7 syytä, miksi miljoonat lapset eivät pääse kouluun

Muun muassa köyhyys, katastrofit ja epätasa-arvo estävät erityisesti tyttöjen koulunkäynnin.

Tällä hetkellä 263 miljoonaa lasta ja nuorta maailmassa ei käy koulua. Vaikka oikeus koulutukseen kuuluu kaikille, miljoonat lapset eivät pääse kouluun tai joutuvat keskeyttämään koulunkäynnin mitä moninaisimmista syistä.

Lasten, erityisesti tyttöjen, koulutus on tehokkaimpia keinoja poistaa köyhyyttä ja pysäyttää sen periytyminen. Koulutus myös avaa lapsille mahdollisuuksia päättää elämästään ja tulevaisuudestaan.

Nämä seitsemän syytä estävät koulunkäynnin:

1. KÖYHYYS

Köyhyys on yksi merkittävimmistä koulunkäynnin esteistä, vaikka nimenomaan lasten koulutus poistaisi köyhyyttä ja vähentäisi köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrää.

Köyhyys vaikuttaa koulunkäyntiin kolmella tavalla. Köyhillä yhteisöillä ei usein ole kykyä ylläpitää kouluja, ja vaikka olisikin, luokkakoot ovat usein ylisuuria ja kirjat, koulutarvikkeet, koulupuvut ja koulukyydit aiheuttavat monille perheille liian korkeita lisäkuluja.

Monet köyhyydessä elävät perheet eivät myöskään voi tarjota riittävää ravintoa lapsilleen. Lapset joutuvat olemaan koulussa nälkäisinä, eikä nälkäisenä jaksa oppia ja omaksua uutta tietoa.

Köyhät vanhemmat eivät myöskään välttämättä näe koulutukseen sijoittamisen hyötyjä. Sen sijaan he saattavat kannustaa poikiaan nuorina töihin ja tyttäriään menemään naimisiin helpottaakseen perheidensä taloudellisia paineita.
 

2. KONFLIKTIT

Monissa maailman köyhimmistä maista aseistetut konfliktit tuhoavat kouluja, ja miljoonat lapset jäävät lähes tai täysin kokonaan ilman mahdollisuutta pysyä opintiellä.

Neljäsosa eli yli 500 miljoonaa maailmaan kouluikäisistä lapsista elää maissa, joissa on käynnissä humanitaarinen kriisi kuten konflikti, luonnonkatastrofi tai jokin epidemia. Näistä lapsista 25 miljoonaa joutuu elämään aseellisen konfliktin vaikutuspiirissä.

Konfliktit vaikuttavat koulunkäyntiin, koska opettajia tai oppilaita menehtyy tai he joutuvat pakolaisiksi, koulurakennukset vahingoittuvat tai tuhoutuvat ja koulut joutuvat kohdistettujen hyökkäysten kohteiksi.

UNESCOn raportin mukaan aseellisten konfliktien seurauksena lukutaidon osuus ja lasten koulussa viettämien vuosien keskiarvo pienenevät. Raportin mukaan lapset eivät myöskään usein jatka koulunkäyntiä konfliktin jälkeen.
 

3. LUONNONKATASTROFIT

Luonnonkatastrofit kuten tsunamit, maanjäristykset ja hurrikaanit tuhoavat kouluja ja estävät miljoonien lasten koulunkäynnin. Ympäristötuhot ja luonnonkatastrofit keskeyttävät vuosittain noin 37 miljoonan lasten koulutuksen.

Education Cannot Wait -rahaston mukaan koulutus on kriiseissä yleensä ensimmäisiä palveluita, jotka katkeavat, ja viimeisiä, jotka käynnistyvät uudelleen. Valtiot käyttävät kaikki voimavaransa ihmisten perustarpeiden ja perinteisen katastrofiavun, kuten ruoan, veden ja suojan, järjestämiseen. Vain kaksi prosenttia humanitaarisesta rahoituksesta käytetään koulutukseen.

4. SUKUPUOLTEN VÄLINEN EPÄTASA-ARVO

YK:n mukaan tytöt käyvät koulua poikia epätodennäköisemmin. Tyttöjen koulunkäynnin tiellä on monia esteitä, kuten liian varhaiset raskaudet, heikko terveys ja ravinto, väkivalta ja häirintä sekä lapsiavioliitot.

Monissa yhteisöissä poikia pidetään arvokkaampina ja heidän tulevaisuuteensa sijoitetaan mieluummin kuin tyttöjen. Joissain yhteisöissä pojat laitetaan mieluummin kouluun, koska uskomusten mukaan tytöt kuitenkin menevät vain vaimoiksi toiseen perheeseen, eikä tytön koulutus tuota perheelle siksi mitään takaisin.

5. VAMMAT

Kehittyvissä maissa asuvista vamman kanssa elävistä lapsista 90 prosenttia ei käy koulua.

Koulutus on tehokkaimpia keinoja katkaista syrjinnän ja köyhyyden kierteet, joita vammaiset lapset usein kohtaavat. Vammaiset lapset aloittavat koulun muita epätodennäköisemmin, ja vaikka he aloittaisivatkin koulun, heihin suhtaudutaan kielteisesti ja heidän tarpeitaan ei ymmärretä. Koulut eivät myöskään usein ole esteettömiä, opettajia ei ole koulutettuja tarpeeksi eikä tarpeellisia resursseja ole riittävästi.
 

6. HYVÄKSIKÄYTTÖ ja väkivalta

Kaikilla lapsilla on oikeus olla suojassa väkivallalta, hyväksikäytöltä ja kiusaamiselta. Silti miljoonia lapsia uhkaa esimerkiksi lapsisotilaiksi joutuminen, seksikauppa, lapsityö sekä lapsiavioliitto.

Nämä ihmisoikeusloukkaukset vievät lapsilta turvallisuuden ja vapauden sekä mahdollisuuden päättää omasta elämästään.

YK:n mukaan on vahvaa näyttöä siitä, että väkivalta, hyväksikäyttö ja kiusaaminen vaikuttavat lasten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ne vaikuttavat lasten kykyyn oppia ja luoda sosiaalisia suhteita sekä mahdollisuuksiin kasvaa tasapainoisiksi aikuisiksi. Väkivallalla, hyväksikäytöllä ja kiusaamisella voi olla peruuttamattomia haittavaikutuksia.
 

7. PUHTAAN VEDEN PUUTE

Puhdas vesi on monelle meistä itsestäänselvyys. Hana auki, ja puhdas vesi valuu nenämme edessä. Mutta tiesitkö, että likainen vesi tappaa 5 000 lasta joka päivä ja että ripuli on alle viisivuotiaiden lasten yleisin kuolinsyy?

Joka vuosi 443 miljoonaa lasta joutuu olemaan pois koulusta veden aiheuttamien sairauksien takia. Kuvittele tilanne, että haluaisit opiskella, mutta olisit jatkuvasti kipeänä käyttämäsi saastuneen tai pilaantuneen veden takia.

Tytöille turvattomat vessat ovat myös este koulunkäynnille. Kun vessat ovat liian avonaisia tai julkisia, niiden käyttö voi olla tytöille liian hävettävää tai epämukavaa, erityisesti murrosiän tai kuukautisten aikana.  Tämän takia monet tytöt ovat kuukautisten aikaan pois koulusta, ja jotkut heistä lopettavat koulunkäynnin kokonaan.

UNICEFin mukaan koulua käyvien tyttöjen osuus kasvaa yli 15 prosenttia, kun heillä on koulussa käytössään puhdasta vettä ja turvalliset vessat.
 

Parannamme vuosittain miljoonien tyttöjen koulutusta

Plan haluaa oikeudenmukaisen maailman, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Siksi parannamme kehittyvissä maissa asuvien lasten, erityisesti tyttöjen, elämää ja suojelua. Yhdessä tukijoidemme kanssa olemme parantaneet tyttöjen koulutusta ja suojelua jo yli 50 maassa.