Artikkelit, 12.1.2018

Itseluottamusta liikunnasta ja urheilusta

Liikunta saa vammaisen lapsen uskomaan mahdollisuuksiinsa, sanoo Suomen Paralympiakomitean puheenjohtaja Mina Mojtahedi. Siksi urheilu ja liikunta ovat hyviä työkaluja erityisesti kehitysmaissa, joissa vammaisiin lapsiin kohdistuu erityistä syrjintää tietämättömyyden ja kielteisten asenteiden takia.

Mina Mojtahedi on työskennellyt muun muassa Etiopiassa, jossa hän on käynnistänyt pyörätuolikoripalloa, vetänyt treenileirejä ja opettanut valmentajia.

Liikunnasta ja urheilusta saatava onnistumisen kokemus voi muuttaa vammaisen lapsen koko suhtautumisen maailmaan ja itseensä. Näin muistuttaa Suomen Paralympiakomitean puheenjohtaja Mina Mojtahedi.

– Onnistumisen fiilis johtaa helposti ajatukseen, että voin hakea kouluun, mennä töihin tai perustaa yrityksen, Mojtahedi sanoo.

Mojtahedillä on pitkä kokemus sekä vammaisurheilusta että kehitysyhteistyöstä. Hän on pelannut pyörätuolikoripalloa ammattilaisena Saksassa. Hän on edustanut Suomea pyörätuolicurlingissa Sotshin paralympialaisissa ja oli mukana voittamassa pyörätuolicurlingin MM-pronssia vuonna 2015.

Mojtahedi on myös työskennellyt kehitysyhteistyökoordinaattorina Kynnys ry:ssä, ja tällä hetkellä hän edistää vammaisten oikeuksia humanitaarisessa avussa Punaisella Ristillä.

Kehitysmaissa vammaiset ovat usein kaikkein heikoimmassa asemassa, joten liikunnan ja urheilun vaikutukset ovat vielä erityisen merkittäviä.

Mojtahedi on työskennellyt muun muassa Etiopiassa, jossa hän on käynnistänyt pyörätuolikoripalloa, vetänyt treenileirejä ja opettanut valmentajia.

– Osa hyötyä on myös vertaistuki, kun vammaiset tekevät asioita yhdessä. On mieletöntä nähdä voimaantumisen vaikutus vammaisen henkilön elämässä, kun hän tuntee olevansa osa yhteisöä.
 

Haasteena sukupuolten välinen epätasa-arvo

Vaikka asenteissa on otettu isoja harppauksia, vammaisurheilussa niin kehitysmaissa kuin Suomessakin näkyy edelleen sukupuolten välinen epätasa-arvo.

Mojtahedi kertoo, että kun hän pelasi pyörätuolikoripalloa Suomessa, hänellä ei ollut mahdollisuutta edetä maajoukkueeseen toisin kuin samaan aikaan aloittaneilla miehillä. Naisille ei ollut tarjolla pyörätuolikoripalloa, vaan seuroissa naiset pelasivat miesten kanssa. Maajoukkueessa ei saa olla sekajoukkueita, ja naisten maajoukkuetta ei ollut olemassa.

– Toki vammaisurheilu on mennyt eteenpäin ja saanut arvostusta. Mutta näkyvimmät vammaisurheilijat ovat edelleen yleensä miehiä. Osittain syy on se, että naisia on vähemmän, mutta pääsyy se on, että naisten osallistumista vammaisurheiluun ei tueta riittävästi, Mojtahedi toteaa.

Kehitysmaissa tilanne voi silti olla monta kertaa heikompi. Vammaisia pidetään helposti homogeenisenä ryhmänä, eikä yleisesti ajatella, että vammaiset tytöt ja naiset ovat nimenomaan tyttöjä ja naisia.

Taustalla on lähtökohta, jossa vammaisuuteen liittyy asenteita ja puhdasta tietämättömyyttä. Kehitysmaissa vanhemmat eivät usein päästä vammaisia lapsia, etenkään tyttöjä, kouluun, koska he haluavat suojella lasta. Tai jos vanhemmat ovat köyhiä, he panostavat ennemmin vammattomien lastensa koulunkäyntiin. Tämän lisäksi esimerkiksi koulut tai vaikkapa liikuntapaikat eivät ole esteettömiä.

– Vammaiset tytöt kokevat moninkertaista syrjintää ja ovat vielä muita vammaisia lapsia syrjäytyneempiä. Perhe ylisuojelee heitä yhteisön negatiivisilta asenteita, mutta samalla he vievät vammaiselta tytöltä mahdollisuudet.
 

Jotta urheilu todella parantaa tasavertaisuutta, vaaditaan myös sitä, että esteettömyys toteutuu ja että apuvälineet ovat asianmukaiset.

Esimerkin voimalla

Mojtahedi muistuttaa, että juuri siksi roolimallit ovat tärkeitä. Kun vammaiset tytöt ja naiset näkevät, että on muita vammaisia tyttöjä ja naisia, jotka ovat saaneet koulutuksen ja hyvän aseman yhteiskunnassa, heidän oma itseluottamuksensa ja uskonsa mahdollisuuksiinsa lisääntyvät merkittävästi.

Sama koskee kokonaisia yhteisöjä. Urheilun avulla vammaiset voivat näyttää mahdollisuutensa aivan uudessa valossa. Sillä on pitkäjänteisiä, positiivisia vaikutuksia ihmisten asenteisiin ja yhteisöjen tasavertaisuuteen.

– Omalla urallanikin osa urheiluani on aina ollut tietoisuuden lisääminen. Urheilu on hieno työkalu asenteiden muuttamiseen.

Olemme kumppanina Urheilugaalassa 18.1.2018. Nostamme erityisesti esille lasten ja nuorten oikeuksia urheiluun ja liikuntaan. Esimerkiksi Togossa, Pakistanissa, Guineassa ja Etiopiassa edistämme vammaisten lasten osallistumista leikkiin ja urheiluun.

Osallistu Leo-Pekka Tähden keräykseen lapsille

Lue lisää Urheilugaalasta

Tyttöjen päivä 11.10.2024

Anna tänä jouluna lahjaksi turvaa ja toivoa

Joka kuudes lapsi maailmassa elää konfliktialueella. Lahjoittamalla autat rakentamaan turvallisempaa tulevaisuutta siellä, missä elämä horjuu perustuksiaan myöten.

Anna aineeton lahja
Kolme ghanalaista nuorta hymyilee kädet toistensa harteilla.

Tytöt samalle viivalle

Tyttösponssi-lahjoittajana olet Planin kuukausilahjoittaja ja tyttöjen liittolainen. Tuellasi edistät tyttöjen koulutusta sekä torjut lapsiavioliittoja, liian varhaisia raskauksia ja tyttöjen sukuelinten silpomista.

Tule mukaan
Planin vapaaehtoisia ja työntekijöitä seisoo portailla siniset nauhat kaulassaan.

Vaikuta vapaaehtoisena

Tavoitteenamme on maailma, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Edistä oikeudenmukaista maailmaa kanssamme vapaaehtoisena.

Ryhdy vapaaehtoiseksi