Suomen kehitysyhteistyön rahoituksen 0,7 % YK:n BKTL-tavoite on karannut kauas verrokkimaista. Vuonna 2027 BKTL-osuuden arvioidaan putoavan tavoitteesta lähes puoleen: 0,36 %:iin. Pohjoismaisissa verrokkimaissamme kehitysyhteistyön BKTL-osuudet vuonna 2025 olivat Norja 1,03 %, Ruotsi 0,85 %, Tanska 0,72 %.

Ulkoministeriön laatiman muistion mukaan ”leikkaukset ovat jo osuneet Suomen kehitysyhteistyön kaikkiin temaattisiin painopisteisiin.” Tämä tarkoittaa vaikutuksia myös naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen. Olemme huolissamme, miten Suomi pystyy toteuttamaan Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoa sekä kehitysyhteistyön painopistealueita päätetyllä rahoitustasolla. Huomautamme, että tämän arvion tulisi käydä ilmi eduskunnalle kuluvana syksynä annettavasta kehitysyhteistyön tulosraportista.

Korjattavaa talousarvioesityksessä: rahoituksen ohjautuminen kaikkein köyhimmille ja ilmastorahoituksen jyrkkä lasku

Pidämme erityisen huolestuttavana, että vähiten kehittyneille maille (LDC) kohdentuva kehitysrahoitus laskee historiallisen matalalle tasolle. Talousarvioesityksen mukaan BKTL-taso on vuonna 2027 enää 0,08 %. Suomen ohjaama kehitysrahoitus ei ohjaudu enää kaikkein köyhimmille ja apua eniten tarvitseville yhteisöille. Taso jää kauaksi YK:n 0,2 %:n BKTL-tavoitteesta. LDC-maiden osuuden seuranta kehitysyhteistyörahoituksesta on palautettu valtion talousarvioon, mitä kiitämme.

Ennen talousarvioesityksen antamista kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri on ilmoittanut, että Suomi lakkauttaa tuen palestiinalaisten pakolaisjärjestö UNRWA:lle, mutta lakkautusta taikka rahoituksen uudelleenohjausta ei ole sisällytetty talousarvioon. Pidämme tärkeänä, että Suomi jatkaa viiden miljoonan euron vuosittaista tukeaan UNRWA:lle YK:n pääsihteerin suositusten mukaisesti.

Esitämme myös vakavan huolen kansainvälisen ilmastorahoituksen jyrkästä laskusta. Suomi on sitoutunut COP29-kokouksessa yhteisesti mobilisoimaan 300 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2035 mennessä kehittyvien maiden ilmastotoimiin. Kasvavista kansainvälisistä sitoumuksista huolimatta Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus puolittuu vuonna 2027. Talousarvioesityksessä tunnuslukua ei ole enää taulukoitu, vaan kuvattu tekstiosiossa ”Suomen ilmastorahoitukseksi raportoitava osuus on n. 121 milj. euroa”. Edellisten vuosien talousarvioissa ilmastotoimien edistäminen on esitetty taulukkomuotoisena vertailuna (v. 2026 244 milj. €, v. 2025 247 milj. €).

Vuonna 2022, jo ennen COP29-kokouksen rahoitustavoitepäivitystä, Suomen ilmastorahoituksen toimeenpanosuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin ilmastorahoituksen vakiinnuttaminen noin 200 miljoonan euron vuositasolle vuoden 2023 jälkeen. Tällä hetkellä Suomen sitoutuminen kansainvälisiin ilmastovelvoitteisiin on epäselvää.

Tyttöjen oikeudet Suomen kehityspolitiikassa

Yksi kehityspolitiikan painopisteistä on naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien (SRHR) vahvistaminen. Juuri julkaistun Global Gender Gap -raportin mukaan sukupuolten tasa-arvo saavutetaan nykyisellä tahdilla 120 vuoden päästä. Pidämme erittäin tärkeänä, että talousarvio käsittelee Suomen ulkopolitiikkaa tasa-arvon näkökulmasta.

Pidämme myönteisenä, että talousarvio seuraa sukupuolten tasa-arvoa edistävien hankkeiden prosentuaalista määrää Ulkoministeriön pääluokassa 24. Olemme aiemmissa lausunnoissamme ottaneet kantaa siihen, että Suomen tulee seurata tasa-arvoa edistävien hankkeiden määrää, sillä Suomi on edelleen sitoutunut EU-linjauksen mukaiseen 85 %:n tavoitteeseen. Talousarviotarkastelun mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistävien hankkeiden rahoitus on kuitenkin vähentynyt 90 miljoonalla eurolla vuoden 2024 tasosta (414 miljoonaa euroa).

Suomen on tärkeää jatkaa tukeaan seksuaali- ja lisääntymisoikeuksille rahoittamalla kansalaisjärjestöjä ja YK:n väestörahasto UNFPA:a, jonka merkittävä tukija Suomi on ollut viime vuodet. Toivomme, että Suomi esittelee pian kantansa YK80-uudistukseen, jonka osana on ehdotettu UNFPA:n ja YK:n naisjärjestö UN Womenin yhdistämistä. Suhtaudumme kriittisesti yhdistämispyrkimyksiin, sillä molemmilla järjestöillä on omat erityistehtävänsä. Yhdistyminen voisi tarkoittaa sukupuolten tasa-arvoa edistävän työn merkittävää heikentymistä maailmanlaajuisesti, mutta myös Suomen tuen vähenemistä.

Asia: HE 175/2026 vp
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto