Artikkelit, 19.7.2021

Apua Etelä-Sudanin ruokakriisiin

Ngachower tarjoaa äidille ravintolisää.

Ruokapula, taistelut, tulvat ja koronapandemia koettelevat Etelä-Sudania. Aliravittujen lasten määrä kasvaa hälyttävää vauhtia. Tuemme lapsia sekä odottavia ja imettäviä äitejä selviytymään kriisistä.

Ngachower, 56, kiertää klinikan pihassa mittaamassa lasten käsivarsia. Hän on yksi Planin vapaaehtoisista, jotka auttavat aliravittuja lapsia ja äitejä Etelä-Sudanissa.

”Ilman näitä klinikoita lapset nääntyisivät ja jopa kuolisivat. Teen kaikkeni, jotta voin auttaa lapsia välttämään aliravitsemuksen”, Ngachower kertoo.

Ngachower ja 71 muuta Planin vapaaehtoista auttavat ruoan jakamisessa ja jakavat tietoa ravitsemuksesta ja hygieniasta Piborin alueella. Maakunta on vaikeimmassa tilanteessa Etelä-Sudanin kriisissä. Moni piborilainen on kertonut Planin työntekijöille, että tämä vuosi on vakavin nälkävuosi, jonka he ovat kokeneet.

Apua monisyisen kriisin keskelle

Ennusteiden mukaan 7,2 miljoonaa eteläsudanilaista, eli noin 60 prosenttia maan 12 miljoonasta asukkaasta, kokee tämän vuoden aikana akuuttia ruokapulaa. Heidän joukossaan on 1,4 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta ja lähes puoli miljoonaa odottavaa tai imettävää äitiä.

”Yhteisölläni ei ole muuta ruokaa kuin se, mitä saamme Planilta. Aseelliset joukot veivät karjamme ja tulvat huuhtoivat omaisuutemme, joten meillä on vain toisemme”, Ngachower kertoo.

Etelä-Sudan kuuluu maailman köyhimpiin ja hauraimpiin valtioihin. Maassa puhkesi sisällissota vuonna 2013, vain kaksi vuotta itsenäistymisen jälkeen. Pitkittynyt konflikti ja tulvat ovat ajaneet perheitä maan sisäisiksi pakolaisiksi. Etelä-Sudan on luonnonvaroiltaan rikas maa, mutta hyöty ei jakaudu kansalaisille, joista 82 prosenttia elää Maailmanpankin mukaan köyhyydessä.

Klinikat auttavat Piborin perheitä

Aliravitsemus johtuu monista syistä, kuten ruoan heikosta saatavuudesta, tiedon puutteesta, tartuntataudeista, heikoista terveyspalveluista ja puutteellisesta sanitaatiosta ja hygieniasta. Konflikti, koronapandemia ja tulvat ovat syventäneet ongelmia. Kriisin takia myös monen lapsen koulunkäynti on keskeytynyt Etelä-Sudanissa.

Olemme perustaneet Maailman ruokaohjelman WFP:n kanssa Piboriin 21 klinikkaa, joissa aliravitut lapset sekä odottavat ja imettävät äidit saavat hoitoa. Viime vuonna 8329 lasta ja 6391 naista sai hoitoa tukemillamme klinikoilla.

Ngachower kiinnostui vapaaehtoistyöstä, kun järjestimme hänen kylässään yleistötilaisuuden ravitsemuksesta. Ngachower ei ole käynyt koulua, joten hän epäili aluksi kykyjään toimia vapaaehtoistyössä. Hän pääsi mukaan koulutuksiimme, joissa sai itsevarmuutta ja oppi tarvittavia taitoja.

”Kylät ovat hyvin eristyksissä keskellä savannia. Voimme selviytyä vain tukemalla toinen toistamme”, Ngachower kertoo.

Tämä julkaisu on osa juttusarjaamme, jossa kerromme, miten ruokapula, taistelut, tulvat ja koronapandemia vaikuttavat heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin Etelä-Sudanissa. Lue koko juttu Etelä-Sudanista Plan-lehdestä:

Hätäapulahjoitus

Tue lapsia kriiseissä ja katastrofeissa

Katastrofit, ilmastonmuutos ja koronapandemia vaikuttavat eniten maailman heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja erityisesti tyttöihin. Kriiseissä turvaamme lasten perustarpeet: ruoan, suojan, puhtaan veden ja koulunkäynnin.

Tyttö seisoo pellolla ja pitelee sylissään ruoka-apupakkausta.
Tyttö seisoo pellolla ja pitelee sylissään ruoka-apupakkausta.
Artikkelit, 21.11.2022

“En käy enää koulua. Pysyn kotona ja hoidan sisaruksiani.”

Kenian Marsabitissa valmistaudutaan viidensien sateiden epäonnistumiseen. Pitkittyvä kuivuus osuu pahiten lapsiin.
Kolme tyttöä meloo itse tehdyllä lautalla tulvaveden keskellä Bangladeshissa.
Blogit, 15.11.2022

Ilmastokokouksen polttavin aihe on menetysten ja vahinkojen korvaaminen  

Ilmastokriisin aiheuttamat menetykset ja vahingot ovat todellisuutta yhä useammalle ja vangitsevat ihmisiä ylisukupolvisen köyhyyden kierteeseen. Tuhojen korvaaminen ja korjaaminen on viimein valokeilassa YK:n ilmastokokouksessa Egyptissä, kirjoittaa Niina Ratilainen.
Joukko lapsia mielenosoituksessa. Ensimmäisellä lapsella on megafoni kädessä.
Blogit, 14.11.2022

Suomi tarvitsee feminististä ulkopolitiikkaa – tässä kolme syytä miksi

Suomen johtajuudelle on tänä päivänä entistäkin suurempi tarve, kun kriisit ahdistavat ja tasa-arvoa vastustavat liikkeet vahvistuvat. Arvoja ei voi siirtää sivuun myöhemmin edistettäviksi, vaan juuri kriiseissä arvojen mukainen johtaminen mitataan, kirjoittaa Karoliina Tikka.