Boko Haramin vangitsemilla tytöillä on pitkä tie anteeksiantoon

Terroristijärjestö Boko Haramin vankeudesta vapautuneet tytöt ja heidän yhteisönsä joutuvat ratkaisemaan monia kivuliaita kysymyksiä, ennen kuin voivat löytää tasapainon koetun kanssa. Tärkeitä askeleita ovat tiedon lisääminen ja psykososiaalinen tuki, kirjoittaa Kaisa Huhtela.

Huhtikuussa 2014 maailmaa järkytti brutaali ihmisoikeusloukkaus Nigerian Chibokissa. Ääri-islamistinen terroristijärjestö Boko Haram sieppasi 276 nuorta tyttöä koulustaan ja tappoi heitä suojelleet vartijat. Länsimaista koulutusta ja tyttöjen kouluttamista vastustava järjestö iski kaikkea sitä vastaan, mitä tyttökoulu edusti alueella, jolla alle puolet tytöistä edes pääsi kouluun.

Jotkut siepatuista tytöistä ovat paenneet tai vapautuneet, mutta yli sata on edelleen kateissa. Osan uskotaan kuolleen, koska Boko Haram on pakottanut tyttöjä ihmiskilviksi, taistelijoiksi ja itsemurhapommittajiksi.

Chibokin koulutytöt ovat vain jäävuoren huippu. Boko Haram on siepannut arviolta tuhansia tyttöjä ja naisia vaimoiksi ja orjiksi. Järjestö on kaapannut ja värvännyt myös tuhansia poikia lapsisotilaiksi. On paljon niitäkin, jotka ovat liittyneet Boko Haramiin vapaaehtoisesti tai jotka oma perhe on naittanut taistelijoille.

Tšadjärven monisyinen kriisi on luonut otollisen alustan äärijärjestölle. Levottomuudet ja ilmastonmuutos sekä niiden aiheuttamat akuutti ruokapula, lisääntynyt siirtolaisuus ja korkea työttömyysaste ovat luoneet tilaa terrorille. Boko Haramin vuodesta 2009 jatkunut väkivalta on johtanut siihen, että jo sadat tuhannet lapset Tšadjärven ympäristössä ovat jääneet vaille perusoikeuksiaan: koulutusta ja suojelua. Terrorin ollessa pahimmillaan itäisessä Nigeriassa tuhoutui ja suljettiin satoja kouluja, ja jopa kaksi tuhatta opettajaa kuoli Boko Haramin uhreina.

Kuusi vuotta Chibokin sieppauksen jälkeen maailman huomio on kääntynyt muualle, mutta monet tytöt ja naiset ovat yhä vankeudessa ja järjestön leireistä vapautuneet ovat vielä alussa rakentaessaan elämäänsä uudelleen. Suuri osa on kohdannut väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Monella on lapsia ääriliikkeen jäsenten kanssa.

Plan International työskentelee Nigeriassa ja Nigerissä kyläyhteisöissä ja pakolaisleireillä, joilla elää Boko Haramin entisiä vankeja. Heidän koettelemuksensa eivät ole loppuneet vapautumiseen.

”En voinut kuvitella, miten pääsisin vapaaksi, edes sen jälkeen kun vapauduin”, eräs 17-vuotias tyttö luonnehti työntekijällemme.

Olen itsekin työskennellyt näissä yhteisöissä, joissa on matala koulutustaso ja perinteiset arvot, jotka rajoittavat tyttöjen mahdollisuuksia. Nigeriassa naisten ja tyttöjen asema on ylipäänsä heikko. Esimerkiksi lapsiavioliitot ja sukupuolittunut väkivalta ovat yleisiä. Boko Haramin hyväksikäyttämiä tyttöjä seuraa helposti stigma, ja heidän on vaikea löytää paikkaansa. Vankeudessa syntyneitä lapsia syrjitään vieläkin enemmän, koska heidän uskotaan kantavan Boko Haramin pahuutta verenperintönään.

Siepatuilla tytöillä, perheillä ja yhteisöillä on monta kysymystä ratkaistavana, ennen kuin anteeksianto on mahdollinen. Kuinka oppia elämään koetun kanssa? Mistä etsiä oikeutta ja hyvitystä? Kuinka hyväksyä terroristien lapset osaksi perhettä ja yhteisöä? Kuinka oppia asettamaan uudelleen rajat keholleen ja elämälleen ja tekemään eteenpäin katsovia valintoja?

Me Planissa uskomme, että kestävin keino parantaa tyttöjen ja yhteisöjen tulevaisuutta on edistää koulutusta. Parannamme itäisessä Nigeriassa kouluja ja koulutamme opettajia. Olemme myös luoneet turvallisia kerhotiloja, joissa lapset saavat oppia, leikkiä ja olla turvassa. Lisäksi olemme saaneet vapautuneita tyttöjä mukaan ohjelmiin, joissa olemme keskittyneet lastensuojeluun ja tukeen seksuaalisen väkivallan uhreille.

Pyrimme siihen, että koulutus ja keskustelu lisäävät ymmärrystä ja avartavat asenteita. Tällöin vaikeassa välitilassa olevat tytöt voivat löytää mahdollisuuksia, joita he eivät vielä näe.

Kun rauha toivottavasti palaa alueelle, puolueettomat selvitykset ja riippumattomat oikeudenkäynnit ovat tarpeen, jotta totuus saadaan esiin ja siepattujen tyttöjen kokemat vakavat ihmisoikeusloukkaukset tuomitaan kansainvälisten lakien mukaan. Sitä odottaessamme voimme keskittyä tukemaan tyttöjä ja heidän yhteisöjään vaikealla tiellä tasapainoon tapahtuneen kanssa.

Blogikirjoitus on puhe, jonka kirjoittaja piti Helena Ranta Forumissa 31.8.2020. Helena Ranta Forumin teemat olivat taakkasiirtymä ja anteeksianto.