Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja – ja vie tytöiltä tulevaisuuden

Humanitaarisen työn tarve kasvaa jatkuvasti, koska ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat tytöt kohtaavat katastrofeissa erityisiä haasteita.

Kun hirmumyrsky Idai pyyhkäisi maaliskuussa Mosambikiin, se hukutti alleen kokonaisia kyliä ja vaikutti miljoonien ihmisten elämään. Satojentuhansien lasten koulunkäynti keskeytyi. Perheet menettivät elinkeinonsa. Ennen kuin pellot olivat ehtineet kuivua, Mosambikiin iski jo toinen hirmumyrsky, joka nimettiin Kennethiksi. 
 
Mosambikiin ei tiedetä iskeneen kahta näin voimakasta myrskyä saman kauden aikana. Mosambikin lisäksi Malawia ja Zimbabwea runnellutta Idaita pidetään mahdollisesti vakavimpana ilmastoon liittyvänä katastrofina, joka on tapahtunut eteläisellä pallonpuoliskolla. 
 
Vaikka yksittäisiä myrskyjä on vaikea todentaa ilmastonmuutoksesta johtuviksi, tiedossa on, että ilmaston lämpeneminen on lisännyt sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien ja kuivuuksien, yleisyyttä ja voimakkuutta. Vielä 1970-luvulla erilaisia luonnonkatastrofeja oli noin 90 vuodessa. Nyt vuosittainen keskiarvo voi olla jo 450. Ilmastoon liittyvät katastrofit aiheuttivat YK:n mukaan maailmanlaajuisesti yli 2,2 biljoonan dollarin menetykset vuosina 1998–2017. 

Ilmastonmuutos ei kohtele ihmiskuntaa tasapuolisesti

Mosambikilainen 21-vuotias Helena ja hänen miehensä Joao, 36, kärsivät Idai-myrskyssä suunnattoman menetyksen: kolme perheen neljästä lapsesta menehtyi. Tulvavesien noustessa yhdeksän- ja seitsemänvuotiaat lapset yrittivät pitää äidistään kiinni, mutta eivät jaksaneet. Lisäksi kuoli perheen yhdeksänkuinen vauva.
 
– Olin niin väsynyt ja avuton, ja niin olivat lapsenikin. Hitaasti he päästivät irti, ja vesi vei mukanaan Dianan ja Saran. Onnistuin pitämään kiinni Ermandosta, vaikka luulin, että hän oli kuollut. Hän tokeni kuitenkin kiivettyäni puuhun, Helena kertoi paikalliselle työntekijällemme Buzissa.
 
Yhdeksän kymmenestä luonnonkatastrofista tapahtuu kehittyvissä maissa.
 
Vaikka Mosambikin osuus globaaleista päästöistä on vaivaiset 0,03 prosenttia, se on yksi ilmastonmuutokselle altteimpia maita. Maailmanpankin arvion mukaan katastrofit aiheuttavat Mosambikille vuosittain sadan miljoonan dollarin vahingot, mikä vastaa prosenttia maan kansantuotteesta.
 
Hirmumyrsky Idain ja Kennethin yhteenlasketut vahingot olivat lähes 800 miljoonaa dollaria. Idai tuhosi kokonaan tai osittain noin 500 koulua pelkästään Sofalan maakunnassa, jossa työskentelemme yhdessä kumppaneidemme kanssa yhteisöjen jälleenrakentamiseksi. Koko myrskyalueella ainakin 3 500 koululuokkaa tuhoutui kokonaan tai osittain.
 
– Mosambik on yksi maailman köyhimmistä valtioista, ja se maksaa kovan hinnan ilmastonmuutoksesta, jonka ovat aiheuttaneet enimmäkseen – vaikka eivät pelkästään – teollisuusmaat, sanoi mosambikilainen poliitikko ja entinen vapaustaistelija Graca Machel Idain jälkeen.

Tytöt suurimmassa vaarassa

Katastrofit lisäävät syrjityssä asemassa olevien, kuten tyttöjen, vammaisten ja naisten, haavoittuvuutta entisestään. Naisten ja lasten riski kuolla luonnonkatastrofissa on arvioiden mukaan moninkertainen miehiin verrattuna. 
 
Suurimmalle koetukselle joutuvat tytöt. Syitä on paljon. Tytöt pidetään usein kodin piirissä, mikä estää heidän osallistumisensa yhteisöjen julkiseen elämään, kuten koulunkäyntiin. Kouluttamattomilla tytöillä on muita heikommat tiedot siitä, miten katastrofissa tulee toimia. He eivät usein tunne hätäsuunnitelmia tai osaa esimerkiksi uida. 
 
Riskit eivät lopu välittömän vaaran päätyttyä. Luonnonkatastrofia seuraa usein talouden taantuma, ja on havaittu, että kehittyvissä maissa tyttölasten imeväisyyskuolleisuus lisääntyy tuolloin poikalapsia enemmän.
 
Joka vuosi lähes 60 miljoonaa ihmistä maailmassa joutuu jättämään kotinsa ilmastoon liittyvien katastrofien vuoksi. Heistä peräti 80 prosenttia on naisia ja tyttöjä. Pakolaisena tytöt ovat vaarassa joutua siepatuksi tai ihmissalakuljettajien armoille. Myös seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön riski kasvaa.
 
Moni päätyy pakolaisleireille tai väliaikaissuojiin, joissa tytöt altistuvat useille ihmisoikeusloukkauksille. Väliaikaismajoituksista puuttuvat usein esimerkiksi lukolliset vessat, joissa tytöt voisivat käydä turvallisesti. 

Lapsiavioliittojen määrä kasvaa

Kriisiytyneessä yhteiskunnassa vain harvojen oikeudet toteutuvat. Erityinen riskiryhmä ovat teini-ikäiset tytöt, jotka jäävät vaille huomiota sekä tarpeitaan vastaavaa humanitaarista apua. Kriiseissä ja epävakaissa oloissa tyttöjen kohtaama seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö lisääntyvät.
 
Tyttöjen tulevaisuuden kannalta eräs huolestuttavimmista ilmiöistä ovat lapsiavioliitot, jotka ovat joissakin maissa paikoitellen lisääntyneet ilmastonmuutoksen seurauksena. Esimerkiksi Malawissa ja Mosambikissa lapsiavioliittojen määrä on korkea normaalioloissakin. Mosambikissa lähes puolet tytöistä avioituu alle 18-vuotiaana.
 
Kun perheen toimeentulo on uhattuna, tyttären naittaminen voi olla selviytymiskeino. Se merkitsee perheelle yhtä ruokittavaa vähemmän, ja voi olla ainoa keino turvata myös tyttären ruokkiminen. Lapsiavioliiton seuraukset ovat kuitenkin musertavat. Se katkaisee usein lopullisesti tytön koulutien ja vie mahdollisuuden päästä irti köyhyyden kierteestä. Kielteiset vaikutukset ovat kauaskantoisia koko yhteiskunnalle.
 
Tyttöjen koulutie voi vaikeutua myös lisääntyneiden kotitöiden takia. Esimerkiksi vakavan kuivuuden aikana tytöt voivat joutua hakemaan vettä jopa tuntien kävelymatkojen päästä. Matkaan käytetty aika on pois koulunkäynnistä ja vapaa-ajasta. Silloin tytöiltä riistetään paitsi oikeus päättää omista asioistaan myös oikeus koulutukseen ja turvattuun tulevaisuuteen.
 
– Ilmastonmuutos ei tapahdu tulevaisuudessa vaan jo nyt. Se ei kuitenkaan tarkoita, että peli on menetetty. Sen lisäksi, että meidän on pysäytettävä ilmastonmuutoksen eteneminen, meidän on parannettava valmiuttamme ja kykyämme vastata katastrofeihin ja varmistaa, että myös tyttöjen ääni tulee kuuluviin, vaikuttamistyön asiantuntijamme Elisa Hara sanoo. 
 
Mallia varautumiseen voi ottaa esimerkiksi Intiasta. Toukokuussa Intian itärannikolle iski yksi voimakkaimmista hirmumyrskyistä 20 vuoteen. Viranomaiset ehtivät evakuoida yli miljoona ihmistä. Kuolonuhreja oli 64, mikä oli myrskyn voimaan nähden vähän. 
 
Vuonna 1999 Odishan osavaltioon iskenyt kutakuinkin yhtä voimakas myrsky tappoi lähes 9 700 ihmistä. Tämän vuoden jättievakuointi oli Intialta suuri onnistuminen.